VAPO Oy:n vahvuutena bioenergiantuotannossa monipuolisuus – pelto-, turve- ja metsäenergiaa

Vapo Oy on nykyään Itämeren alueen johtava paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön toimittaja sekä yksi Suomen suurimmista sahateollisuusyrityksistä. Se on merkittävä lämmön, sähkön, tuulivoiman, ympäristöturpeiden, kasvualustojen ja kasvinravinteiden valmistaja sekä ympäristöteknologian kehittäjä.

Vapo-konserni koostuu emoyhtiö Vapo Oy:stä, johon kuuluu viisi liiketoiminta-aluetta: Paikalliset polttoaineet, Pelletti, Lämpö ja sähkö, Puutarha ja ympäristö sekä Vapo Timber Oy. Päätuoteryhmät ovat biopolttoaineet, biolämpö ja biosähkö ja kasvualustat.

Vapo on kärkipäässä maailman energia- ja kasvuturve- sekä pellettituotannon ja siihen liittyvän ympäristönsuojelun tutkimuksessa ja teknologiassa. Vapon tutkimus- ja kehityskohteita ovat muun muassa turvesuon valmistelu tuotantoa varten, tuotanto, varastointi, kuljetusten optimointi, uudet turvetuotantantoteknologiat, suon jälkikäyttö turvetuotannon jälkeen (pelto, metsänkasvatus, kosteikot, soistaminen), turvetuotannon ympäristövaikutusten pienentäminen, turpeen ja turvetuotannon elinkaarilaskenta ja kasvihuonekaasutaseet, peltoenergian tuotanto, pelletin tuotanto- ja käyttöketju, metsäenergian tuotanto erityisesti turvemailla, biodieselin tuotanto, turpeen, pelletin, jätteen ja peltoenergian käyttö voima- ja lämpölaitoksissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä ja erilaisten biopolttoaineseosten tuotanto sekä käyttö erilaisissa kattiloissa.

Puu ja turve energianlähteenä

Suomi on bioenergian ”luvattu” maa. Suomen metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä joka vuosi ja lähes 2,3 miljoonaa peltohehtaaria tuottaa vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia biomassaa. Lisäksi hitaasti uusiutuvien turvesoiden biomassan määrä on noin 9,4 miljoonaa hehtaaria. Yksistään näillä bioenergialähteillä Suomen sähkönkulutus turvattaisiin yli 6000 vuodeksi.

Puupolttoaineiden toimittajana Vapo on merkittävä, toimituskohteita on Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yli sata. Vapo toimittaa puupolttoaineita voima- ja lämpölaitoksille sekä pelletin raaka-aineeksi. Puun käyttö energiana lisää työllisyyttä ja luo edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle paikallisesti. Puun käyttö lisää myös energiaomavaraisuutta sekä vähentää fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä.

Noin miljoona suomalaista lämmittää tänä päivänä turpeella ja silti Suomen turvemaa-alueista alle 1 % on turvetuotannon käytössä. Myös turpeen toimittajana Vapo on todella merkittävä sekä Suomessa että Ruotsissa ja Virossa. Suurin osa Vapon toimittamasta energiaturpeesta käytetään asutuskeskuksien lämmön ja sähkön tuotannossa sekä polttoaineena teollisuudessa sähkön, lämmön ja höyryn tuotantoon. Energiaturpeen oheistuotteena tulevaa kasvu- ja kuiviketurvetta Vapo markkinoi myös asiakkailleen.

Ruokohelpi kasvattaa osuuttaan

Yhtenä EU:n lähitulevaisuuden tavoitteena on energiakasvien viljelyn lisääminen elintarvike- ja turvetuotannosta poistuneilla alueilla. Ruokohelpi on lupaavin näistä pelloilla ja suopohjilla kasvatettavista energiaheinistä. Sitä käytetään seospolttoaineena turpeen ja hakkeen kanssa noin 30 voima- ja lämpölaitoksessa mukaan lukien Vapon omat laitokset.

Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tammikuussa 2007 ruokohelven viljelytavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä 100 000 hehtaaria. Vapon viljelytavoite on 40 000 hehtaaria vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä Vapolla on 850 viljelijän kanssa ruokohelven sopimusviljelyä 16 000 hehtaarilla. Vapon tytäryhtiö, Suo Oy on suurin yksittäinen ruokohelven toimittaja Suomessa.

Ruokohelven viljely monipuolistaa maatalousyrittäjien elinkeinomahdollisuuksia ja parantaa ympäristön tilaa vähentämällä peltoviljelystä aiheutuvia huuhtoutumia (jopa 40 %) sekä kasvihuonekaasupäästöjä.

Ruokohelpi on monivuotinen kasvi; yhdellä kylvöllä se antaa 10–15 satovuotta, jolloin toimitusvarmuus ja saatavuus sekä korjuupaikat ovat tiedossa vuosiksi eteenpäin. Ruokohelpi kasvaa luontaisesti Suomessa ja sen kasvusto voi olla jopa 2 metriä korkea. Ruokohelven biomassasato on enimmillään 5-8 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilta (20–30 MWh), mikä on reilusti yhden omakotitalon vuoden energiantarve.

Ruokohelven kevätkorjuu suosii suomalaisia, sillä se on mahdollista vain maissa, joissa on kylmä talvi. Tällöin ruokohelpi on myös kuivimmillaan, sen kosteusprosentti on parhaimmillaan noin 14 %. Myös koneiden käyttökapasiteettia on korjuuaikana käytettävissä, koska pelloille ja turvesoille ei siihen aikaan ole vielä menemistä.

Pelto- ja metsäenergian synergiat

Pelto- ja metsäenergian prosessiketjuissa on paljon yhteistä. Energian toimitusketjun alkupää eli maan ja metsän omistajat ovat yleensä samoja, kuten myös hakkeen, turpeen ja ruokohelven käyttäjät energiantuotannossa ovat samoja, esimerkiksi paikalliset energiantuottajat ympäri Suomen.

Edellä mainitun johdosta samat henkilöt voivat hoitaa eri energialähteiden kauppasopimuksia ja toimituksia, jolloin työt sujuvat pienemmällä henkilöstöllä ja tuttujen ihmisten kanssa. Myös sitoutuminen pitkäaikaisilla viljely-, tuotanto- ja myyntisopimuksilla tuo jatkuvuutta ja lisää siten huoltovarmuutta.

Samaa kuljetuskalustoa voidaan hyödyntää kaikkien bioenergiatuotteiden kuljetuksissa, mikä on iso etu kustannuksien kannalta. Myös kuljetusmatkat ovat Suomessa suhteellisen lyhyitä esimerkiksi öljyn ja kivihiilen Suomeen rahtaamiseen verrattuna.

Uusissa voimalaitoksissa seospolttoaineilla (puu-ruokohelpi, turve-ruokohelpi) saadaan paras hyötysuhde kussakin tilanteessa, kesällä kevyempi seos eli lämpösisältö ja talven paukkupakkasilla raskaampi. Seospolttoaineiden sekoittaminen voidaan tehdä joko tuotantoalueella tai tehtaalla tilanteesta riippuen.

Bioenergian haasteet tulevaisuudessa

Bioenergia-ala on kovassa kasvussa ja tuo siksi isoja haasteita tulevaisuudessa, muun muassa työntekijöistä ja toimijoista tulee olemaan pulaa. Ala ei välttämättä kiehdo nuorta sukupolvea. Vanhat voimalaitokset ovat osaltaan pullonkauloja, koska uudet tuotteet eivät sovellu niissä käytettäviksi. Uusissa laiteinvestoinneissa osataan varautua erilaisten polttoainevaihtoehtojen käyttämiseen.

Bioenergiamassojen pitäisi kasvaa, jotta saataisiin riittävästi volyymia ja siten vakautta energian tuotantoon, koska uusi voimalaitos vaatii vähintään 30–40 vuoden huoltovarmuuden, jotta se kannattaa rakentaa.

Metsäenergiapuolella paine tulee kasvamaan, viime vuoden alhaisten hakkumäärien takia, hakkutähteiden ja kantojen määrät ovat vähentyneet huomattavasti.

”Hyvin kehittyneistä tuotantomääristä huolimatta bioenergia tulee vaatimaan uudenlaista toimintaa ja jatkuvaa kehittämistä tulevaisuudessa”, toteaa Vapo Oy:n uusi Puu- ja peltoenergia johtaja Mika Säynäjäkangas.