Uutiset
Päästöjen rajoittamiseen tarvitaan ydinvoimaa, uusiutuvaa energiaa ja metsiä
Tutkimuksen on laatinut Joint Global Change Research Institute, ja se on julkaistu Climatic Change -tiedelehdessä. Tutkimuksessa käsitelty RCP 4.5 -skenaario on yksi neljästä skenaariosta, jota tiedemiehet käyttävät arvioimaan, kuinka ilmasto reagoi kasvihuonekaasupäästöjen nousuun.
Tutkimuksessa käytettiin PNNL Global Change Assessment Model (GCAM) -ilmastomallia skenaarion luomiseen. GCAM:issa hiilen hinta määräytyy markkinoiden perusteella. Mallissa huomioidaan myös metsien vaikutus hiilen kierrossa.
– Laatimamme RCP 4.5 -skenaario olettaa, että päästöjen vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä. Ilman mitään toimia päästöt olisivat paljon suuremmat ja ilmaston lämpeneminen voimakkaampaa. Tämä johtaisi vakaviin seurauksiin,Marylandin yliopiston tutkija Allison Thomson sanoi.
Viisi vuotta sitten YK:n ilmastopaneeli IPCCC pyysi tiedeyhteisöä laatimaan skenaarioita kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja maankäytön muutoksesta. Skenaarioita on tarkoitus käyttää eri ilmastomalleissa.
Tiedemiehet määrittivät neljä mahdollista ilmakehän lämpenemisen tasoa tulevan vuosisadan ajalle. Lämpenemistä kuvataan säteilypakotteella. Näitä skenaarioita käytetään laajalti ympäri maailman ilmastotutkimuksessa.
RCP 4.5 -skenaarion mukaan säteilypakote olisi vuonna 2100 4,5 wattia neliömetriä kohden. Ilmakehän CO2-pitoisuus olisi tällöin noin 525 ppm (tällä hetkellä noin 390 ppm). Kun muut kasvihuonekaasut otetaan huomioon, skenaario merkitsee noin 650 ppm:n tasoa hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuna.
RCP 4.5 poikkeaa muista kolmesta skenaariosta siten, että se huomioi metsien hiilen osana hiilidioksidin markkinoita. Tämä vaikuttaa mallissa siihen, miten maata käytetään, sillä metsien kasvattaminen sitoo hiiltä, kun taas metsävarojen käyttö vapauttaa sitä. Aikaisemmin tutkimuksissa on selvinnyt, että ilman tätä markkinavaikutusta metsät voidaan kaataa biopolttoaineiden valmistukseen, ja entistä metsäalaa voidaan alkaa käyttää viljelyyn.
Tutkijat mallinsivat myös tilannetta, jossa kasvihuonekaasujen päästöjä ei rajoiteta.
Mikäli päästöjä ei rajoiteta mitenkään, tulee ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistumaan tutkijoiden mukaan vuoteen 2100 mennessä vuoden 2005 tasosta. RCP 4.5 -skenaariossa oletetaan, että hiilidioksidipitoisuus olisi vuonna 2100 35 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005.
Kun skenaariossa asetettiin päästöjen vähennystavoite määritetylle tasolle, laski malli hiilidioksiditonnin hinnaksi 85 dollaria tonnilta vuonna 2100. Hiilidioksiditonnin hinta nousi melko tasaisesti vuodesta 2005.
Skenaarion mukaan hiilidioksidin nouseva hinta edistää ydinvoiman lisärakentamista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa. Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi muuttuu kannattavammaksi. Rakennuksista tulee energiatehokkaampia ja teollisuuden täytyy miettiä energiankäyttöään ja energialähteitään.
Skenaarion mukaan ihmisten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat huipussaan vuonna 2040, jolloin päästöt ovat 42 gigatonnia vuodessa. Nykyinen taso on noin 30 gigatonnia vuodessa. Vuoden 2040 jälkeen päästöt kääntyvät laskuun, ja ovat vuonna 2080 noin 15 gigatonnia vuodessa.
Tutkimushankkeen tulokset ovat julkisia, ja niihin voi tutustua verkossa.
Lue seuraavaksi
