Uutiset
Neste Oil laajentaa uusiutuvien raaka-aineiden valikoimaa camelina- ja jatrophaöljyillä
Jatropha- ja camelinaöljyjä hankitaan toistaiseksi suhteellisen pieniä eriä NExBTL-polttoaineiden valmistusta varten. Kyseisten kasviöljyjen lisäksi Neste Oil käyttää edelleen raaka-aineena myös palmuöljyä ja sen jalostuksen sivutuotteena syntyviä steariinia ja palmuöljyn rasvahappotislettä sekä rypsiöljyä ja elintarviketeollisuuden eläinrasvajätettä. Raaka-ainepohjan jatkuvan laajentamisen myötä raakapalmuöljyn osuuden arvioidaan olevan alle 50 % yhtiön uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen käyttämistä bioraaka-aineista vuonna 2011.
Uusiutuvaa NExBTL-polttoainetta voidaan valmistaa vetykäsittelemällä erilaisia bioraaka-aineita, kuten kasviöljyjä ja jäterasvoja. Noin 80 prosenttia yhtiön yli 40 miljoonan euron vuotuisista T&K-kuluista suuntautuu uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Vuoden 2011 alussa Neste Oil tiedotti lisäävänsä raaka-ainehankinnassaan erilaisten sivutuotteiden ja jätteiden, kuten palmuöljyn rasvahappotisleen sekä eläinrasvan, määrää. Sivu- ja jätevirtojen osuuden ennustetaan muodostavan vuoden 2011 aikana noin 40 prosenttia uusiutuvien polttoaineiden raaka-ainehankinnoista.
Neste Oil jatkaa kokonaan uusiin raaka-aineisiin, kuten mikrobeihin, leviin ja puubiomassaan, liittyvää tutkimustaan. Yhtiö tiedotti kesällä 2011 osallistuvansa kansainvälisiin levätutkimushankkeisiin Australiassa ja Hollannissa. Lisäksi Neste Oil tutkii edelleen jo olemassa olevista raaka-ainevaihtoehdoista muun muassa soijaöljyn, kalanjalostuksen öljyjätteen, käytetyn paistoöljyn ja mäntyöljyn hyödyntämistä.
Kaikki yhtiön hankkimat uusiutuvat raaka-aineet täyttävät EU:n direktiivien vastuullisuusvaatimukset sekä ovat täysin jäljitettävissä tuotannon alkulähteille asti.
Jatropha on monivuotinen puu- tai pensaskasvi, jonka sukuun kuuluu noin 150 lajiketta. Sen hedelmien sisällä on öljypitoisia siemeniä. Useimmat lajikkeet ovat myrkyllisiä, eivätkä siksi kelpaa ihmisravinnoksi. Jatropha kasvaa tyypillisesti hyvinkin vaatimattomissa oloissa, kuten hiekkamailla tai heinä- ja pensasmailla savanni-ilmastossa, joten sen viljely ei uhkaa metsiä. Sitä voidaan tuottaa alueilla, jotka eivät kelpaa ravintokasvien tuotantoon tai luokitellaan joutomaiksi. Kasvia käytetään myös eroosioherkillä alueilla, sillä se estää eroosiota ja aavikoitumista.
Camelina eli kitupellava on rypsin sukulainen, joka kasvaa parhaiten pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä, myös Suomessa. Camelinaa voidaan kasvattaa kesannolla olevilla viljelyalueilla, ja se sopii kiertoviljelykasviksi muun muassa vehnän kanssa. Siksi camelinan viljelyn vaikutus esimerkiksi ravintokasvien maankäyttöön on vähäinen. Camelinan siemenpuriste, joka muodostaa noin 70 % sadosta, on erinomaista eläinrehua. Camelinaöljy on erinomainen Omega-3-rasvahappojen lähde, ja se soveltuu myös ruoanlaittoon. Camelinan ruokakäyttöä rajoittaa osin sen monia öljykasveja heikompi öljyntuotto hehtaarilta sekä kyseiselle öljylle ominaiset, voimakkaan maun ja hajun aiheuttavat yhdisteet, joiden poistaminen on kallista. Näiden johdosta camelinaöljyllä on monia ruuaksi kelpaavia kasviöljyjä korkeampi hinta.
Lue seuraavaksi
