Metsänuudistamisen tuottavuutta on mahdollista parantaa

Tutkija Ville Kankaanhuhdan väitös­tut­ki­muksen mukaan metsän­uudis­ta­misen tuotta­vuu­dessa on toimi­joiden kesken isoja eroja ja tuotta­vuutta on mahdol­lista parantaa laadun paremman hallinnan avulla. Tutki­muk­sessa tarkas­teltiin laatu­joh­ta­misen sovel­tuvuutta yksi­tyis­metsien metsän­viljely­palvelujen tuotantoon Etelä-Suomessa. Metsän­uudis­tamisen laadun hallinta todettiin keskei­seksi osa-­alueeksi toiminnan tuloksia ja tuotta­vuutta kehitet­täessä. Syste­maat­tinen – yhdessä analysoitu – palaute oman toiminnan tulok­sista käynnisti lupaavan muutoksen kohti parhaita käytäntöjä.

Haasteena on muuttuva toimintaympäristö ja olematon palaute toimijoille

Etelä-Suomen yksityismetsissä oli havaittavissa selkeitä merkkejä uudistamistöiden laiminlyönneistä, toimenpiteiden viivästymisestä ja taimikoiden laadun heikkenemisestä 1990-luvun lopulle tultaessa. Lisäksi paineet metsänhoitotöiden tuottavuuden ja kilpailu­kyvyn parantamiseksi alkoivat kasvaa vuosituhannen vaihteessa. Laadun hallinta ja sen perusperiaatteisiin kuuluva aitoihin mittauksin perustuva palaute toimijoille valittiin testattavaksi ratkaisu­vaihto­ehdoksi. Lähtökohtana toimi UPM-Kymmenen laadun hallintajärjestelmän pohjalta yksityismetsiin kehitetty laadun arviointimenetelmä. Palvelutoiminnan mal­lin­nus, uudistamistuloksen vaihteluun vaikuttaneiden tekijöiden ja uudis­tamis­kustannusten analyysi sekä kyselytutkimukset laatutyön vaikutuksista metsän­hoitoyhdistysten toimintaan muodostivat tutkimuksen rungon.

Toimijoiden yhteinen analyysi perustaksi toiminnan kehittämiselle

Laatujohtamisen perusoletukset eivät olleet kaikilta osin päteviä vuosituhannen alun monopolistisilla metsäpalvelumarkkinoilla. Metsänhoitoyhdistykset tuottivat sisällöltään, kustannuksiltaan ja lopputulokseltaan hyvin vaihtelevia uudistamispalveluja. Esimerkiksi kuusen istutuksissa hyvien uudistamistulosten osuus vaihteli 30–90 % välillä ja männyn kylvöissä 0–80 % välillä. Koska perinteiset laadun hallinnan oletukset eivät olleet kaikilta osin päteviä yksityismetsien uudistamistoiminnassa, käytettiin apuna Lillrankin kehittämää tuotantoprosessien luokittelua. Tämä luokitus soveltui hyvin tutkittavien palvelurutiinien kehittämiseen, ja sen pohjalta luotiin alustava kehittämismalli palveluntarjoajille testattavaksi.

Malli paikallisten palvelurutiinien kehittämiseen

Merkittävimmät uudistamisen laatuun vaikuttavat tekijät olivat sopivimpien uudistamismenetelmien valinta sekä niiden asianmukainen toteutus. Näiden tekijöiden paikallinen analysointi ja määrittely palvelurutiineiksi sekä jatkokehitys metsänomistajan kanssa luovat pohjan tulevaisuuden kestäville asiakassuhteille. Kuusen istutuksen osalta uudistamiskustannukset korreloivat laadun kanssa vain heikosti. Männyn kylvössä uudistamiskustannusten ja tulosten välillä oli positiivinen korrelaatio. Uudistamistulokset olivat kuitenkin heikkoja tuoreilla kankailla ja niitä viljavammilla kasvupaikoilla. Kuusen istutuksessa merkittävin uudistamistulokseen vaikuttava tekijä oli sopivimman muokkausmenetelmän valinta: mätästys tuotti paremman lopputuloksen verrattuna laikutukseen tai äestykseen. Kuusen istutukseen tai männyn kylvöön ei ollut investoitu enemmän haastavammilla kohteilla, eli esimerkiksi keskimääräistä viljavammilla kasvupaikoilla ja maalajiltaan hienojakoisemmilla kohteilla.

Metsänuudistamisen parhaat käytännöt yleistyivät laatutyön myötä

Laatutyön vaikutus näkyi metsänhoitoyhdistyksissä selvimmin maanmuokkaustoiminnan resursoinnissa ja menetelmien muutoksena kohti parhaita käytäntöjä. Lisäksi maanmuokkaajien ja istuttajien osaamisen kehittäminen koulutuksin ja omavalvontamittausten hyödyntäminen oli korkeammalla tasolla verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin metsänhoitoyhdistyksiin.

TP