Energiayhteistyötä Pohjois-Suomessa

 Rakennettava biovoimalaitos on väliottolauhdelaitos, jonka polttoaineteho on 225 megawattia, maksimi nettosähköteho noin 90 megawattia ja kaukolämpöteho 95 megawattia. Polttoainetarpeesta 75 prosenttia katetaan puuperäisellä polttoaineella ja 25 prosenttia turpeella. Energiapuuta tarvitaan voimalaitoksessa yhteensä noin 650 000 kuutiometriä vuodessa, mikä tarkoittaa 16 250 täyttä rekkakuormaa.
Voimalaitoshankesuunnitelman alusta lähtien Rovaniemen Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Markus Lohi on tyytyväinen nyt löytyneeseen ratkaisuun.

– Nyt saavutettu neuvottelutulos on pohjana niin Rovaniemen kuin Oulun kaupunkien päätöksenteolle hankkeen toteuttamiseksi. Molempien kaupunkien kaupunginhallitukset sekä -valtuustot saavat hankkeen toteuttamisen päätettäväksi heti alkavan syyskauden aluksi. Hankkeen toteutuminen edellyttää siis vielä molempien kaupunkien luottamuselinten myönteisen ratkaisun.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardin ja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen kiittelevät löytynyttä yhteistyöratkaisua.

– Pohjoisen kasvukeskusten välillä on ollut hyvät ja rakentavat suhteet jo pitkään ja tulevaisuudessa koko Pohjois-Suomen positiivisen kehittymisen kannalta tiivistyvä yhteistyö kaupunkien ja kuntien välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tämä yhteistyö suuruusluokaltaan suuren energiantuotantoinvestoinnin saralla tukee hyvin tätä pohjoisen Suomen yhteistä kehittämistä, kaupunginjohtajat toteavat.

Heidän mielestään pohjoisten alueiden strateginen merkitys on vahvistumassa.

– Varmasti tämä luo pohjaa muillekin yhteistyöalueille. Tässä kehityksessä meidän tulee olla vaikuttamassa kansallisella tasolla yhdessä.

Rovaniemen Mustikkamaan alueelle sijoitettava voimalaitos tulee valmistuttuaan tuottamaan kaukolämpöä Rovaniemen kasvavalle kaukolämpökuormalle, kaukolämmöntuotannon yhteydessä vastapainesähköä Rovaniemen Energia Oy:lle sekä lauhdesähköä Oulun Energialle ja Rovaniemen Energia Oy:lle. Vastapainesähköntuotanto tarkoittaa sitä, että kaukolämmöntuotantoa varten tuotetusta energiasta hyvällä hyötysuhteella osa käytetään sähköä tuottavan generaattorin pyörittämiseen. Lauhdesähköntuotannossa sen sijaan ei tuoteta lämpöä hyödynnettäväksi, vaan maksimoidaan sähköntuotannon määrää polttoaineesta saatavasta energiasta.

Rovaniemen Energian tiedote