Uutiset
Sähkö-Scanian ensiesiintyminen Suomessa
Scania julkisti ensimmäisen sähkökuorma-automallistonsa syksyllä 2020. Jo tuolloin yritys korosti ensimmäisten täyssähköisten autojen olevan tarkoitetut kaupunkijakeluun, runkoliikennöintiä ei niillä vielä tavoitella. Nyt ensimmäinen täyssähköinen Scania-kuorma-auto saatiin suuren yleisön koeajoon, kun Scania Suomi järjesti maaliskuussa parin viikon kiertueen ympäri Suomen teemalla Kestävän Kehityksen Kuljetukset. Kiertueen päätähtenä oli tietysti sähkö-Scania, mutta kävijöille tarjottiin myös paljon tietoa sähköautoiluun liittyvästä latausinfrasta, kaasuautoja unohtamatta. Sellaistakin pääsi kiertueella testaamaan.
Paatuneinkin dieselautoilija on viimeaikaisten polttonesteiden rajujen hinnankorostusten myötä varmasti löytänyt itsensä mietiskelemästä sähköistä vaihtoehtoa. Henkilöautopuolella niitä on jo runsaasti, pakettiautopuolella jo joitakin, mutta kuljetusten raskaassa päässä ollaan vasta sähköistymisen alkuvaiheessa. Bussikaluston sähköistäminen on sekin vahvasti käynnissä lähiliikennöinnissä. Scania tähtää täyssähköautoillaan hieman raskaampiin kuljetuksiin. Kaupunkijakelu on se, johon ne soveltuvat erinomaisesti tarjoten nollapäästöistä ja hiljaista menoa jo nyt. Akkukehityksen myötä toimintamatkat toki kasvavat.
Tällä hetkellä Scania tarjoaa sähköautolleen maksimissaan 250 kilometrin ajomatkaa yhdellä latauksella. Sähköautoista puhuttaessa ilmoitetut toimintamatkat ovat aina riippuvaisia monista muuttujista, kuten ulkolämpötilasta, kuormasta, ajotyylistä, toimintaympäristöstä jne.
Scanian kiertueen yhteydessä korostettiin myös koko sähköautoliikennöinnin kokonaisvaltaista tarkastelua. Kyse ei ole siis pelkästään sähköisen ajoneuvon hankinnasta, vaan siihen liittyvistä muistakin toiminnoista, päällimmäisenä ehkä juuri riittävän latausinfran järjestäminen. Yhtä lailla tulee miettiä kunkin yksittäisen auton ajoreittejä ja -aikoja, pystytäänkö autot lataamaan omissa latauspisteissä vai pitääkö turvautua julkisiin pisteisiin esimerkiksi taukojen aikana. Riittääkö oman latauspisteen tehot kaikkien autojen lataamiseen kerralla, vai voidaanko latausta tehdä portaittain, jolloin selvitään pienemmillä hetkittäisillä lataustehoilla? Sulakekoot tulevat varmasti monissa toimipisteissä kasvamaan juuri sähköisen liikennöinnin myötä. Näihin kaikkiin Scania tarjoaa apua ennen päätöksentekoa. Yritys on asettanut vahvan tavoitteen, että vuonna 2030 puolet merkin myydyistä kuorma-autoista ovat sähkökäyttöisiä.
Scania BEV
Scanian ensimmäisen täyssähköisen eli BEV-kuorma-auton (Battery Electric Vehicle) mallimerkintä on 25P. Luku 25 kertoo teholuokan, eli noin 250 kilowattia. Alustaratkaisuja on sähkökäyttöiseen ajoneuvoon tarjolla useita; 4×2, 6×2 ja 6×2*4 akseliväleillä 3 950–5 750 millimetriä. Ohjaamoksi voi valita joko Scanian P- tai L-ohjaamon.
Sähkömoottori on kestomagnetoitu ja se on varustettu öljyjäähdytyksellä. Maksimitehoa on tarjolla 295 kilowattia ja vääntömomenttia 2 200 newtonmetriä. Jatkuvaa tehoa saadaan 230 kW väännön ollessa 1 300 Nm. Sähköautoversion kokonaismassa on enintään 29 tonnia. Koeajettavana oli 4×2-alustainen versio suurimmalla eli 300 kWh:n akulla. Tyhjällä autolla ei ajettu, vaan kyytiin oli lastattu kuormaa 16 tonnin kokonaismassan verran. Lyhyen koeajolenkin perusteella voi sanoa, että tästä ei ison auton ajaminen enää paljoa helpotu. Entisaikojen manuaalivaihteisen ajoon verrattuna ero on huimaa.
Nykyiset automaattivaihteistot ovat tehneet ajosta jo nykimättömän helppoa ja tasaista. Sähkökäyttö ei tuo tähän enää juurikaan muutosta. Kuljettajan penkillä suurin huomio kiinnittyy äänettömyyteen. Meno on todellakin hämmästyttävän hiljaista. Oman osansa hiljaiseen työympäristöön tuo myös Scanian ohjaamon hyvä äänieristys. Ulkoisesti rengasmelu on entisellään, mutta ohjaamoon se ei kuulu. Liikennevaloissa tuntuu kuin maailma olisi pysähtynyt, kun dieselin kalkatustakaan ei kuulu. Ohjaamon hiljaisuus tuo myös uusia haasteita valmistajalle. Ennen dieselin äänen alle hävisi monia kitinöitä ja natinoita, mutta ei enää.
Hallintalaitteiltaan BEV-Scania on polttomoottoriveljiensä kaltainen. Kojelauta on lähestulkoon identtinen, vain mittariston toinen kiekko on erilainen. Kierroslukumittarin tilalla on nyt sähkön käytöstä ja latauksesta kertova viisarinäyttö. Auto käynnistetäänkin virta-avaimella perinteiseen tapaan. Jarrupoljin autosta löytyy, mutta sen käyttöä on syytä välttää. Sähköajoneuvon oikeanlaiseen ajamiseen liittyy liike-energian hyödyntäminen hidastuksissa. Sitä varten ohjauspyörän oikealla puolella on viiksivipu, jolla säädellään moottorijarrutuksen ja samalla talteenoton tehoa. Vipua oikein käytettynä jää jarrupolkimen tarve vähäiseksi, joka tarkoittaa tervetullutta jarruremonttien vähenemistä. Ajosuunnan vaihtimen virkaa tekevä, kierrettävä kytkin on samaisessa vivussa.
Tasavirtalataus
Scania on päätynyt latauksessa pelkkään tasavirtalataukseen. Autossa ei ole omaa laturia hidasta vaihtovirtalatausta varten. Poisjättämisen perustana lienee juuri tuo AC-latauksen hitaus. Suurikapasiteettisen litiumioniakun lataus veisi sillä menetelmällä niin paljon aikaa, että tehollinen ajoaika jäisi hyvin lyhyeksi. Ammattikäytöstä ei voitaisi tällöin puhua.
Akkuvaihtoehtoja on kaksi; 165- ja 300-kilowattituntinen. Toimintamatkat ovat vastaavasti 130 ja 250 kilometriä. Latausta varten auton oikeassa etukulmassa on saranoidun luukun takana CCS type 2 plug-in -liitäntä teholatausta varten. Auto pystyy ottamaan latausta vastaan 130 kW:n teholla (200 A DC). Latausajaksi pienemmälle akulle tyhjästä täyteen ilmoitetaan 55 minuuttia ja isommalle 100.
Auton akkupaketti koostuu Scanian terminologiassa akuista, joiden kapasiteetti on 30 kWh:a per akku. 300 kWh:n mallissa akkuja on yhdeksän; neljässä kotelossa, joissa kussakin kaksi akkua sekä yksi akku ohjaamon alla. Kotelot on sijoitettu auton sivulle, polttoainesäiliöiden tilalle. Akkujen lisäksi koteloiden sisällä on akun jäähdytykseen ja lämmitykseen tarvittavaa laitteistoa ja elektroniikkaa. 165 kWh:n versiossa on viisi akkua. Yksittäisen akun paino on 260 kilogrammaa.
Sähköauton yhteydessä Scania puhuu sähkökoneesta. Se koostuu sähkömoottorista ja vaihteistosta. Autossa on kaksi vaihdetta, joita elektroniikka ohjaa. Kuljettajan ei tarvitse vaihteen vaihtoa murehtia, vaan järjestelmä hoitaa vaihdon lähes huomaamattomasti. Ajossa tuntee pienen, pehmeän nykäyksen, kun vaihde vaihtuu isommaksi. Hidastaessa sitä ei huomaa. Sähkökone on sijoitettu taka-akselin etupuolelle, auton keskilinjaan. Siinä on myös yksi auton harvoista huoltokohteista, vaihteiston öljynvaihto.
Mistä virtaa?
”Julkiset teholatauspaikat ovat vasta nyt rakentumassa todenteolla henkilöautopuolella. Raskaan kaluston puolella ei tällaista infraa ole vielä olemassa lainkaan”, sanoo Destian Tuomas Mäkelä. Destia on aloittanut äskettäin latausjärjestelmien toteuttamispalvelun. Palvelu on suunnattu lähinnä yksityisten latausjärjestelmien rakentamiseen, joissa ajoneuvojen määrä on muutamaa autoa enemmän. Varsinaisen järjestelmän rakentamisen ohella Destia tarjoaa järjestelmän suunnittelua, leasing-rahoitusta ja ylläpitoa.
Laitteistojen osalta Destia ei ole merkkisitoutunut, mutta suosii kotimaisen Kempowerin latausjärjestelmiä. Helpoin tapa aloittaa raskaan sähköautokaluston lataus on hankkia Kempowerin siirrettävä laturi. Se on ison painepesurin oloinen laite. Sillä pystyy lataamaan yhtä autoa 40 kilowatin teholla tai kahta 20 kilowatin teholla kerrallaan. Sulakevaatimus laitteelle on 63 ampeeria. Isommat ja kiinteät latausjärjestelmät kootaan moduuleista. Niitä voidaan myös jatkossa laajentaa, jos ladattavien ajoneuvojen määrä kasvaa.
Rene Mattsson tavattiin Scanian kiertueen ensimmäisellä etapilla Liedossa. Mies luotsaa turkulaista, länsirannikolla operoivaa Action Lähetit Oy -kuljetusliikettä. Yritys hoitaa alueen UPS-pikakuljetuksia vajaalla parilla kymmenellä ajoneuvolla, viimeaikoina pääosin kolmella täyssähkökäyttöisellä Mercedes-Benz Sprinterillä. Ne tulivat ajoon viime vuoden alussa ja nyt Mattsson laskeskelee niillä kuljetetun jo yli 65 000 lähetystä. Mattsson sanoo hankkineensa sähköpakettiautot lähinnä kokeilumielessä.
Ajosuoritteesta tehtävä laskutus kun on sama mitä polttomoottorilaitteillakin, joten siltä osin hankintaa on vaikea perustella. Mattsson haluaa kuitenkin olla vahvasti mukana kuljetusten päästöjen vähentämisessä. Siitä osoituksena hän sanoo olevansa parhaillaan solmimassa kauppaa viidestä uudesta sähköpakettiautosta. Näin sähköajoneuvojen osuus yrityksen kalustossa on kohta jo lähes puolet. Mattsson muistuttaa myös, että heidän käyttämät sähköjakeluautot ovat ilmeisesti ainoat UPS:n ajoissa olevat, ainakin Suomessa.
Action Lähettien sähköautot ladataan yrityksen omassa toimipisteessä, jonne on rakennettu toimenpiteeseen soveltuva järjestelmä. Hallin katolle asennetut aurinkopaneelit lisäävät Mattssonin mukaan mukavasti omavaraisuutta. Latausjärjestelmää rakennettaessa otettiin huomioon autojen liikkeelläoloajat. Mattsson sanoo sähkötoimisten ajoneuvojen soveltuvan erittäin hyvin juuri heidän kaltaisiin työtehtäviin, autot liikkuvat tietyillä alueilla tiettyyn aikaan. Yhden latauksen ajomatkat riittävät hyvin jo nyt yhden työpäivän ajosuoritteeseen.
Scanian kiertueelle Mattssonin toi kiinnostus täyssähkökuorma-autoa kohtaan. Action Läheteillä on yksi kuorma-auto kaupunkijakelukäytössä. Myös sen vaihtaminen sähkökäyttöiseen mietityttää Mattssonia. Talon pakettiautojen tavoin nähdyn Scaniankin toimintamatka riittäisi hyvin jo yhden työpäivän ajoihin. Kaupunkijakelussa ollaan yleensä ihmisten keskellä, jolloin tyhjäkäynnin osuus korostuu. Action Läheteillä tyhjäkäynti on jo muutoinkin kielletty yrityksen säännöissä. Sähkökäyttö tuo helpotusta tähänkin asiaan. Myös melun väheneminen taajamissa on Mattssonin mukaan hieno asia.
Lue seuraavaksi
