Uutiset
Metsäenergian osaaja Uudeltamaalta
”Bioenergia-alalla on viime aikoina riittänyt paljon puhetta, joskin tekojen määrä on jäänyt tätäkin vähemmälle”, summasi Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio yrityksen 10-vuotista taivalta juhlistavan Energiapäivän avajaispuheessa Askolan Vahijärvellä.
Pioneerihenkisen yrittäjän mukaan valtio on toiminnassaan keskittynyt tukemaan koneyrittäjien hankintoja, jolloin pullonkaulaksi on muodostunut haketta energialähteenään käyttävien laitosten määrä. Wuorion mukaan katse pitäisikin kohdistaa pikaisesti hakevoimaloiden määrän kasvattamiseen.
”Hakkeen käytön lisäämisellä voidaan kaikkein vaivattomimmin vähentää öljyn ja hiilen käyttöä lämmöntuotannossa”, toteaa Wuorio painokkaasti tilaisuuteen saapuneelle kutsuvierasjoukolle.
Yrittäjän mukaan Suomessa käytössä jo olevan konekannan avulla syntyvällä hakkeella voidaan tarvittaessa vaikka peittää kaikki maamme hakevoimalat.
”Lastua kyllä syntyy”, vakuuttaa Wuorio, jonka mukaan Hakevuori Oy:n hakkurikalustolla tavoitellaan kuluvana vuonna noin 700 000 hakekuution tuotantoa. Kahden vuoden viiveellä tuotetun hakkeen määrää on mahdollisuus kasvattaa miljoonaan kuutioon, mikä vastaa noin 400 000 kiintokuutiota puuainesta.
”Tuo määrä vastaa toimintansa vastikään lopettaneen Tolkkisten sahan käyttämän puun määrää”, laskee Wuorio, joka haluaa risujen ja hakkeen ohella jakaa ympärilleen myös ruusuja.
”Porvoon Energia käyttää voimaloissaan kotimaisesta raaka-aineesta tuotettua metsähaketta, mikä on lähienergiaa parhaimmillaan”, kiittelee Wuorio harmitelleen samalla tuontihakkeen määrän voimakasta kasvua.
”Metsähakkeen käyttö on lisääntynyt parin viime vuoden aikana noin neljällä miljoonalla kuutiolla, mikä on kaikki tuotu Itärajan takaa. Mielestäni energiatuotannossa tulisi suosia ensisijaisesti kotimaisesta raaka-aineesta valmistettua metsähaketta”, toteaa Wuorio painokkuudella, joka ei jätä sijaa kysymysmerkeille.
Hankinta, haketus, voimalaitos…
Tilaisuudessa puheenvuoron käyttäneen ympäristöministeri Paula Lehtomäen mukaan Hakevuori on mennyt määrätietoisesti ja ansiokkaasti päin mäntyä jo kymmenen vuoden ajan. Lehtomäen mukaan Hakevuori yhdessä toimintaa luotsaavan Reijo Wuorion kanssa on tehnyt ennakkoluulotonta pioneerityötä metsästä saatavan energian tuotannossa ja hyödyntämisessä.
”Metsäenergian merkitys tulee jatkuvasti lisääntymään paljolti kotimaisuuden, mutta myös kasvihuonepäästöjen vähennystarpeen kautta”, painottaa Lehtomäki, jonka mukaan metsäenergian käytön lisääminen tuo mukanaan työllisyyttä ja osaamista, jota pitäisi osata hyödyntää myös vientimarkkinoilla.
Toiminta bioenergia-alalla vaatii paitsi pitkäjänteisyyttä, myös luotettavaa ja laajaa kumppanuusverkostoa. L&T Biowatti Oy:n Tomi Salon mukaan yhteistyön tulee olla kaikkia osapuolia hyödyntävää, jotta yrittäjällä on mahdollisuus investoida tarvittavaan kone- ja laitekantaan. Salon mukaan suomalaisessa bioenergiatoiminnassa olisi käyttävänä myös nykyistä suurempia vaihteita.
”Viisiportaisessa vaihteistossa mennään vasta kakkosella, kun mielestäni pitäisi painaa kaasu pohjaan ja etsiä suurempia vaihteita”, kuvasi Salo alan nykytilaa ja lähitulevaisuutta.
Metsähakkeelle on muutaman vuoden ajan povattu erittäin suotuisia aikoja muun muassa käytön lisäämisen kautta. Seuraavan vuosikymmenen aikana käytetyn hakkeen määrän pitäisi kaksinkertaistua 13-14 miljoonaan kuutioon, mikä tarkoittaisi myös hakkeentuotannossa tarvittavan henkilöstön määrän kaksinkertaistamista noin 3000 henkilöön.
Hakevuori Oy on toimintansa aikana investoinut voimakkaasti niin hakkurikalustoon kuin hakkeen kuljettamisessa tarvittavaan kalustoon. Kuuden hakkurin, kahden metsäkoneen ja lukuisien hakeyhdistelmien yrityksessä on käännetty katseet myös voimalaitospuolelle.
”Koneiden ohella meillä on myös omaa puunhankintaa, joten oma lämpövoimala täydentäisi sopivasti yrityksen palvelutarjontaa”, kaavailee Wuorio, jonka luotsaamassa yrityksessä ei jäädä laakereille lepäämään seuraavallakaan vuosikymmenellä.
Ari Perttilä
Ketterä terminaalihakkuri
Hakevuori Oy:n puoliperävaunulle asennettu Jenz hem 820 DL-hakkuri soveltuu kokonsa ja kapasiteettinsa perusteella lähinnä terminaalikäyttöön, missä volyymit ovat suuria. Etenemiskyvyn takaamiseksi vetoauton valinnassa päädyttiin nelivetoiseen alustaan, joka toimii samalla myös syöttöä hoitavan nosturin alustana.
Hakevuori Oy:n toimialajohtaja Markku Eskelisen mukaan kokemukset viime syksynä käyttöönotetusta hakkurista ja Keslan hakkurin syöttöön suunnitellusta 1200T-nosturista ovat erittäin myönteiset.
”Hakkurilla on päästy ennakolta kaavailtuihin määriin, 200-300 kuutioon tunnissa”, valottaa Eskelinen.
Hihnakuljettimen ansiosta materiaalikasan hallinta on puhallinratkaisua helpompaa ja kokemusten perusteella hihna kohtelee haketta puhallinta hellävaraisemmin. Hakevuoren nosturitoimittajana on syksystä 2009 saakka toiminut kotimainen Kesla, jonka tuotteisiin ja organisaation palvelukykyyn Eskelinen joukkoineen on erittäin tyytyväinen.
Tehokkuutta energiapuunkorjuuseen
Jyväskyläläinen Fixteri Oy on muutaman vuoden ajan kehittänyt nuorten metsien kunnostuksessa hyödynnettävää runkopuunpaalainta, jonka ansiosta logistinen ketju kannolta lämpökattilaan on totuttua suoraviivaisempi.
Fixteri-paalain niputtaa metsän kunnostuksessa tai ensiharvennuksessa syntyvän puuaineksen helposti käsiteltäviksi pienpaaleiksi. Lapualla toimiva JP metsäkoneurakointi Oy on käyttänyt Fixteriä viime vuoden lokakuusta saakka varsin lupaavin tuloksin.
”Paalain on edelleen tuotekehitysvaiheessa, joskin ominaisuudet ja varsikin tulokset ovat kehittyneet koko ajan parempaan suuntaan”, kertoo energiapuuta kolmen vuoden ajan korjannut urakoitsija Jorma Hirsimäki.
”Puun pinta rikkoutuu paalattaessa, minkä ansiosta puun kuivuminen nopeutuu. Paalien käsittely taasen on irtorisujen käsittelyä tehokkaampaa ja siistimpää”, jatkaa Hirsimäki paalaimen käyttökokemuksien summaamista.
Hirsimäen mukaan irtorisukuormien keskikoko asettuu noin 50 MWh:n tienoille, pienpaaleja käytettäessä kuormakoko on usein jopa kaksinkertainen. Lapualaisurakoitsija muistuttaa myös pienpaalin siisteydestä:
”Irtorisukasasta jää tähteet kasan pohjalle, pienpaaleista sen sijaan ei jää muistoa leimikon reunaan”.
Lue seuraavaksi
