Blogi

Teollisuus investoi, asuinrakentamisessa laskua

Konepörssissä 1/2023 on koneliikkeiden edustajien haastatteluja koskien viime vuoden konekauppaa. Samalla kyselimme vähän alkuvuoden 2023 tuntoja. Kauppa on käynyt normaaliin tahtiin, vaikka useita hidasteitakin on matkan varrella koettu.

Mainitut haasteet olivat ja ovat kaikilla kutakuinkin yhteneväiset. Viime vuonna vaivanneet pitkät toimitusajat ja ajoittaiset saatavuusongelmat tulevat kohenemaan mitä pidemmälle tätä vuotta mennään. Tilanne tasaantuu, kun valmistajia vaivannut komponenttipula helpottuu ja linjastot puskevat taas koneita täysillä.

Konekauppa ei odota tälle vuodelle suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2022. Ehkä pieni notkahdus kysynnässä nähdään asuntorakentamisen volyymin laskiessa.

Yleisesti ottaen konekauppa siis katsoo luottavaisena tulevaisuuteen, vaikkakin koneiden hintoja on jouduttu nostamaan yleisen kustannustason kohotessa. Korkotason nopea nousu vaikeuttaa myös joissain tapauksissa rahoituksen saatavuutta. Yritykset pyrkivät siirtämään kohonneita kustannuksia töiden hintoihin ja urakkalaskelmiin. Tämä ei kuitenkaan ole aina välttämättä helppoa tai edes mahdollista.

Kun asuinrakentaminen tänä vuonna notkahtaa, haetaan korvaavia markkinoita sitten muualta. Viime vuonna teollisuuden investoinnit olivatkin ennätystasolla. Julkisuudessa on esitetty yli seitsemän miljardin euron lukua, mikä olisi ennätysmäärä yli 20 vuoteen. Monet uusista teollisista hankkeista toteuttavat paljon puhuttua vihreää siirtymää.

Isoja teollisia projekteja sekä infrahankkeita kaivataan siis työllistämään urakoitsijakuntaa. Norjalaisyhtiö Blastr Green Steel ravisteli uutiskenttää ilmoittamalla suunnitelmastaan rakentaa vihreää terästä tuottava tehdas Inkooseen. Valmiina laitoksen pitäisi olla jo vuonna 2026.

Viimeksi Suomeen on rakennettu terästehtaita 1970-luvulla. Muun muassa Tornion Outokummun tehdas aloitti tuotantonsa yli 40 vuotta sitten. Raahen tehdas on vieläkin vanhempi.

Tämä uusi neljän miljardin terästehdashanke on tosin vielä alkutekijöissään. Ei puutu kuin rahoitus, joten maalaisjärki kehottaa vielä rajoittamaan innostuksen asteen lähelle nollaa. Historia on osoittanut, että turhan mahtipontisten hankkeiden alkuhuuma vaihtuu usein karvaaseen pettymykseen. Toivottavasti historia on tällä kertaa väärässä.

Toteutuessaan terästehdashanke tarjoaisi alkuvaiheessa maarakentajillekin runsaasti töitä.

Suomi houkuttaa raskaan teollisuuden hankkeita jatkossakin. Meillä on toimiva infra, varmatoiminen sähköverkko ja vakaat ilmasto-olot ilman luonnonmullistuksia.

Kun kuljemme vauhdilla kohti sähkön omavaraisuutta, energiainvestoinnit tänne tulevat varmasti kasvamaan. Vihreä siirtymä on joillekin kirosana, mutta nyt kaavailtu uusi terästehdas on osoitus kehityksen vääjäämättömästä suunnasta. Suomellakin on varmasti siivu otettavana tästä vihreästä kakusta.

Konepörssi 1/2023 on trukkien ja kurottajien teemanumero. Aiheesta on luettavana useampia artikkeleita.

Nykyiset trukit eroavat kuin yö ja päivä 10–20 vuoden takaisiin verrattuna. Mekaaniset vivut ovat väistyneet ja tilalle on tullut sormenpäillä tapahtuva hallinta. Ohjaamot ovat ilmavia, hiljaisia ja kuljettajan ergonomia on henkilöautomaisella tasolla.

Kunnossapitosopimukset ovat oleellinen osa toimintavarmuutta sekä trukeissa että kurottajissa. Etähallintajärjestelmät auttavat kaluston valvontaa ja tulevien huoltojen ennakointia. Lastaava ja purkava kalusto on avainasemassa, kun logistiikkaketjut pidetään aikatauluissa.

Liikkeelle polkaistu 2023 on vilkas näyttely- ja tapahtumavuosi. Muistutan tähän loppuun, että Konepörssin nettisivuilta (www.koneporssi.com) kohdasta tapahtumat voit selata tapahtumatarjontaa ja poimia mielenkiintoiset päältä.


Kuvitus: Pauli Maukonen


Lue seuraavaksi