Nyt on kiire

Kellekään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että asuntorakentaminen sakkaa nyt. Kun jo valmistuneetkaan asunnot eivät mene kaupaksi, niin uudet aloitukset jäävät lähitulevaisuudessa alhaiselle tasolle. Tämä tietää pohjarakentamisessa työskenteleville maarakentajille vaikeuksia ja korvaavia töitä olisi löydettävä muualta. Se ei ole helppo rasti.

Rakennusala työllistää Suomessa eri arvioihin perustuen noin 250 000 ihmistä. Varsinaisen rakentamisen puolella luku on noin 180 000 ja loput työskentelevät alan teollisuudessa. Ensimmäiset rakennusalan yritysten konkurssitkin on jo valitettavasti nähty.

On päivänselvää, että hallituksen asettamat kovat työllisyystavoitteet eivät toteudu, jos rakennusalalla koetaan massatyöttömyyttä. Valtio on perinteisesti tullut vastaavissa tilanteissa apuun osoittamalla budjetissa varoja eri infrahankkeisiin. Hankkeisiin, jotka ovat meille kansallista pääomaa ja kasvattavat valtion varallisuutta.

Hallitusohjelma pitääkin sisällään avauksia Suomen huoltovarmuuden, turvallisuuden ja kilpailukyvyn konkreettiseksi parantamiseksi infraa kehittämällä. Lause on hieno ja tavoite pyhä. Nyt vaaditaan nopeita liikkeitä, jotta infra-alan työpaikat saadaan turvattua.

Korjausvelkaa pienennetään hallitusohjelmassa 520 miljoonalla ja investointeihin varataan hallituskaudella 2,5 miljardia euroa. Infrainvestoinnit katetaan pääosin myymällä valtion omaisuutta ja omistajuuksia.

Alan edunvalvoja Infra ry:ssäkin ollaan huolissaan hankkeiden käynnistysnopeudesta tai oikeastaan sen mahdollisesta puuttumisesta.

”Jotta kaavaillut infrahankkeet käynnistyisivät tällä hallituskaudella, aloittamispäätökset on kuitenkin tehtävä heti tänä syksynä”,Infra ry:stä muistutetaan.

”Päätökset tulee tarvittaessa tehdä vaikka ehdollisina niin, että hankkeiden suunnittelu voi jatkua taustalla samaan aikaan, kun rahoitusta vielä järjestellään. Päätettäisiin siis panna kuokka maahan hankkeissa sitä mukaa, kun tarvittava rahoitus on kassassa. Järjestely voi edellyttää jonkinlaista sisäisen lainanoton mallia, jotta hankkeet saadaan oikea-aikaisesti ja tasaisesti liikkeelle”, sanoo Infran toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Nyt vaaditaan siis tietynlaista joustavuutta ja asioiden tekemistä tuoreella tavalla.

Saadakseen hankkeita kunnolla liikkeelle hallitus on linjannut, että Euroopan unionin CEF-hankerahoitusta hyödynnetään etenkin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden osalta täysimääräisesti. Tiettyihin infrahankkeisiin voi siis saada EU:lta mittavaa rahoitusta. Olisi lyhytnäköistä jättää tilaisuus käyttämättä.

”Miljoona euroa rakentamiseen luo 11−14 työpaikkaa”, muistuttaa Syrjö.

Tieverkostomme rapautuu kovaa vauhtia, eikä menneinä vuosinakaan rahaa ole ollut riittävästi sen yllä- ja kunnossapitoon. Valtiovarainministeriön esitys leikata perusväylänpidon määrärahoja edelleen 30 miljoonaa euroa tietää huonoa jo valmiiksi rapistuneelle väyläverkostolle.

Koneyrittäjät ry muistuttaa, että esimerkiksi huoltovarmuudelle kriittiset alemman tieverkon osat vaatisivat merkittäviä korjauksia.

”Ymmärrämme väyläverkon kehittämisinvestointien lykkäämistä ja niiden myöhempää toteuttamista hallitusohjelman mukaisella investointipaketilla, mutta perusväylänpidon määrärahoihin on palattava budjettiriihessä ja selkeästi korotettava niitä”, vaatii Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola.

Syksyn näyttelyrumba on pääosin takanpäin. Joitain paikallisia tapahtumia ja varmaankin koneliikkeiden omia kiertueita on vielä odotettavissa tämän vuoden puolella.

Konepörssin toimitus raportoi näyttelyn aikana Maxposta Facebook-sivuille. Lyhyet videoklipit näyttelystä keräsivät ja keräävät runsaasti katsojia. Syyskuun puolivälissä suurin yhden klipin lukema oli jo lähes 90 000. Konepörssin somekanavissakin on lehden lisäksi markkinoinnissa hyödynnettävissä olevaa voimaa.

---

Kuvitus: Pauli Maukonen