Kuljettamisessa panostetaan sähköön

Yksi eittämättä maailman suurimmista kuljetusalan messutapahtumista, IAA Transportation 2022, järjestettiin neljän vuoden tauon jälkeen Hannoverissa Saksassa syyskuun puolivälin jälkeen. Jo ennakkoon oli aavistettavissa, että sähkö tulee olemaan messujen vallitseva teema, eikä aavistus mennyt pieleen. Sähköä tarjottiin liikkumisen energialähteeksi kaikkialla, ja tuntui, että kaikki muu on unohdettu.

Vety oli nousevana trendinä toki laajasti esillä, mutta lähes poikkeuksetta sekin liittyi polttokennoteknologiaan ja sitä myöden sähkökäyttöön. Maailmalla tutkitaan myös vedyn käyttämistä polttomoottori polttoaineena, mutta ei ainakaan vielä kovinkaan laajasti.

Sähkö on sinällään aivan mainio liikkumisen energialähde, sillä sähkömoottorit ovat hyötysuhteeltaan hyviä, eivätkä ne tuota itsessään ilmastoa vahingoittavia päästöjä. Lisäksi sähkömoottorin voimantuotto-ominaisuudet sopivat hienosti liikkuvaan kalustoon. Junat ovat siitä oiva esimerkki.

Autokäytössä sähkön varastoiminen ja ennen muuta varaston täyttäminen on ollut keskeisin syy sille, että sähköautot ovat yleistyneet vasta aivan viime vuosina. Kuorma-autossa dieselillä saa sähköön verrattuna kerralla täydennettyä paljon nopeammin ja reilusti pidemmälle matkalle energiaa.

Tämän päivän akkusähkökäyttöisillä kuorma-autoilla toimintamatkat ovat sellaisia, että joissakin kuljetustehtävissä niillä pärjää jopa talviolosuhteissa. Vielä paremmin pärjäisi, jos kuljettajan 15 minuutin tauon aikana akut saisi täyteen, ja toimintamatkaa 200–300 kilometriä lisää. Vaan eipä ole vielä sellaisia autoja eikä latureita, joilla siihen pystyttäisin.

Ydinvoimala Hirvaskankaalle?

Akku- ja lataustekniikka kuitenkin kehittyy huimaa vauhtia, ja jonain päivänä todellinen pikalataus voikin olla mahdollista. Jo nyt puhutaan, että pian olisi käytössä jopa yhden megawatin tehoisia latauspisteitä. Mutta millä tavalla valtavat määrät sähköä saadaan noille tulevaisuuden latureille, varsinkin, jos tarvitsijoita on kerralla vaikkapa 30 tai enemmänkin? Ehkä seuraava ydinvoimala pitääkin rakentaa Hirvaskankaalle.

Energiatäydennyksen haasteeseen on vastattu kehittämällä polttokennokäyttöisiä autoja. Niissä sähkö tuotetaankin ajoneuvon mukana kulkevassa polttokennossa vedyllä. Vedyn tankkaaminen käy varsin joutuisasti, mutta aivan dieseliä vastaavaa energiamäärää ei mukaan saada. Jonkinlaisena kantona kaskessa on sekin, että vedyn tankkausasemia ei Suomessa tällä hetkellä ole ainuttakaan.

Laajemmin ajatellen polttokennon käyttäminen ei ole tavattoman energiatehokasta. Jos kestävästi tuotetulla sähköllä tuotetaan vetyä, jolla tuotetaan polttokennossa sähköä auton ajomoottorille, vain reilu 20 prosenttia alkuperäisestä sähköntuotannosta saadaan liikuttamaan autoa. Mikäli tuotettu sähkö varastoidaan akkuun ja käytetään akkusähköllä auton ajomoottoria, hyötysuhde on noin 65 prosenttia. Ei polttokennokaan mikään hopealuoti ole, varsinkaan, kun se on teknisenä laitteena kallis.

Kaiken tämän sähköön kohdistuvan innostuksen kohdalla on hyvä muistaa, että Suomessa, Euroopassa ja varsinkin koko maailmassa diesel tulee säilymään vielä pitkään pääsääntöisenä kuorma-autojen voimanlähteenä. Siksi dieselmoottorikin kehittäminen jatkuu, ja valmistajat pyrkivät löytämään yhä uusia ratkaisuja, joilla ympäristön kuormitusta voidaan hillitä. Otetaan sähkö käyttöön siellä missä se on kaikin puolin tarkoituksenmukaista.

Hyvää syksyä!

Kuvitus: Pauli Maukonen