Uutiset
Vanhoilta kaivannaisjätealueilta etsitään raaka-aineita
Kahden entisen kaivosalueen kaivannaisjätteistä kartoitetaan tänä vuonna hyödynnettävissä olevia raaka-aineita. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaa KAJAK-hanketta. Mukana ovat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy.
Artikkelikuva: Kärväsvaaran entisellä kaivosalueellä Kemijärvellä etsitään raaka-aineita hyödynnettäväksi tänä vuonna alkavassa pilottihankkeessa. Kuva: Sanna Pyysing/ Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeessa selvitetään ja poistetaan suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden riskejä ympäristölle. Vuoden alussa alkoi kehityshanke, jossa pilotoidaan Geologian tutkimuskeskukselta tilattua suunnitelmaa, miten KAJAK-kohteiden kaivannaisjäteissä mahdollisesti olevia raaka-aineita voitaisiin tunnistaa ja hyödyntää.
Suomessa ja koko Euroopassa on tavoitteena lisätä kriittisten ja strategisten raaka-aineiden omavaraisuutta, joita tarvitaan vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämisessä.
- Vanhojen kaivosten laajoilla sivukivi- ja rikastushiekka-alueilla voi olla erilaisia alkuaineita, jotka olisivat tekniikan kehittymisen myötä edelleen hyödynnettävissä. Omavaraisuusasteen kasvattamisen lisäksi myös kiertotalousnäkökulmasta olisi hienoa, jos jätemateriaaleista saataisiin hyödynnettyä metalleja ja muita aineita tai jätemateriaalien käytöllä voitaisiin vähentää neitseellisten materiaalien hankintaa, sanoo neuvotteleva virkamies Nina Lehtosalo ympäristöministeriöstä.
Tärkeää on myös saada kaivannaisjätealueiden ympäristö- ja terveysriskit hallintaan kestävällä tavalla.
- Kaivannaisjätteiden uudelleenhyödyntämisellä olisi samalla mahdollista saada jätteiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuudet ja määrät pienenemään, jolloin jätteistä aiheutuisi vähemmän haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia, kertoo PIMA-asiantuntija Sanna Pyysing Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Ympäristö- ja terveysriskit huomioidaan
Geologian tutkimuskeskus laati viime vuoden aikana ympäristöministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaaman suunnitelman, miten kaivannaisjätealueiden raaka-ainepotentiaalia voidaan arvioida KAJAK-hankkeessa. Suunnitelmassa oleellisessa roolissa on tutkia yhtä aikaa raaka-ainepotentiaalin kanssa kaivannaisjätteistä aiheutuvia ympäristö- ja terveysriskejä.
Ympäristöministeriöltä saadulla rahoituksella pilotoidaan vuoden 2024 aikana kahdessa KAJAK-kohteessa suunnitelman toimivuutta yhteistyössä KAJAK-hankkeen puitesopimuskonsulttien Envineer Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Geologian tutkimuskeskus on mukana pilotoinnissa ohjaamassa työtä, laadunarvioinnissa ja raaka-ainepotentiaalin mallinnustyössä.
Maaperakuntoon.fi-sivustolla kerrotaan vuoden aikana pilotoinnin etenemisestä eri osapuolten näkökulmasta. Touko- tai kesäkuun aikana järjestetään KAJAK-hankkeen sidosryhmille pilotointikohteissa tutustumistilaisuudet ja joulukuussa pidetään pilotoinnista kaikille avoin loppuseminaari.
Mikä KAJAK-hanke?
Suomessa on tämän hetken tietojen mukaan 19 isännätöntä käytöstä poistettua ja hylättyä kaivosta, joiden kaivannaisjätealueet vaativat tarkempia vastuiden sekä ympäristö- ja terveyshaittojen selvittämistä. Näiden kohteiden aiheuttamien riskien selvittämistä ja mahdollisia kunnostuksia edistetään vuonna 2020 alkaneessa KAJAK-hankkeessa, jota koordinoi Pirkanmaan ELY-keskus.
KAJAK-hanketta rahoittaa ympäristöministeriö. Tähän mennessä saatu rahoitus on mahdollistanut 1 kohteen kunnostamisen, 4 kohteen selvittämisen ja seurantavaiheen toteuttamisen 7 kohteella.
Lue seuraavaksi
