Uutiset

Työkoneet

Maanrakennus Unto Viitanen Oy – valokuitua Komatsuilla

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien tarve on nyt etätöiden ja suoratoistopalvelujen käytön lisääntyessä kasvanut voimakkaasti. Vaihtelevalla nopeudella toimivat ja pahimmissa tapauksissa kriittisellä hetkellä pätkivät langattomat ”mokkulayhteydet” eivät enää riitä nykyvaatimuksia täyttämään. Pelastus löytyy maahan upotettavasta, varmatoimisesta valokuidusta, joka nostaa nopeudet parhaimmillaan gigaluokkaan. Maanrakennus Unto Viitanen Oy Ruovedeltä tekee usean työryhmän voimin töitä tietoyhteiskunnan tarpeiden tyydyttämiseksi. Konepörssi kävi haastattelemassa Untoa Tampereen pohjoispuolella, Terälahdessa.

Kun vierailun ajankohta osui iltapäivälle, niin aamupäivällä oli auraus jo suoritettu ja 33 vuotta maarakennushommia tehnyt Unto oli jo vaihtanut upouuden, noin 28 tonnia varusteineen painavan lyhytperäisen Komatsun (PC228USLC-11) puomin päästä auran kauhaan.

Unto Viitanen tasoittamassa aiemmin tienpenkkaan aurattua uraa. Nopeat ja varmatoimiset nettiyhteydet takaavaa valokuitua vedetään nyt syrjäisempiinkin kyliin. Yrityksen uusin hankinta on noin 28 tonnia painava Komatsu PC228USLC-11.

”Työ menee niin, että yleensä aamusta aloitetaan esiauraus ja sen jälkeen varsinainen kaapelin auraus noin 700–800 millimetrin syvyydelle. Iltapäivällä peitetään jäljet. Tämä koko urakka täällä on noin 30 kilometriä, josta tehtynä nyt on 24 kilometriä. Kuituun liittyviä talouksia on noin 100 kappaletta. Täällä Terälahdessa homma alkoi toukokuun lopussa”, aloittaa Unto.

Pääasiassa kaapelit aurataan tien penkkaan ja koneella pääsee yleensä ajamaan asfaltilla tai soralla. Pintojen suojelemiseksi telalaput on varusteltu sileillä, pultattavilla suojilla.

Työnantajana kohteessa on ElmoNet (entinen Pohjois-Hämeen Puhelin), joka on Viitasen suurin työllistäjä. Myös Eltelille hommia tehdään. ElmoNet toimii Pohjois-Pirkanmaalla ja samoilta paikkakunnilta löytyvät Viitasenkin työmaat.

Komatsu PC228USLC-11 kulkee hellävaroen tiellä sileiden, 800 millimetriä leveiden telalappusuojien ansiosta. Kaapelin vedossa lyhyt perä pysyy omalla kaistallaan.

”Täällä maaperä on suurelta osin pehmeää, joten noin 90 prosenttia menee auralla. Me vedämme kaapelit maahan ja taloliittymissä piuhan pään sokkelin juureen. ElmoNetin asentajat hoitavat kytkemiset. Tämän parhaillaan tehtävän puolentoista kilometrin vedon päässä tosin on vain yksi talous”, jatkaa Viitanen.

Valokuituun liittyminen onkin edullisinta ennakkoon, sillä jälkikäteen hinta on aivan toisenlainen.

Perhe on paras

Unto Viitanen on vuosituhannen alusta lähtien tehnyt pelkästään kaapelien kaivuuta ja aurausta. Viimeiset 10 vuotta on siirrytty pääasiassa maakuntiin, kun alussa kaapelia piilotettiin enemmän taajamissa, kuten Tampereella. Toki urbaanissakin ympäristössä töitä valokuidunkin kanssa riittää edelleen.

Etelässä kausi voi jatkua läpi talven. Maan jäätyessä pienempiä kaivutöitä voidaan edelleen tehdä, sillä yrityksellä on omaa roudansulatuskalustoa.

Entäpä sitten dokumentointi. Miten tulevaisuudessa tiedetään missä valokuidut sijaitsevat?

”Osa kaapelista on metallittomia, joten niiden merkintä karttoihin tehdään meidän vetojemme perusteella. Metallia sisältävät kaapelit löytyvät hakulaitteella. Kartoittaja tuleekin aina perässä ja näin linjojen tarkka sijainti saadaan talteen”, valistaa Viitanen.

Tulevaisuuden valokuitu-urakatkin ovat hyvissä käsissä. Unton vanhempi poika Santeri (25 v) nimittäin on jo täysoppinut ja työmaat hoituvat mallikkaasti. Pikkuveli Samuli (22 v) on koulun penkillä ja opiskelee parhaillaan tradenomiksi. Unton vaimo Katja tekee vielä paperihommia ja tyttären mieskin on firman palveluksessa, joten voidaan puhua vahvasti perheen piirissä yrittämisestä.


Unto Viitanen on viihtynyt Komatsujen puikoissa jo parikymmentä vuotta. Suomen Rakennuskoneen Jari Salomäki on myynyt niistä pari viimeisintä.

Uusi Komatsu

Vierailuhetkellä uusi PC228USLC-11 oli ollut käytössä vasta muutaman päivän. Viitasella on yrityksessä neljä muutakin Komatsua uuden 228USLC:n lisäksi. Uusi tela-alustainen PC 78US on vuosimallia 2020. Pyöräalustaisista tuliterä PW148 tuli taloon vuonna 2019 ja 2007 mallinen PW110 hankittiin viime vuonna. Unton sanojen mukaan kotona on vielä terapiakoneena vuonna 2002 käytettynä hankittu tela-alustainen PC110.

Mikä sitten on pitänyt merkissä jo parikymmentä vuotta?

”Kyllä kait se suurin tekijä on Komatsujen laatu ja kestävyys. Korjauksia ei kertakaikkiaan ole tarvinnut tehdä. Tähän uuteen 28-tonniseen meni vaihdossa samankokoinen, 14 000 tuntia ajettu, vuosimallin 2010 Komatsu PC228LC. Sen pitoaikana ei murheita ollut. Sanoisin että Komatsuun on aina voinut luottaa”, tiivistää Viitanen.

”Nyt tämä kokoluokka on Stage V -päästötasolle päivitetty. Jo nelosvaiheen moottorissa oli sekä muuttuvatilavuuksinen turbo (VGT), pakokaasujen takaisinkierrätys (EGR), partikkelisuodatin (DPF) että urea (SCR) käytössä. Nyt ruiskutettavan urean määrää on hieman lisätty, mutta siltikin sen kulutus on vain noin 2,5 prosenttia polttoaineen kulutuksesta. Kestää vertailun mihin tahansa merkkiin”, toteaa Suomen Rakennuskone Oy:n Jari Salomäki.

”Tässä 24–28 tonnin kokoluokassa meillä on kuusisylinterinen, Komatsun omaa valmistetta oleva dieselmoottori. Tehot saadaan ulos huomattavasti vähemmän komponentteja rasittaen kuin neljäsylinterisissä. Kun vaihtoaika lähestyy, on moottorin kunto varmasti parempi ja sitä kautta vaihtoarvokin korkeampi”, pohtii Salomäki.

Viitasen uusimmissa koneissa on tehtynä huoltosopimus Suomen Rakennuskoneen kanssa.

Kelpaa istua

”Meillä kaikkien koneiden hintaan sisältyy partikkelisuodattimen vaihto antureineen kaksi kertaa 9 000 työtunnin aikana. Myös AdBlue-järjestelmän puhdistus tehdään samalla aikataululla. Huomionarvoinen seikka on, että hiukkasloukun lisäksi uusitaan myös kaikki anturit samassa yhteydessä, samalla käynnillä”, lopettaa Salomäki.

Uusi Komatsu on vyötetty hyvillä mausteilla. Engcon on varustettu EC-Oil-liitännällä yläkiinnikkeen ja pyörittäjän välissä. Näin kallistuva kauhanpyörittäjä on nopeasti irrotettavissa silloin, jos kaivaessa tarvitsee maksimaalista murtovoimaa. Webasto ja keskusvoitelujärjestelmä ovat nekin ehdottomia mukavuusvarusteita. Rosteriputkissa hytin katolla ja vastapainon päällä led-valoja on sen verran, että yö muuttuu tarpeen vaatiessa päiväksi.

Unto halusi ohjaamoon myös Grammerin malliston parhaan istuimen kaikilla säädöillä. Välilevyleikkauksessakin käynyt mies haluaa terveellisen työympäristön itselleen. Oman fysiikan lisäksi pidetään myös koneista hyvää huolta.

”En ihan lähiaikoina ole ajatellut antaa tätä konetta kenenkään muun ajettavaksi”, virnistää Unto lopuksi.






Lue seuraavaksi