Uutiset

Työkoneet

INFRA ry:n koulutuspäivät Jämsässä

Infra ry:n piirihallituksien jäsenet kokoontuivat helmikuun puolessa välissä Jämsässä. Asialistalla oli katsaus koneurakointialan nykytilanteeseen ja tulevaisuudennäkymiin. Siihen puheenvuoronsa käytti Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Tuohino. Tapahtuman pääaiheena oli kuitenkin uusien ihmisten saaminen alalle ja siihen liittyvä oppilaitosyhteistyö. Tätä asiaa pohdittiin työryhmissä monelta kantilta. Alalle on saatava lisää vetovoimaa, jonka myötä väkeä sitten saataisiin konealalle. Siinä yksi päivän lopputulemista.

Infra ry:llä on yhdeksän piiriyhdistystä ja kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä reilusti yli 1 500 jäsenyritystä. Infran sisällä on nuorten yrittäjien Infra Nuoret -jaosto, joka järjestää omia tapahtumiaan. Koulutuspäiville Jämsään oli saapunut viitisenkymmentä piiriyhdistyksien hallitusten jäsentä. Paikalla kuultiin myös Avescon, Nesteen, Ramirentin, Leican ja Työeläkeyhtiö Elon puheenvuorot.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Jussi Tuohino kertasi yhdistyksen tavoitteet sekä teki katsauksen alan tilanteeseen. Yhdistyksen päällimmäisenä tavoitteena Tuohino korosti yksinkertaisesti olevan jäsenkunnan hyvinvoinnin takaaminen. Yhdistyksen toimesta on tehty viime aikoina jäsenistön taholta kyselyitä, miten yrityksillä menee, onko vaikeuksia, jne?

INFRA ry:n piirihallituksien jäsenet kokoontuivat Jämsässä koulutusasioiden puitteissa. Teemana olivat konealan vetovoiman parantaminen sekä oppilaitosyhteistyö.
INFRA ry:n piirihallituksien jäsenet kokoontuivat Jämsässä koulutusasioiden puitteissa. Teemana olivat konealan vetovoiman parantaminen sekä oppilaitosyhteistyö.

Toistaiseksi yhdistyksen jäsenet ovat olleet hyvin työn syrjässä kiinni, mutta tulevaisuus askarruttaa, eikä vähiten nyt käynnissä olevien kansainvälisten selkkausten takia. Tuohino toi esiin yhtenä suurena teemana olevan Suomen tieverkoston saamisen nelikaistaiseksi ja rautatieverkoston kaksiraiteiseksi valtakunnan laajuisia tie- ja katuinfran vuotuisia kunnossapitotoimia unohtamatta.

”Pääväylät on saatava kuntoon”, painotti Tuohino. Samalla hän muistutti lähestyvistä vaaleista ja kehotti paikallaolijoita osallistumaan omalla tavallaan vaalityöhön eli tuomaan kentällä esiin alan asioita vaaliehdokkaille ja miksei myös äänestäjille. ”Se on iso urakka, mutta se varmasti auttaa kaikkia.”

”Jos Suomenlahden meriliikenne jostain syystä pysähtyy, siirtyy liikenne tällöin kokonaan kumipyörille. Silloin tieverkoston kunnon merkitys korostuu. Osaltaan on kyse huoltovarmuuteen liittyvistä seikoista, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Olemme paineistaneet valtiovaltaa yhdistyksen toimesta tässä asiassa”, toteaa Tuohino.
Toisena asiana Tuohino toi esiin jäsenmäärän kasvattamisen. Samalla hän kiitteli kaikkia viime aikoina tapahtuneesta jäsenmäärän kasvusta.

”Isomman joukon ääni kuuluu paremmin”, muistutti Tuohino. Jäsenyyden myötä on helpompi verkostoitua, mikä hyödyttää kaikkia. Lopuksi Tuohino toivotti tervetulleeksi yhdistyksen toimintaan nuoria yrittäjiä.

Oppilaitosyhteistyötä lisää

Koulutusosion alkuun Infran koulutusasioiden asiantuntija Antti Knuutila piti alustuksen rekrytointiin liittyvistä seikoista ja haasteista. Knuutila tuo Infraan läsnäolollaan lisää voimavaroja oppilaitosyhteistyöhön niin toisen asteen koulujen ja yliopistojen kanssa. Knuutila aloitti toimessaan 2022 ja hänellä on pitkä kokemus alan vetovoima- ja osaamiskysymyksissä. Knuutila tulee koordinoimaan alan koulutusta valtakunnallisesti yhdessä piiriyhdistysten toiminnanjohtajien kanssa. Kouluissa tulee järjestää infotilaisuuksia, joissa kerrotaan tarkemmin Infran edustamasta alasta jo yläastetasolla. Alaa tulee tehdä tunnetuksi hyvissä ajoin.

Antti Knuutila aloitti viime vuonna Infra ry:n koulutusasioiden asiantuntijana. Oppilaitosyhteistyö ja alan koulutusten koordinointi valtakunnallisesti tulevat olemaan hänen tehtäviään.

Koneurakointiin liittyy paljon muutakin kuin koneen ajoa, on suunnittelua, työnjohtoa, mittaustekniikkaa, mallinnusta, koneen korjausta ja paljon muita tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää kouluttautumista. Näitä asioita on tiedotettava kentälle ja se tulee olemaan yksi Knuutilan tehtävistä. Lisäksi pyritään vaikuttamaan kurssien sisältöön alan koko ajan kehittyessä. Se on ainut tapa pysyä vauhdissa mukana, eli on lisättävä koulutustasoa ja koulutuksessa on pyrittävä keskittymään ajankohtaisiin ja oleellisiin asioihin.
Alan digitalisaatio on vääjäämätön, ja se on hallittava, jotta työskentely on tuottavaa. Siinä yksi tärkeä seikka, jota varten koulutusta tarvitaan.

”Yhtenä hyvänä esimerkkinä voi mainita äskettäin Jyväskylässä käynnistetyn rakennusmestarikoulutuksen, joka syntyi kentältä kantautuneiden tarpeiden pohjalta. Infra ry oli vahvasti mukana tämän koulutuksen alkuunpanossa”, sanoo puolestaan Infran jäsenpalveluista ja aluetoiminnasta vastaava Kari Muhonen. Hän korosti myös työhyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä toimia sekä halusi alalle edelleen lisää johtamisosaamiskoulutusta.

Knuutila listasi puheenvuorossaan vielä haasteet, joihin alan rekrytoinnissa törmätään. Infra-alalla on sama työvoiman saantiongelma, mikä on koko rakennusalalla. Väkeä jää reilusti enemmän eläkkeelle kuin valmistuu. Ala ja maailma kehittyvät. Ne tulee huomioida myös koneurakoinnissa. Myös koulutustavat muuttuvat sekä nuorten suhtautuminen työntekoon.
Yhtenä suurimpana tulevaisuuden haasteena Knuutila mainitsee suomalaisten syntyvyyden merkittävän laskun lähimmän kymmenen vuoden sisällä. Silloin kilpailu tekijöistä eri alojen välillä sen kun vain kiristyy.

Konemiehet koulun penkillä. Joskus näinkin. Oikealla Infra ry:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Tuohino valmistautumassa puheenvuoroonsa.

Koulun penkillä

Koulutusasioista ja alan vetovoiman lisäämisestä käytiin keskusteluja työryhmissä. Nuorten alalle saaminen nousi monessa keskustelussa etualalle. Naiset eivät osaa hakeutua alalle, ja valtaosa työntekijöistä onkin miehiä. Tälle ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksi asia on näin.

Kun puhutaan alan työtehtävistä, niiden suorittamisesta tai niiden mielekkyydestä, ei sukupuolella ole mitään merkitystä. Yhtä lailla se isokin kone taittuu naisen kädessä, kysehän ei ole voimalajista. Toiseksi potentiaaliseksi rekrytointiryhmäksi todettiin maahanmuuttajat. Osalla työnantajista on saattanut olla ennakkoluuloja muun muassa kielitaitokysymysten perusteella. Kuitenkin kokemuksetkin jo ovat osoittaneet, että se on lopulta melko pieni haaste. Tärkeimmäksi on koettu työntekijän osaaminen ja asenne, ei se, mitä kieltä hän puhuu. Juuri asenne-sana tuli keskusteluissa monesti vastaan. Se on se, joka ratkaisee.

Työmaille ja alan koulutuksiin tulisi saada lisää varsinaiseen työhön perehdytystä. Myös vähähiilisen tulevaisuuden ymmärtämistä tulisi avata jotenkin, vaikka juuri Infran toimesta. Yhtenä merkittävänä koulutusta kaipaavana osa-alueena otettiin esiin purkuala. Sen tiimoilta on Suomessa hyvin vähän koulutusta, jos olenkaan. Toimiala on kuitenkin jo merkittävä koneurakoinnissa, ja on vain kasvamaan päin.

Kari Muhonen puheenvuorossaan.

Vetovoiman lisäämiseen pohdittiin muun muassa somen (sosiaalisen median) haltuunottoa. Siellähän se nuoriso aikaa viettää ja sieltä imetään paljon vaikutteita. Vanhat parrat pitävät asiaa varmasti hömppänä, mutta niin pitivät monet internetiäkin täysin turhana sen alkuaikoina, vaan kuinka kävi.

Alan vetovoiman ohella myös pitovoimaan on panostettava. Palkkaus on siinä yksi instrumentti. Keskusteluissa tuli esiin, että alan vetovoima on huono, vaikkakin yrityksillä sitä on. Tähän on löydettävä ratkaisuja. Yhtenä ideana kehään heitettiin Kaivukonekuskille morsian -ohjelman saaminen televisioon. Samalla formaatilla on kerrottu ihmisille maaseudun olemassaolosta jo pitkään.

Lopuksi pyydettiin osallistujilta kolmen kohdan lista, jotka kunnon konekuskilta vaaditaan. Toimiva herätyskello, sosiaalinen pitää olla ja kirjoitustaitoinen. Niistä on hyvä aloittaa. Loput opetetaan työmaalla.


Muistatteko kun joskus piti koulussa nousta seisomaan ojentamista ja nuhtelemista varten. Tässä ei ole siitä kyse. Niilot muistaa, Jonnet ei.


Lue seuraavaksi