Valtra 60 vuotta – uudistetulta kokoonpanolinjalta uusia traktorimalleja

Kun asiakkaan haluamilla ominaisuuksilla tilaama traktori on tuotantojärjestelmässä, traktorin rungonnumeron perusteella rakennetaan traktori moottoria, voimansiirtoa ja ohjaamoa myöten asiakkaan tilauksen perusteella.

Valtran tuotantolinjalta valmistuu traktoreita nyt noin 40 päivässä, kun linja toimii kahdessa vuorossa. Enimmillään pari vuotta sitten niitä valmistui päivässä 53. Tuotantolinjan kapeikko oli silloin maalaamo. Nyt AGCO on päättänyt jälleen panostaa Suolahden traktorituotantoon ja tehtaalle onkin luvattu uusi maalaamo. Investointina uusi maalaamo maksaa noin 20 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kunnostetaan tuotantolinjaa.

Uusi maalaamo on merkittävä panostus AGCOlta. Maalaamo nostaa tehtaan kapasiteettia ja samalla parantaa laatua entisestään.

Tuotanto modulaarista

Valtran tuotanto on modulaarista. Konkreettisesti asiakkaan tilauksen mukaan aloitetaan tuotanto voimansiirtotehtaalla, jossa tehdään asiakkaan traktorin runko. Valtran voimansiirron kotelot ovat kantavaa rakennetta, jonka ympärille kiinnitetään muut ”varusteet”.

Voimansiirtotehtaalla

Voimansiirtotehtaan asiakkaana on Valtran traktoritehtaan kokoonpanolinja ja traktoritehtaan tuotantolinja ohjaa voimansiirtotehtaan tuotantoa. Voimansiirtotehdas toimittaa traktoritehtaan kokoonpanoon valmiiksi kootut ja testatut komponentit, linjaa esittelevä tuotannonkehityspäällikkönä Markus Saulio kertoo.

Voimansiirtotehtaalla on töissä noin 200 henkilöä, joista 20 on toimihenkilöä ja muut ovat tuotannossa. Tehdas valmistaa perinteisiä N1 -sarjan portaallisia vaihteistoja ja uusia N2-sarjan Direct- ja Versu-vaihteistoja.

Voimansiirtotehdas tekee itse komponentteja. Etenkin monimutkaiset komponentit valmistetaan itse, koska niiden työstämiseen tarkoitettuihin välineisiin on investoitu. Helpommin työstettäviä komponentteja ostetaan alihankki­joilta.
Työstökeskuksista valmistuvia komponentteja kasataan kahdella linjalla. Perinteisen N1-vaihteiston ja N2-vaihteiston tuotantolinjat ovat alussa samat, mutta lopussa linja jakaantuu. N2-vaihteistojen kokoonpano vaatii enemmän tilaa ja aikaa.

Huuhdellaan ja koeajetaan

Kokoonpanolinjan päässä tehdään vaihteistojen huuhtelu, jossa saadaan hiuksen­hienot metallintyöstöpalat ja pöly siivottua pois. Versun ja Directin vaihteistojen öljyt ovat erilliset, jolloin mahdolliset hydrauliikkaan työlaitteista tulevat epäpuhtaudet eivät vahingoita vaihteistoa.

Huuhtelun jälkeen jokainen vaihteisto koeajetaan. Koeajopaikkoja on perinteisillä vaihteistolla kaksi. Versut ja Directit testataan tarkoitukseen varatuissa kahdessa testipenkissä, jonne vaihteistot siirretään kasetilla. Koeajoa ohjataan testaustilan ulkopuolelta. Vaihteistolla on 16-kohtainen ohjelma, jossa voidaan simuloida esimerkiksi vaihteiston rasitusta jarrua vastaan.

Tuotantolinjaa

Valtran linjaa esittelee Joona Jäntti, joka on kokoonpanotehtaan päällikkö. Tuotantolinja jakaantuu rungon kokoonpanoon, jossa rakennetaan alusta ja päälle tulevat varusteet. Toinen osa on maalausta, jossa runko puhdistetaan ja maalataan kahteen kertaan ja lakataan. Tämän jälkeen runko jäähdytetään, joka kestää noin tunnin. Tämän jälkeen kolmantena vaiheena on loppukokoonpano. Loppukokoonpanon jälkeen traktorilla tehdään koeajo, joka kestää varusteista riippuen 50 minuuttia – 2 tuntia. Koeajon jälkeen traktori viimeistellään luovutuskuntoon.

Kokoonpanolinjaa syötetään molemmin puolin. Vasemmalta syötetään raskaampia ja isompia osia kuten voimansiirtoon ja jäähdytykseen liittyviä, valmiiksi esikoottuja komponentteja. Oikealta puolelta syötettävät osat ovat pienempiä ja kevyempiä.
Työvaiheita linjalla on 34 kappaletta ja linjan pituus on 240 metriä.

Komponentteja

Maaseudun kone toimittaa päivässä 5–7 rekkakuormaa ohjaamoita. Maaseudun kone tekee ohjaamot siten valmiiksi, että Suolahdessa niihin tarvitsee tehdä vielä 30–45 minuutin työ riippuen varustuksesta.

Jousitetut etuakselit tulevat Italiasta Danalta. Moottoreita toimitetaan kaksi kertaa päivässä Linnavuoresta koeajettuina ja maalattuina. Suolahdessa käytössä on nyt 50 erilaista moottorivariaatiota. Suolahdessa moottoreihin asennetaan omassa kokoonpanopisteessä kompressorit, painesäiliöt ja kytkimet.

Reilun vuoden linjalla on ollut käytössä AGV -automaattitrukki. Automaattitrukilla tarjoillaan kokoonpanolinjalle raskaampia kokonaisuuksia, kuten etuakselit, kuormaajien runkosovitteet ja etunostolaitteet.

Noin 30 % traktoreista asennetaan etukuormaaja jo tuotantolinjalla. Kuormaajat ovat suosittuja etenkin pienissä traktoreissa. Kun valmis kokonaisuus tulee linjalle automaattisesti rungonnumeron mukaan, asentajien ei tarvitse niitä erikseen hakea.
Osatoimituksia hoitaa noin 200 osatoimittajaa, joista 2/3 on suomalaisia. Päivässä tarvitaan noin 20 autokuormaa komponetteja.

Jo noin 10 vuotta sitten otettiin käyttöön webbikamerat, joilla osatoimittaja pääsee katsomaan kameralla suoraan varaosahyllyyn, tarvitseeko toimittaa täydennystä. Osatoimittaja vastaa komponenttien laadusta sen jälkeen, kun osatoimittajan osat ovat hyväksytty käytettäväksi komponenttina.

Kokoonpanoa tiimissä

Vanhalla kokoonpanolinjalla on kaksi tarkastuspistettä ennen maalausta, joissa tarkastetaan esimerkiksi kiristysmomentteja.
Kokoonpanossa voi sattua inhimillisiä erehdyksiä ja ne halutaan karsia pois. Siksi käytössä on uusi kokoonpanolinjan osa.
Viime vuoden syksyllä kokoonpanolinjalle on otettu käyttöön tiimit. 7–15 hengen tiimi hoitaa tietyn osakokonaisuuden asentamisen ja tiimi vastaa myös laadusta.

Kauppalista

Tuotantolinjan osien kerääminen tehdään jokaiseen neljään kokoonpanovaiheeseen erikseen tuotekortin keräilylistan perusteella. Se on kuin ostoslista kaupassa.

Uudessa järjestelmässä kukin tiimin jäsen vuorollaan hoitaa keräilyn ja kerää osat listan mukaan hyllystä räkkiin. Kun traktorin runko tulee tiimin kohdalle asennukseen, hyllystä on keräilty juuri ne osat, jotka kyseiseen traktoriin on tarkoitus asentaakin. Tällöin asentaja ei joudu enää erikseen hakemaan asennuksessa tarvittavia osia, ruuveja ja muttereita tulee juuri oikea määrä. Asentajan ei tarvitse tehdä linjalla päätöstä osista vaan asentaa vain hyllyistä keräillyt osat paikalleen. Kun osat ovat räkistä ”loppu”, on vaihe valmis.

Jos traktorissa on jokin poikkeuksellinen rakenne esimerkiksi tietyn varusteen vuoksi, asentaja saa siitä ohjeet näytölle mutterin tarkkuudella. Ohjeet tulevat näytölle automaattisesti, jolloin työnjohdon ei tarvitse seurata traktorin liikettä linjalla ja antaa ohjeita asentajille kuten ennen. Komponentteja on linjalla varastossa keräiltynä yleensä puskurissa noin 1,5 tunniksi.

Kokoonpano selkiytyy

Kun tiimi on päättänyt osuutensa ja kiinnittänyt osat, on traktori valmis seuraavan tiimin kokoonpanovaiheeseen. Kun tiimit ovat hoitaneet osuutensa, viimeistelyssä ei tarvitse parsia traktoria, vaan saadaan kerralla kaikki tehtyä.
Tarpeettomia työkalujakaan ei ole kokoonpanossa, jolloin työpaikka pysyy siistinä ja turvallisena.

– Uusi tapa kokoonpanoon on tehostanut tuotantoa, Joona kehuu. Olihan meillä muutosvastarintaa, kun linjaa muutettiin, mutta nyt kukaan ei olisi oikein palaamassa vanhaan järjestelmään.

Koeajoa 1–2 tuntia

Vuodesta 2003 kun koeajohuone uusittiin, traktoreita on koeajettu renkaat ilmassa. A-malli koeajetaan edelleen rullilla. Koeajo vaatii aikaa 50 minuutista kahteen tuntiin riippuen varustuksesta. Versujen ja Directien koeajo kestää noin kaksi tuntia. Koko koeajon ajan kerätään dataa, joka tallennetaan.

Koeajon jälkeen viimeistelyssä kiinnitetään vielä kuormaintenlisävarusteet ja sivu­levyt.
Parannuksia tuotantoon

Joka aamu kello 8 on 10 minuutin palaveriaika, jolloin käydään läpi huomioita linjalla. Tiimit pääsevät tällöin vaikuttamaan myös linjan toiminnan suunnitteluun. Tällöin tarkastellaan niitä mittareita ja tunnuslukuja, joita tuotannossa on havaittu.
Kerran viikossa on Valtra tunti, jolloin käydään läpi tiimien esittämiä kehitysehdotuksia linjalla.

– Etenkin kokoonpanon tehokkuuteen voidaan vielä panostaa, jotta kokoonpanon vaiheisiin kuluu vähemmän aikaa, Joona esittelee tiimien aikaansaannoksia.

Uusia malleja

Vuoden 2011 tärkein uutuus on A-sarjan 83 ja 93 Hitech- mallit, Kalle Mattsson kertoo. Mallina olleessa traktorissa on rungon värinä se, joka on rungon väri tulevaisuudessakin. Uudessa A-mallissa on vakiona vedonvapautin ja voimanulosoton kytkentä propo-ohjauksena, sähköinen nostolaite ja nappikytkin.
Vanhassa A-mallissa on 4-sylinterinen, uudessa A-sarjalaisessa on käytössä kolmisylinterinen viskotuulettimella varustettu lyhyempi Sisun moottori. 60-vuotisjuhlaväri on metallipronssi.

Uudessa A-mallissa vakiona on aiemmin 4 senttiä leveämpänä valinnaisvarusteena ollut ”metsäohjaamo”. Ohjaamossa polkimet ovat riippupolkimet, kuten muissakin Valtroissa. Ohjaamon melutaso on uudella järjestelyllä saatu alenemaan.
A-sarja on ollut suosittu etenkin karjatilojen kakkoskoneena, varusteenaan etukuormain.
– A-sarjalainen on ollut suosittu myös metsätöissä. Ainakin lukumääräisesti tarkasteluna A on suositumpi metsässä kuin N, Kalle toteaa. Uuden A-sarjalaisen toimitukset alkavat alkukesästä, Kalle lupaa.

T:hen SCR

– Valtran moottoreissa käytetään SCR-teknologiaa, Timo Mattila kertoo.
Tässä menetelmässä moottoriin syötetään surutta rasituksen mukaan tarvittava määrä polttoainetta. Kun pakokaasujen takaisinkierrätystä ei tehdä, moottorin turha lämpeneminen ei ole ongelma. Sylinteristä purkautuvat pakokaasut puhdistetaan pakojärjestelmässä kahdessa osassa; ensin partikkelit katatalysaattorissa ja sitten pakokaasuihin lisättävä urea siivoa typen oksidit pois. Ruiskutettavan urean määrää säädellään riippuen kuormituksesta ja puhdistustarpeesta.

– SCR-moottori on kalliimpi kuin perinteinen, mutta myös moottorin hyötysuhde on parempi. Verrattuna aikaisemman päästönormin moottoreihin etenkin paljon traktoria käyttävät hyötyvät paremmasta polttoainetaloudesta. Asiakkaan hankittavaksi polttoaineen lisäksi tulee siis myös urea eli AdBlue-neste, Timo kertoo.

Uusien SCR-moottorilla varustettujen mallimerkintä loppuu numeroon 3 ja tällä hetkellä mallisarjaan on tulossa 3B-päästömääräykset täyttävä tehokkaampi T213, jossa on 7,4-litrainen 6-kone. Moottorista puristetaan 225 hv teho. Uuteen malliin on tulossa myös uusi peilaamaton kyynärnojan värinäyttö.

– Uusi traktori on tervetullut, kun aiempien T ja S-mallien välissä on ollut tyhjää, Kalle esittelee. Kun vanhoihin rakenneraameihin on saatu tehokkaampi moottori, on uusi malli entistä kilpailukykyisempi monissa töissä, mutta etenkin turvesoilla.