Uutiset

Yleinen

Puukaupan määrät ja hinnat putosivat vuonna 2019

Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2019 tukki- ja kuitupuuta melkein kolmasosa vähemmän kuin metsäsektorin huippuvuonna 2018. Tukkipuun reaaliset pystykauppahinnat laskivat kahdeksan prosenttia ja kuitupuun hinnat prosentin.

Heikentyneet suhdanteet ja metsäteollisuustuotteiden tuotantomäärien pieneneminen ovat vähentäneet raakapuun kysyntää ja laskeneet sen hintoja vuoden 2018 jälkeen. Eniten ovat laskeneet havutukkien hinnat.

Tukkien pystykauppahinnat laskivat, kuitupuun hankintahinnat nousivat

Vuonna 2019 yksityismetsistä ostetusta mäntytukista maksettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) puukauppatilaston mukaan pystykaupoissa keskimäärin 56,5 euroa kuutiometriltä ja kuusitukista 59,9 euroa kuutiometriltä. Mäntykuitupuun keskihinta oli 17,7 euroa, kuusikuitupuun 19,5 euroa ja koivukuitupuun 16,8 euroa kuutiometriltä.

– Tukkipuun reaalinen hintataso putosi pystykaupoissa edellisvuodesta kahdeksan prosenttia ja kuitupuun hinta prosentin, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa keskimäärin 32,4 euroa, kuusikuitupuusta 34,5 euroa ja koivukuitupuusta 32,9 euroa kuutiometriltä. Hintakehitys oli erisuuntainen kuin pystykaupoissa; kuitupuun reaalinen hankintahintataso kohosi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Hankintapuusta oli kuitupuuta 73 prosenttia.

Puukauppa pieneni lähes kolmasosan, hakkuut selvästi vähemmän

Yksityismetsistä ostettiin teollisuuspuuta viime vuonna peräti 30 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tukkipuun kauppa kutistui kaksi viidesosaa ja kuitupuun kauppa viidesosan.

Hankintakauppaa tehdään etenkin energiapuusta. Sen osuus puuvirroista on kuitenkin mitätön.

– Yksityismetsien hakkuumäärät vaihtelevat tyypillisesti puukauppaa vähemmän. Hakkuut eivät nytkään supistuneet samaa tahtia puukaupan kanssa. Luken ennakkotietojen perusteella yksityismetsien teollisuuspuun hakkuut vähenivät ennätysvuodesta 2018 vain yhdeksän prosenttia, kertoo Torvelainen.

Kuitupuun osuus puukaupasta nousi 56 prosenttiin

Puutavaralajeista ostettiin eniten mäntykuitua, 30 prosenttia puukaupan kokonaismäärästä. Koivukuitupuun määrä oli hieman suurempi kuin kuusikuitupuun, ja molempien osuus selvästi yli kymmenen prosenttia. Tukkipuuta oli yhteensä kaksi viidesosaa, kuusitukkia selvästi enemmän kuin mäntytukkia.

Metsäteollisuus ostaa valtaosan yksityismetsien puusta pystykaupoilla. Vuonna 2019 pystykauppojen osuus oli puukaupoista viisi kuudesosaa ja hankintakauppojen osuus yksi kuudesosa.

Pystykauppojen tukkipuusta 79 prosenttia ja kuitupuusta 40 prosenttia oli peräisin uudistushakkuuleimikoista, joten melkein kolme viidesosaa kaikesta pystykauppapuusta tuli päätehakkuuikään ehtineistä leimikoista. Kuitupuusta valtaosa tulee harvennuksista.

Energiapuun kauppa pieneni ja pystykauppahinnat laskivat

Metsähakkeen raaka-aineeksi ostetusta energiapuusta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 3,3 euroa ja hankintakaupoissa 22,8 euroa kuutiometriltä. Edelliseen vuoteen verrattuna reaalinen keskihinta laski pystykaupoissa 12 prosenttia ja nousi hankintakaupoissa kahdeksan prosenttia.

– Karsittu ranka oli arvokkain energiapuulaji, ja sitä oli lähes puolet kaikesta vuoden aikana tilastoidusta energiapuun kaupasta. Karsitusta rangasta maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 4,0 euroa ja hankintakaupoissa 25,9 euroa kuutiometriltä, kertoo Torvelainen.

Latvusmassaa oli kaupasta runsaat kaksi viidesosaa. Sen keskihinta oli pystykaupoissa 2,9 euroa ja hankintakaupoissa 17,3 euroa.

Tilaston taustaa

Puukauppatilastojen tiedot saadaan suurimmilta puun ostajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Tietoja ei laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa. Julkaistut puumäärät edustavat reilua 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta ja arviolta puolta yksityismetsistä ostetusta energiapuusta.

Tilastot

Teollisuuspuun kauppa 2019

Energiapuun kauppa, 4. vuosineljännes 2019 ja vuosi 2019

Lue seuraavaksi