Otto Lahti on Vuoden Autoteknikko

Artikkelikuva: Otto Lahti (vasemmalla) vastaanotti huomionosoitukseen liittyvän palkinnon SATL:n toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemeltä (oikealla). Palkinnossa on Vuoden Auto Suomessa 2023 Kia Niron moniurahihnan kiristin. Palkinnon toteutuksen tukena oli Kian maahantuonti Astara Auto Finland Oy (kuva: Arto Vänttinen).

Suomen autotekninen yhdistys SATL on nimennyt liittokokouksissaan Vuoden Autoteknikon vuodesta 1982 lähtien. Nimitys on järjestön korkein tunnustus, jonka annetaan autoalalla tai autoalan hyväksi selvästi muita ansiokkaammin toimineelle henkilölle.

Vuoden Autoteknikko 2022 -huomionosoituksen sai Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti. Tunnustuksen jakoi SATL:n liittokokous Tampereella 18.3.2023.

Tärkeimpänä perusteluna valinnalle oli Lahden merkittävä panos HCT-ajoneuvoyhdistelmien lainsäädännön kehitystyössä. Massoiltaan ja mitoiltaan aiempaa suuremmat ajoneuvoyhdistelmät ovat tehostaneet kumipyörälogistiikkaa merkittävästi.

Omassa kiitospuheenvuorossaan Lahti sanoi arvostavansa tätä autotekniikan virkamiehelle osoitettua titteliä paljon, koska harvemmin autoalan piireissä kehutaan virkamiesten osaamista:

”Kotimainen pitkien rekkojen kehitystyö alkoi jo kymmenisen vuotta sitten ja se oli prosessina mielenkiintoinen, mutta toki myös työläs. HCT-kokeilujen liikkeellelähdössä oli helpottamassa vastaavat pilotit Ruotsissa. Pitkien rekkojen kehitys tapahtui ennennäkemättömällä kotimaisten perävaunuvalmistajien, yliopistojen, kuljetusyritysten ja viranomaisten yhteistyöllä. Pilotti kerrallaan löytyi parempia ratkaisuja, mitkä mahdollistivat pitkien rekkojen laajemman ja kustannustehokkaamman käytön turvallisuudesta tinkimättä. HCT-rekat ovat tehokas lääke CO₂-päästöihin, kuljettajapulaan ja vientiteollisuuden logistiikka kustannuksiin, ja sitä poliitikot janosivat. Varsinainen lainsäädäntö mittamuutokseen syntyi vain vajaassa vuodessa. Rohkeat ja nopeat ratkaisut olivat mahdollisia, kun ideoita pystyi koeponnistamaan useisiin vähän erilaisiin pilotteihin ja apua laskennalliseen puoleen löytyi etenkin Oulun yliopistolta.”

Lahden mukaan työ aiheen parissa jatkuu kotimaassa edelleen koulutuksen, valvonnan ja tietojärjestelmien kehityksen merkeissä. Lainsäädäntöpuolelle isoja asioita ovat rekkojen mittoja ja massoja koskevan direktiivin päivitys ja pohjoismainen yhteistyö, koska vuoden sisällä myös Ruotsissa ajetaan 34,5 m rekoilla ja Tanska on myös etenemässä asian kanssa.

• Lue myös: Raskaiden ajoneuvojen käyttöön liittyviä säädöksiä pähkinänkuoressa