Sää saa olla harmaata, talous ei

Syksyn aikana olemme saaneet vihdoin kuulla hieman myönteisiäkin uutisia Suomen taloudesta. Bruttokansantuote on lähtenyt aiempaa selkeämpään kasvuun. Käänne on tapahtunut vasta äskettäin, eivätkä sen vaikutukset vielä näy kaikkialla arjessa.

Kuljetusalalle talouden virkistyminen tuo vähitellen lisää tekemistä, mikä on tietenkin hieno asia, mutta vain jos tekemisestä saa asianmukaisen korvauksen. Tänä vuonna tapahtunut dieselpolttoaineen merkittävä hinnannousu on saattanut johtaa siihen, että vielä vuosi sitten kuljetustehtävästä saatu korvaus on ollut kelvollinen, mutta ei enää tällä hetkellä. Rahtihintaa on nostettava.

Voidaan tulla tilanteeseen, jossa asiakasyritys ilmoittaa, että hinnankorotus ei käy, ja että toinen kuljetusliike on lupautunut suorittamaan kuljetukset halvemmalla. Miten se on mahdollista?

Valitettavan usein halvemman hinnan mahdollistajana on turvautuminen harmaan talouden toimintamalleihin; ajetaan ylikuormalla, tulkitaan ajo- ja lepoaikasäädöksiä vain suosituksina, sovelletaan ennennäkemättömän luovaa kuljettajien palkkausjärjestelmää tai jätetään lakisääteiset verot ja muut maksut maksamatta.

On kohtuuttoman epäreilua, jos säntillisesti velvoitteensa hoitava ja määräyksiä noudattava yritys joutuu kilpailemaan sellaista yritystä vastaan, joka viis veisaa säännöistä. Viranomaisten resurssit eivät riitä valvomaan kaikkea, ja monenlaista vilunkipeliä jää huomaamatta. Toisinaan kuitenkin jotakin.

Harmaan talouden torjunnassa vastuuta kantavat myös kuljetusten tilaajat. Tilaajavastuulaki ja laki liikenteen palveluista velvoittavat kuljetuspalvelun ostajaa varmistumaan joukosta asioista palvelua hankittaessa. Jopa ulkomaalaislaki ja laki työntekijöiden lähettämisestä pitää ottaa huomioon.

Palvelun ostajan tulisi vaatia kuljetusyritykseltä selvitys muun muassa liikenneluvasta, ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta, eläkemaksujen maksusta ja työterveyshuollon järjestämisestä, vain joitakin mainittuina. Lisäksi kuljettajan ja ajoneuvon liikennekelpoisuudesta pitäisi varmistua. Kuljetuksen tilaaja ei saa edellyttää ylikuorman ottamista eikä aikatauluttaa kuljetusta niin, että se edellyttää ajo- ja lepoaikasäädösten rikkomista.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry kysyi viimeisimmässä kuljetusbarometrissä jäseniltään, miten heidän asiakkaansa ovat olleet kiinnostuneita velvoitteista. Vastausten perusteella melkein puolet asiakkaista eivät olleet kiinnostuneita siitä, onko ajo- ja lepoajat huomioitu reittisuunnittelussa. Vain kolme prosenttia oli pyytänyt osoittamaan asian kirjallisesti.

On aivan selvää, että kuljetuspalveluiden ostajista moni ei edes tiedä, mitä velvoitteita heillä näissä tilanteissa on. SKALin toimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan edes kaikki hankitalain piirissä olevat julkiset hankkijat eivät noudata velvoitteitaan tässä suhteessa.

On tietenkin melkoinen vaatimus, jos pienen huonekalutehtaan tai kauppapuutarhan kuljetuksia hankkivan on selvitettävä kuljetusliikkeestä monenlaisia asioita. Kätevänä ratkaisuna ovat erilaiset tilaajavastuupalvelut. Niiden avulla palveluntarjoajien vastuullisuusasiat on helppo selvittää ja olla ruokkimatta harmaata taloutta.

Raikasta syksyä!

• Lue myös: Konepäivät jatkuvat – Konepörssi päättyy

Kuvitus: Pauli Maukonen