Rapautuva tieverkko ja ylikorkeat polttonesteiden hinnat nakertavat mieltä ja investointeja

Suomi on laaja ja harvaan asuttu maa. Maamme pinta-ala on noin 338 000 km2, mikä tekee siitä yhden Euroopan suurimmista. Väestötiheys on noin 18 asukasta neliökilometriä kohti, joka on melko alhainen. Suuri osa väestöstä keskittyy Etelä-Suomen suuriin kaupunkiseutuihin, kun taas erityisesti Lapissa ja osassa Itä-Suomea asutus on hyvin harvaa. Tavoittavuus täytyy kuitenkin säilyttää myös maamme harvaan asutuilla alueilla.

Maamme maaraja Venäjän kanssa on lähes 1 300 kilometriä pitkä, ja se on yksi Euroopan unionin pisimmistä ulkorajoista. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa se on yksi maamme ja koko Euroopan unionin turvallisuuspolitiikan lähtökohdista.

Suomen rapautuva tieverkko on kriittinen maanpuolustukselle, energiaverkkojen ylläpidolle ja useille eri toimialoille, joiden liikevaihto on kymmeniä miljardeja. Sitä käyttävät miljoonat suomalaiset ja se mahdollistaa monet palvelut. Se takaa pelastustoimen ja poliisin liikkumisen vahinkopaikoille.

Monet elinkeinoelämän etujärjestöt, kuten INFRA ry, SKAL ry ja Koneyrittäjät, ovat esittäneet vakavan huolensa tieverkon puolesta.

Kasvava tiestön korjausvelka nostaa liikenteen kustannuksia merkittävästi, joka on myös vaikeuttamassa ja hidastamassa teollisuuden investointipäätöksiä.

Nyt suunnitellulla rahoitustasolla korjaustarpeessa olevien valtion tieosien määrä voi Väyläviraston laskelmien perusteella nousta 31 000 kilometriin vuoteen 2036 mennessä. Vuonna 2011 huonokuntoisia päällysteitä oli koko valtion tieverkolla noin 3 000 kilometrillä, kun vuonna 2025 luku oli noin 12 000 kilometriä.

Elinkeinoelämän ja kunta-alan tilaaman Alueellinen tieverkko Suomen toimivuuden, talouskasvun ja turvallisuuden pohjana -raportin mukaan tieverkon kunnossapitoon pitää varata riittävät rahoitustasot turvaamaan niiden kunto ja estämään korjausvelan kasvu.

Kun tulevilta hallituksilta odotetaan ratkaisuja tieverkon ylläpitoon, niin nykyiseltä hallitukselta odotetaan nopeita tekoja polttoainekustannusten kompensointiin.

Polttonesteiden keskihintojen nousu on edelleen kiihtynyt syys- ja lokakuussa. Hinnannousu koettelee työkonealoja, jotka käyttävät kevyttä polttoöljyä. Kevyt polttoöljy maksaa nyt keskimäärin 2,0 euroa litralta, kun tammikuussa keskimääräinen litrahinta oli 1,21 euroa. Hintashokki on ajanut etenkin pieniä työkonealan yrityksiä akuuttiin kriisiin, kertoo RT:ssä infratoimialaa edustava INFRA ry.

Pitkissä sopimuksissa kustannusten näin jyrkkä ja äkillinen nousu on johtanut jopa siihen, että työtä tehdään tappiolla. INFRA ry peräänkuuluttaa valtiolta pikaisia toimia työkonealan jatkuvuuden varmistamiseksi.

”Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, kun ratkaisu on jo olemassa. Se on vain otettava käyttöön”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022 hallitus sääti määräaikaisen lain, jolla tuettiin kevyttä polttoöljyä ja dieseliä käyttäviä työkone- ja kuljetusaloja. INFRAn mukaan vastaava määräaikainen lainsäädäntö tulee ottaa taas käyttöön.

”Kustannukset valtiolle olivat viimeksi 31,5 miljoonaa euroa. Kuluja voi pitää pieninä, kun samalla myös valtion polttoaineista saamat arvonlisäverotuotot nousevat.”

Lainsäädäntöpohja on jo olemassa ja käyttöönotto voidaan tehdä nopeasti.

”Nyt ei ole enää aikaa viivytellä. Yritysten päästäminen konkurssiin ei yksinkertaisesti ole ratkaisujen joukossa”, toteaa Syrjö.

Julkisuudessa on esitetty myös vaatimuksia ammattidieselin aikaistamisesta. INFRA pitää sitäkin yhtenä ratkaisuvaihtoehtona, kunhan ratkaisu laajennetaan koskemaan myös työkonealan käyttämää kevyttä polttoöljyä.

Kuvitus: Pauli Maukonen