Blogi
Pakkasessa eivät kintaat kastu
Vuosi on vaihtunut, ja uusi vuosi saapui meille pakkasen paukkeessa. Vuoden ensimmäisellä viikolla pakkanen nipisteli poskipäitä kaikkialla Suomessa, ja alimmillaan lämpötila taisi käydä Ilmatieteenlaitoksen mittausasemalla Enontekiön lentoasemalla -44,3 asteessa.
Kyllähän kovia pakkasia on ennenkin ollut, ehkä kiivaassa elämänrytmissä lähihistoria vain unohtuu sen verran nopeasti, että muistikuvat niistä ovat vaipuneet jo unholaan. Selkä vääränä polttopuita kantaessa on vaikea uskoa, että erityisen kovat pakkaset johtuvat ilmatieteilijöiden mukaan ilmaston lämpenemisestä. Jos ilmasto vielä paljon lämpenee, alkaa tarkenemisen kanssa tulla vaikeuksia.
Johtuivatpa pakkaset mistä hyvänsä, aiheuttavat ne muutoksia arjen tavanomaiseen kulkuun. Jo viime talvena oli huoli sähköenergian riittävyydestä, kun uusi ydinvoimala ei käynnistynytkään toivotusti ennen sydäntalvea.
Tänäkin talvena on väläytelty mahdollista sähköpulaa. Väylävirasto on varautunut osaltaan tilanteeseen, sillä se on laatinut suunnitelman siitä, miten sen hallinnoimien teiden valaistusta tarvittaessa vähennetään noin puoleen normaalista. Muun muassa taajamien kohdalla ja risteyksissä, sekä tunneleissa valaistus pidettäisiin turvallisuuden takaamiseksi käytössä normaalisti.
Vielä sähköä on riittänyt, vaikka säätövoimana olevien voimaloiden kanssa onkin ollut haasteita. Jopa polttoaineen saannin kanssa on ollut vaikeuksia, sillä kuljetus- ja lastauskalusto ovat kärsineet pakkasen aiheuttamista vaurioista. Tulee mieleen, onko tehokkuusajattelu johtanut siihen, että poikkeuksellisissa tilanteissa tarvittavia reservejä henkilöstössä, materiaaleissa ja laitteissa ei enää ylläpidetä? Energiaturpeelle olisi edelleen tarvetta.
Sähkösopimukseen voi vaikuttaa, säähän ei
Kova kulutus on aiheuttanut hintapaineita, ja sähkö on hetkittäin ollut hiuksia nostattavan kallista. Kylmyys ja korkea sähkön hinta eivät sähköauton käyttäjän kannalta kuulosta hyvältä yhdistelmältä, sillä toimintamatka lyhenee, latausaika pitenee ja kustannukset kasvavat. Sähkön hintaheilahteluilta on mahdollista suojautua sopimuksin, mutta säälle ei oikein voi mitään. Reitti, mikä leppeänä kesäpäivänä ajetaan helposti yhdellä latauksella, voi kylmällä ilmalla edellyttää välilatausta. Ei taida sähköautonkaan kustannuslaskenta aivan yksinkertaista olla.
Tavaraliikenteestä varsin pieni osa tapahtuu sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla, mutta osuus on kasvamassa. Kokemusta sähkökuorma-autojen käytöstä on vielä varsin niukasti, joten todella kylminä päivinä saattaa yllätyksiä vielä tulla. Tuleehan niitä edelleen dieselautoilijoillekin.
Kovilla pakkasilla dieselmoottorin polttoaineeksi on tankattava talvilaatuista tai jopa arktista laatua olevaa menovettä. Toimintamatka tankillisella lyhenee dieselautollakin, sillä pakkasta kestävän polttoaineen energiasisältö on kesälaatuista pienempi ja voiteluaineiden kangistuminen lisää vastusta liikkuvissa osissa.
Kylmillä keleillä monet työmaat pysähtyvät, mikä tarjoaa kuljetusyrittäjille mahdollisuuden käydä tutustumassa kauppiaiden myytävän kaluston tarjontaan. Asiakkaat ovat kyllä tervetulleita, mutta jos asiakkaan auto seisoo pakkasen takia, miksi myyjäkään riskeeraisi omansa käynnistämällä sen koeajoa varten? Ei ole ostajankaan edun mukaista koetella vaihtoauton kestävyyttä kylmäkäynnistyksellä paukkupakkasessa.
Oman mausteensa talviliikennöintiin nykydieseleillä tuo urealiuoksen käyttäminen. Ajoneuvojen järjestelmät alkavat vähitellen jo olla melko hyvin toimivia, mutta kentältä kantautuvien viestien mukaan tankkausasemilla ovat jäätyneet AdBlue-pistoolit olleet harmina. Kanisterillinen urealiuosta ohjaamon lämpimässä pelastaa tilanteen, vaikka erilaisten varusteiden säilyttäminen auton sisätiloissa ei kovin hyvä tapa olisikaan. On se silti vähemmän huono vaihtoehto kuin se, että matkanteko loppuu kokonaan.
Kipinäsytytteisellä kaasumoottorilla olevissa autoissa ei pakkanen aiheuta polttoaineongelmia, mutta, kuten kaikissa ajoneuvoissa, niissäkin kylmyys heikentää liikkuvien osien voitelua. Vaihteiston ja vetopyörästön öljy notkistuu varovasti aloitetun käytön myötä, ja sama koskee kaikkia hydrauliikalla toimivia laitteita. Kaiken lisäksi kova kylmyys haurastuttaa terästä, joten varovainen täytyy olla kaikin puolin.
Kovalla pakkasella pyöränmutteri löystyvät
Haurastumisen lisäksi kaikkien muiden materiaalien tavoin teräs kutistuu alhaisissa lämpötiloissa. Pyörien vanteissa ja navoissa, sekä pyöränpulteissa ja -muttereissa tapahtuva lämpötilan laskun aiheuttaman muodonmuutos aiheuttaa pyörän kiinnityksen löystymisen. Siksi kovalla pakkasella on syytä erityisen huolellisesti tarkistaa pyörien kiinnitys. Löystynyt pyörä aiheuttaa vaurioita pyörännavassa, puhumattakaan kokonaan irtoavasta pyörästä, joka on hengenvaarallinen.
Yhdeksänakselisessa yhdistelmässä on käytössä olevista vannetyypeistä riippuen 156–180 pyöränmutteria. Jokainen niistä olisi syytä kokeilla avaimen kanssa, jos edellisen ajokerran jälkeen on lämpötila laskenut parikymmentä astetta. Kohtuullinen aamujumppa, mutta etenkin paripyöräasennuksessa löystymisen vaara on ilmeinen.
Vaikka pakkanen kurittaakin, on siitä oikealla asenteella löydettävissä valoisiakin puolia, niin kuin eräs vastaan tullut, tervetullutta positiivisuutta huokuva kommentti osoittaa: ”Eivät kintaat kastu, eivätkä mene hukkaan.”
Valoa ja kevättä kohti!
Artikkelin kuvitus: Pauli Maukonen
