Ei unohdeta biokaasua

Viime aikoina ajoneuvojen ja työkoneiden käyttövoimista puhuttaessa sähkö on ollut ykkösaihe. Linja-autojen kohdalla sähkökäytöstä on perusteltuakin puhua, sillä viime vuonna kaksi kolmesta ensirekisteröidystä bussista oli sähkökäyttöisiä.

Sen sijaan uusista henkilöautoista alle 18 prosenttia ja pakettiautoista noin kuusi prosenttia oli pelkästään sähköllä liikkuvia. Markkinointiviestinnän perusteella luulisi, että määrät olisivat suurempia.

Oma lukunsa ovat kuorma-autot. Jos uutisoinnin määrästä voisi päätellä, Suomessa uskoisi rekisteröitävän ainakin 500 täyssähköistä kuorma-autoa vuodessa. Oikea luku vuonna 2022 oli 15 eli 0,45 prosenttia uusista kuorma-autoista oli täyssähköisiä.

Sähköistämisen huumassa biometaani – tutummin biokaasu – on päässyt jäämään hieman varjoon. Biokaasu ei ole täysin päästötön vaihtoehto, mutta koska sen valmistu sitoo hiiltä, sitä käyttämällä voidaan vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä fossiilisten polttoaineiden käyttöön verrattuna.

Tämänhetkisellä akku- ja lataustekniikalla eivät raskaat ja pitkämatkaiset kuljetukset ole Suomen oloissa mahdollisia sähkökäytöllä. Tarvitaan selkeästi muita vaihtoehtoja, ja biokaasussa olisi potentiaalia. Biokaasun käyttö liikenteen käyttövoimana edellyttää suhteellisen maltillisia investointeja ja kaasun käyttöä on mahdollisuus lisätä melko nopeasti. Sitä paitsi siitä on jo aika paljon kokemuksia.

Kuten Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry yhteisessä tiedotteessaan toivat julki, biokaasu on kotimainen energiamuoto. Sen käyttö parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja siten myös huoltovarmuutta.

Suomessa on tällä hetkellä liikenteessä noin 500 kaasukäyttöistä kuorma-autoa. Pitkän matkan raskaisiin kuljetuksiin on tarjolla nesteytetyllä biokaasulla (LBG) toimivia vaihtoehtoja useammalta valmistajalta. Jo nyt mallien tehot riittävät 68 tonnin kokonaispainoon, ja tehokkaampia vaihtoehtoja on luvassa. Nesteytetyn biokaasun käyttämistä rajoittaa kuitenkin vaatimaton tankkausasemien määrä. Suomen kokoisessa maassa 14 asemaa on aivan liian vähän, ja lisää tarvittaisiin.

Lyhyempimatkaisessa liikenteessä paineistettu biokaasu (CBG) on varteenotettava vaihtoehto. Paineistettua kaasua käytettäessä yhdellä tankkauksella toimintamatka ei ole yhtä pitkä kuin nesteytetyllä kaasulla, mutta tankkausasemaverkosto on paljon kattavampi. Tankkaus onnistuu lähtökohtaisesti siellä, missä kaasukäyttöisiä henkilöautojakin tankataan. Lisäksi paineistettua kaasua käyttävä auto on hankintahinnaltaan edullisempi kuin nesteytettyä kaasua käyttävä.

Käyttökustannuksiltaan biokaasu on hyvinkin kilpailukykyinen dieseliin verrattuna. Ilmastopäästöt ovatkin sitten vain murto-osa verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön, ja mikä parasta, biokaasu on kotimainen tuote. Parhaassa tapauksessa se on tuotettu omalla kotipaikkakunnalla!

Kotimaisen biokaasun tuotannossa on vielä paljon kasvupotentiaalia, ja sillä voitaisiin parantaa Suomen energiaomavaraisuutta. Tuotanto sopii hyvin lähelle maataloutta, sillä maataloustuotannossa syntyy runsaasti biokaasun tuotantoon sopivaa biomassa. Kaasun tuotannossa biomassasta – esimerkiksi olki tai eläinten lanta – otetaan energia talteen biokaasuna ja ravinteet voidaan palauttaa takaisin maahan prosessissa syntyvänä lannoitteena. Mitä parhainta kiertotaloutta! Positiivinen työllisyysvaikutuskin on tervetullut maaseudulle.

On erikoista, että EU suhtautuu lainsäädäntömielessä biokaasuun varsin nihkeästi, ainakin tällä hetkellä. Vaikuttaa siltä, että kokonaisuutta ei ymmärretä, vaan tuijotetaan vain pakoputken päätä ja moititaan hiilidioksidipäästöjä. Pitäisi käydä kurkkaamassa imusarjan puolellakin, mitä sinne on menossa. Nuiva suhtautuminen biokaasuun jarruttaa valmistajien intoa kehittää ja tarjota kaasukäyttöisiä autoja ja työkoneita. Vaikka biokaasun käytöllä ei kokonaan päästäisi eroon hiilidioksidipäästöistä, voitaisiin niitä vähentää valtavasti.

Kuvitus: Pauli Maukonen