Blogi

Biokaasu mukana päästövähennystalkoissa

Paineistetun kaasun tankkausta kuorma-autoon

Valtioneuvosto teki toukokuun alussa periaatepäätöksen – tiekartan – siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä osana päästövähennyksiä on biokaasun käytön lisääminen liikenteen polttoaineena.

Tiekarttaan on kirjoitettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 Suomessa olisi käytössä raskaassa liikenteessä noin 4600 sähköautoa ja noin 6200 kaasukuorma-autoa ja -bussia. Tavoite on kova, sillä tulevan yhdeksän vuoden aikana tullaan vuosittain myymään ehkä noin 4 000 mainittuihin autoluokkiin kuuluvia ajoneuvoja.

Kun lähtötilanne on se, että raskaita sähkö- ja kaasuautoja on käytössä joitakin satoja, tarkoittaa se sitä, että tulevien vuosien aikana noin joka neljäs uusi raskas linja- ja kuorma-auto pitäisi olla muulla kuin dieselillä toimiva. Tavoite on kova.

Tavaraliikenteen puolella sähkö tekee vasta tuloaan, mutta kaasu – metaani – on jo arkipäiväisessä käytössä. Paineistettuna sitä on jo kohtuullisen laajasti saatavilla, ja raskaaseen liikenteeseen se tässä muodossa sopii hyvin, kun liikutaan lähinnä paikallisesti. Kaukoliikenteessä kysymykseen tulee nesteytetyn metaanin käyttö. Vaikka tankkausasemia avautuu vähitellen lisää, on saatavuus maantieteellisesti vielä hieman rajoitettua.

Liikenteessä käytettävä metaani voidaan jalostaa fossiilisesta maakaasusta tai biomassasta tuotetusta biokaasusta. Kemiallisesti ne ovat täsmälleen samaa ainetta. Erona on se, että biometaanin tuotannossa on sitoutunut saman verran hiilidioksidia kuin siitä poltettaessa vapautuu. Se ei siis lisää ilmaston hiilidioksidikuormaa.

Puhtaasti biokaasulla

Itse asiassa biokaasun tuotanto pienentää ympäristökuormaa. Kaikessa biomateriaalin luontaisessa hajoamisessa syntyy metaania, joka on yli 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ruuantähteet, puhdistamolietteet ja muu biomassa kannattaa siis mädättää hallitusti, kerätä syntyvä metaani talteen ja käyttää polttoaineena. Hiilidioksidia syntyy yhtä monta tilavuusyksikköä kuin metaania poltetaan, lopputulema vain on paljon ympäristöystävällisempää. Myös biomassan sisältämät ravinteet saadaan talteen, ja voidaan käyttää maanparannusaineena.

Biokaasulla on kuitenkin rajoitteensa, ja se onkin nähtävä osana ratkaisua, kun tavoitellaan hiilineutraalia liikennettä. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan biokaasua noin yhden terawattitunnin (TWh) verran vuodessa. Se vastaa noin kahta prosenttia tieliikenteen energian kulutuksesta. Arvioiden mukaan tuotantomäärä voitaisiin saada nostettua jopa 15 TWh:iin, jolloin biokaasulla voitaisiin tuottaa kolmannes tieliikenteen tarpeesta.

Suurten kokonaispainojen Suomessa kaasukäyttöisillä kuorma-autoilla tulevat toistaiseksi tehorajat vastaan kaikkein raskaimpien yhdistelmien vetoautoina. Tällä hetkellä biomassasta jalostettua liikennekaasua on saatavana lähinnä paineistettuna, ja kaukoliikenteeseen soveltuva nesteytetty biometaani on vasta tulossa markkinoille.

Päästövähennystavoitteiden myötä liikenteen energialähteet ovat kuin Rubikin kuutio taitamattoman käsissä: Yksi liike tuntuu sotkevan koko hyvän yrityksen. Biomassasta tuotetut kaasut ja nestemäiset polttoaineet, vety sekä verkosta ladattava sähkö – miten se ikinä tuotetaankaan – tulevat olemaan mukana ajoneuvojen liikkeelle panevina voimina. Tulemme tarvitsemaan ehkä kaikkia niitä. Vai olisiko selkeintä vain aloittaa alusta ja valjastaa vanha uskollinen ruuna kärryjen eteen?

Lue seuraavaksi