Autojen käyttövoimien kirjo kasvaa

Kuorma-autoilun aamukoitteessa autot liikkuivat bensiinikäyttöisten moottoreiden kuljettamana. Oli tavallaan onnekasta, että vielä toisen maailmansodan aikoihin eivät dieselmoottorit olleet yleistyneet, sillä polttoainepulan kurittamassa sota-Suomessa keksittiin kipinäsytytteisten kaasutinmoottoreiden polttoaineena käyttää häkäkaasua. Se oli sen ajan vaihtoehtoinen polttoaine.

Ajan saatossa pula polttoaineesta väistyi, ja diesel vakiintui kuorma-autojen polttoaineeksi. Diesel on monessa mielessä hyvä polttoaine, sillä sen energiasisältö on korkea, sitä on suhteellisen helppo käsitellä ja varastoida, ja sen saatavuus on hyvä miltei kaikkialla. Haittapuolena on, että kaikkien polttomoottoreiden tapaan myös dieselmoottori vapauttaa käydessään hiiltä ilmakehään. Polttoaine voi olla fossiilista tai biomassasta valmistettua.

Kuorma-autojen polttoaineeksi dieselin rinnalle on viime vuosina vähitellen tullut metaanikaasu. Sitä saadaan valmistettua biomassasta, jolloin puhutaan biokaasusta, ja pumppaamalla maankuoresta, jolloin nimitys on maakaasu. Metaani palaa hyvin puhtaasti, joten sen hiilipäästöt ovat dieselpolttoainetta alhaisemmat.

Käyttämällä biopolttoainetta kaasu- tai dieselautossa vältytään vapauttamasta maankuoreen – tuhansia vuosia sitten ilmakehästä – varastoituneen hiilen vapautumista takaisin ilmakehään aiheuttamaan ilmaston lämpenemistä. Biopolttoaineisiin hiili on sitoutunut paljon lyhyemmällä aikajänteellä.

Kaasu on sikäli ajankohtainen polttoaine, että joulukuun alusta voimaan tulleen lain mukaan nesteytettyä kaasua käyttävälle kuorma-autolle voi saada 12 000 euroa hankintatukea ja paineistettua kaasua käyttävälle 5 000 euroa. Lisätalousarviossa on tuelle varattu miljoona euroa.

Jostakin syystä sähkökäyttöisille kuorma-autoille ei hankintatukea ainakaan tässä vaiheessa ole tarjolla. Asia ehditään kyllä korjaamaan, sillä akkusähköllä toimivien kuorma-autojen myynti on vasta pääsemässä käyntiin, ja autojen tuotantomäärätkin ovat vielä rajoitettuja. Sähköautojen tekniikka tulee kehittymään pitkin harppauksin ja varmaa on, että ne tulevat olemaan osa ajoneuvokantaa.

Akkusähköautot ovat myös perusta polttokennoautoille, joita jo kovasti kehitellään. Yksinkertaistettuna polttokenno tuottaa vedystä ja hapesta vettä ja sähköä. Sähköä voidaan sitten käyttää auton käyttövoimana akkuvirran sijaan tai rinnalla. Polttokennokäyttöisiä kuorma-autoja on jo testausvaiheessa liikenteessäkin.

Polttokennoautojen haasteena on tarvittavan vedyn varastointi. Muistikuvat koulun kemiantunneilta kertovat, että kaasumainen vety on suorastaan räjähtävän innokasta palamaan. Nesteytettynä vetyä olisi helpompi käsitellä, mutta se nesteytyy -253 asteessa. Niin kovan pakkasen ylläpitäminen auton tankissa saattaa vaatia kekseliäisyyttä.

Kuorma-autojen käyttövoimia on jo nyt useita, eikä kaikkia mahdollisuuksia varmasti ole vielä nähty. Tulevina vuosina luultavasti erityyppisissä ajotehtävissä käytetään erilaisia käyttövoimia. Se voi aiheuttaa päänvaivaa käytettyjen autojen markkinoilla. Kaupungissa oivalliseksi osoittautunut kaasukäyttöinen jakeluauto ei kenties sovellukaan toiselle paikkakunnalle, jos kaasun tankkausmahdollisuutta ei ole riittävän lähellä.