Kalajoen Neliveto – suuntana kokonaisurakat

Kun halutaan tarjota asiakkaalle laajempia kokonaisuuksia, pitää urakoinnista rakentaa paketteja. Pakettien rakentaminen onnistuu vain, jos käytettävissä on useampia kuljettajia ja useampia traktoreita työkoneineen. Tällöin työmaalle saadaan kerralla vaikka koko koneketju. Ville-Matti ja Juha-Pekka Vuolletin (Jupe) sekä Juho Iso-Pahkalan Kalajoen Neliveto Oy tarjoaa asiakkaille joko yhden koneen työtä tai koko koneketjua maatalouden urakointeihin.

Pienestä pitäen

Kalajoen Nelivedon omistajat ovat oppineet tuntemaan toisensa hiekkalaatikolla, josta ajatusmaailma on hioutunut yhteisille urille.

– Traktorileikeistä kehittyi aikoinaan halu lähteä traktoripuolelle myös urakoitsijaksi.
Työnjako urakointitöissä on hioutunut sitten myös ehkä jo hiekkalaatikolla, kun kaikki tietävät roolinsa. Kaikki tietävät, mitä pitää tehdä, kun sesonki alkaa. Silloin ei ole enää aikaa miettiä, että miten työt tehdään.

Kymmenkunta kuljettajaa

Kuljettajina ovat pääasiassa tutut useamman vuoden mukana olleet vakituiset kuljettajat, joista kolme on ympäri vuoden palkkalistoilla ja tilapäiset päälle, saadaan kalustoa myös tarvittaessa liikkeelle toistakymmentä yksikköä. Muutama kavereista on toiminimellä ja muutama tekee tilauksesta vain muuten keikkaa omalla kalustollaan maatilayrittäjinä.

Yhteydenpito tärkeää

Aikoinaan kun vuonna 2003 aloitettiin toiminta osakeyhtiönä, niin tukikohta oli meidän vanhassa konehallissa, johon nyt ei sovi kuin auto enää sisään, Ville-Matti esittelee.
Eihän Kalajoen Neliveto tyhjästä tullut, kun kaikki olivat kuitenkin traktoritöitä etukäteenkin tehneet. Naapurissa oltiin traktoritöissä kasvukauden sesonkeina, lunta on aurattu talvet ja kaikkea muuta tehty.

– Ehdin itse ajamaan viisi vuotta puutavara-autoakin, ennen Kalajoen Nelivetoa, Ville-Matti kertoo. Ensimmäinen oma traktori osakeyhtiölle ostettiin vuonna 2003. Kalajoen Nelivedon nimiin traktoriurakointityö siirrettiin kokonaisuudessaan vuosina 2004–2005.

Yhteydenpitoa hoidettiin aikoinaan LA-puhelimella, joka riitti lähiseudulla tiedonvaihtoon. Nyt toimintasäde on sen verran laaja, että LA:n kantaman ulkopuolella ollaan oltu jo vuosia. – Kuljettajat kuitenkin pitää saada kiinni riippumatta, missä he ovat töissä, kuvailee Ville-Matti, joka pääasiassa hoitaa koordinointia, kuka missäkin on töissä.

Selkeä hinnoittelu

Yhä useampi asiakas on kiinnostunut ostamaan kokonaisuuksia.
– Meiltä lähtee vain yksi lasku, vaikka paikalla olisi koko kalusto, Ville-Matti lupaa. Asiakas toki saattaa ostaa vaikka niiton joltain muulta urakoitsijalta ja tämä laskuttaa omat työnsä erikseen.

Yleensä asiakkaalle toimitettavan laskun yksikkö on euroa/hehtaari tai euroa/kuutio. Säilörehun tai kokoviljankorjuussa käytetään kahta ajettavaa tarkkuussilppuria ja enimmillään kymmentä perävaunua. Tavoite on päästä asiakkaan kannalta selkeisiin kokonaisuuksiin, jolloin vaikka 30 hehtaaria nurmikorjuuta ostava asiakas tietää etukäteen, paljonko työ maksaa. Etälohkoilla, joissa rehunkorjuun yhteydessä tarvitaan vaikka lisää perävaunuja, laskutetaan erikseen lisätuntitöitä.

– Tähän mennessä kaluston siirroista ei ole yleensä erikseen laskutettu, kun työmaat, joille olemme menneet, ovat olleet isoja. Pienempien työmaiden kohdalla pitää miettiä laskutusta uudestaan, Jupe pohtii.

Kun hinnoittelu on suoraviivaista, asiakkaan on helpompi budjetoida kustannus etukäteen. Tämä helpottaa myös urakoitsijan elämää, kun hän voi budjetoida työnsä paremmin, kun tietää tulonsa.

Kausiluonteisuus haasteena

Maatalousurakoinnin sesonkiluonteisuus aiheuttaa haasteita niin kaluston kuin työvoiman suhteen. Vaikka kysyntää kasvukauden töihin olisi enemmänkin, ei sesonkien työmäärää voi määrättömästi lisätä.

Jotta ympäri vuoden töissä olevia henkilöitä voidaan lisätä, pitää heille löytyä töitä myös kasvukauden ulkopuolelle. Lisätyövoimalle ei ole maksaa palkkaa, ennen kuin järkeviä työmaita löytyy myös talviajaksi.

– Ympärivuotisuutta on haettu muusta kuin lumitöistä, joissa ei nykytaksoilla saa oikein kuljettajan palkkaa sosiaalikuluineen ja polttoainetta maksettua. Ja lumitöihin pitää olla valmis lähtemään myös öisin ja viikonloppuisin. Ainakaan palkatulla työvoimalla lumitöitä on vaikea kannattavasti tehdä. Ja jos sitoo oman työpanoksensa lumitöihin, on sekin muualta pois, Juho pohtii.

Metsätöihin

Nyt on aloitettu uutena työnä tänä vuonna metsätyöt. Se saattaa tuoda yhden merkittävän lisän, kun harvennusten energiapuuta tarvitaan joka tapauksessa.

– Olemme tehneet tähän mennessä töitä metsänomistajille suoraan, jolloin korjuu voidaan tehdä aina niin kuin metsänomistaja haluaa. Useimmiten teettäjälle ovat jääneet koivut energiapuuksi ja havukuidun metsänomistaja on myynyt eteenpäin metsäyhtiöille, Ville-Matti kertoo.

Metsästä korjattavan puun voi toki ostaa urakoitsijakin ja vaikka hakettaa sen. Tällöin urakoitsija tietää millaista tavaraa missäkin on. Jos puut tehdään jalostettavaksi itselle eteenpäin, motivoi se myös hoitamaan alle kunnon aluspuut ja peittämään kasat sääsuojalla.

Kevyttä kalustoa

– Kalustona voisi olla vaikka traktoriakin kevyempi työlaite, kun maastot Kalajoen seudulla ovat melko tasaiset. Toisaalta taas metsät täällä ovat hyvin eri kehitysvaiheessa. Keskellä ensiharvennus lohkoa saattaa olla isoja puita, jotka pitäisi myös harventaa, Ville-Matti esittelee. Silloin traktori taas on paikallaan

– Jos olisi pitänyt kalustoksi hankkia esimerkiksi huomattavasti kalliimpi harvennusmoto, metsästä ei välttämättä olisi töitä haluttu. Traktorille sen sijaan löytyy käyttöä kesälläkin muissa urakointitöissä, Ville-Matti perustelee.

– Tämä talvi nyt kokeillaan, miten pikku N:llä saadaan harvennuksia tehtyä. Ehkä ensi vuonna, jos kaikki näyttää hyvältä ja työ kannattaa, niin vaihdetaan tämä metsävarustus N:ään, jossa vaihteistona on portaaton Direct, Ville-Matti miettii.

Kun kouralla saa poikki 40 sentin paksuiset puut ja ulottuvuutta on 7,5 metriin, saadaan ajouralta kätevästi hoidettua harvennus.
Tämä on nyt ensimmäistä kertaa talven työtä ja töissä ollaan tuntitaksalla.

Palkattuja ja urakoitsijoita

Läpi vuoden Kalajoen Nelivedolla on töissä kolme palkattua työntekijää omistajien lisäksi. Yksi työntekijä on ollut talven metsäkonetta ajamassa pitkällä sopimuksella. Kuskia on myös vuokrattu, jolloin yksi työntekijä on saatu laskutustyönä ajamaan ajokonetta talveksi.

– Tästä on ollut hyötyä kaikille, kun saadaan pysymään vakituiset kuljettajat meidän töissä. Ratkaisu on kätevä myös metsäkoneyrittäjälle, Juho muistuttaa.

– Pitäisi omia töitä talvikaudeksi ehkä markkinoidakin enemmän, kun traktori­kalustoa ei välttämättä täälläkään osata vaikka maansiirtotyömaille kysyä. Toisena vaihtoehtona ovat ympäristörakentamiskohteet, kuten laskeutusaltaiden rakentaminen, jonne meillä on maansiirto­kalustoa tarjolla, Ville-Matti pohtii.

Työlle hinta

– Kun työn hintaa yleensä lasketaan, pitää muistaa, että niin meillä, työntekijöillämme kuin isännällä itselläänkin on joku tuntiansio-oletus. Isäntä siihen omissa töissään ei yleensä itselleen sosiaalikustannuksia laske päälle, vaikka ne vuosittain kerätäänkin. Kun hinnoittelemme töitä ja kuljettajan palkka on vaikka 10 euroa tunnilta, kokonaiskustannus meille on kuitenkin noin 17 euron luokkaa.

Traktori vie polttoainetta työn raskauden mukaan ja kaikki muutkin kustannukset pitäisi saada katettua. Omasta raha­pussistamme emme asiakkaidemme töitä halua maksaa ja joitain urakoista pitänee silloin jättää väliin. Talkoilla ei kannata tehdä töitä, Ville-Matti muistuttaa.

– Kyllähän muutamat aktiiviset viljelijät ovat koko ajan laajentaneet ja heistä on tullut entistä tärkeämpiä asiakkaita meille. Kun tonneja, kuutioita ja hehtaareita on paljon kerralla tehtäväksi, helpottaa se meidänkin investointipäätöksiä. Toisaalta näiden aktiivisten ja kasvua hakevien maatilayritysten töitä juuri teemme. ”Siis niiden, jotka katsovat eteenpäin ja samaan aikaan ovat huomanneet, että urakoitsija tulee pidemmän päälle edullisemmaksi”, Ville-Matti kuvailee.

Valtran testipenkki

Kalajoen Neliveto on yksi Valtran kalustoa testaava yritys. Kun tehdas kehittelee uutta kalustoa, laitteiden kenttätestausta pitää tehdä ja Nelivedon ajossa on ajoittain myös koeajokalustoa.

Seurataan ominaisuuksia

Vastuukysymykset on määritelty sopimuksella ja traktori on Valtran vakuuttama. Kaikista ajoista pidetään ajopäiväkirjaa ja seurantalomakkeeseen kirjataan kaikki havainnot. Näistä ja traktorin käyttöpäiväkirjasta kootaan tilastot, miten traktorin ominaisuudet vastaavat tarkoitustaan.

Koekäytössä olevista traktoreista kerätään esimerkiksi eri töistä hälyttäviä arvoja eri kohteista, kuten hydrauliikkaöljyn lämpötilasta. Tehdyt työt selviävät ajopäiväkirjasta.
– Valtran uusien vaihteiston kehittelyssä oltiin pari vuotta mukana. Toimeksianto käsitti traktoreiden käytön normaaleissa maataloustöissä, mihin traktoria työtehtävissä normaalistikin käytettäisiin, Ville-Matti kertoo.

Oma kone odottaa

– Kyllähän testaamisesta annetaan yleensä hieman ruusuinen kuva, mutta vaikka meillä on Suolahden kalustoa ajossa, koko ajan pitää olla oma konekin valmiina lähtöön. Testikoneissa kun saatetaan ajaa tehtaan tuotekehityksen omia juttuja tai koneet vain haetaan pois tai niissä testataan jotain sellaista, mikä ei kestä. Onhan vuosien kuluessa luottamus lisääntynyt ja koneiden pysyvyyteen voi tiettyyn rajaan luottaa. Ei se kuitenkaan muuta tosiasiaa, että omat koneet pitää olla joka tapauksessa odottamassa, Juho muistuttaa.

Kiinnostusta ja säännöllistä raportointia

Koeajossa mukana olevilla on myös osa tuotekehityksen vastuusta. Pitää osata raportoida kokemukset ja parannusehdotukset eteenpäin, jotta koneesta tulee sellainen, että se toimii hyvin.

– Vaikka koeajotoiminta sitoo osaltaan ja sitä tehdään edelleen, niin molemmat osapuolet siitä toki saavat hyötyä. Ostettavaa kalustoa, emme kuitenkaan saa pienemmällä välirahalla kuin muutkaan, Ville-Matti muotoilee.

– Toki työmme ja traktoreiden vaihtuminen herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta. Kokonaisuus on kuitenkin aika karu, kun omalla kalustolla on tarkoitus töitä tehdä. Koeajokoneet ovat vain lainassa oman koneen tilalla ja lisäävät oikeastaan vain työn mielekkyyttä, kun aina on jotain pientä testattavaa. Testaustyön velvollisuuksia ei välttämättä ulkopuolinen heti ymmärrä, Juho varoittaa.

Uusia rakennuksia

Kun kalustoa on runsaasti ja sitä myös huolletaan itse, lämpimät sisätilat ovat käyneet ahtaaksi. Kun koneita talvella kunnostetaan, useampi kone kuitenkin pitäisi olla sisällä samaan aikaan. Tällöin jonkun koneen osien saapumisen viivästyminen ei pysäytä koko korjaamotoimintaa.

– Jonnekin meidän pitäisi suunnitella isompaa pajaa, konehallia ja siihen toimistoa kylkeen. Paikkaa pitää toki miettiä tarkkaan, jotta kiinteistöstä ei myöhemmin tule taakka. Periaatteessa luonteva paikka olisi vaikka 8 -tien varressa, Ville-Matti aprikoi.

Koneiden huollot

– Kyllähän kaikki osallistuvat tarvittaessa koneiden korjaamiseen, jos sesonkiaikana joku särkyy. Jupe on kuitenkin korjaamon spesialisti, jolla onnistuu käytännössä kaikki huollot. Ennakoivaa huoltoa tehdään talvella esimerkiksi kahdelle ajettavalle tarkkuussilppurille, johon kuluu aikaa kuitenkin viikkoja, Ville-Matti kuvailee.

Varaosatoimitukset sesonkina pitää toimia, eikä vaikka kasvinsuojeluruiskun osia voida päivää pidempää odotella. Eräs yhteistyökumppanimme sopi ruiskuun varaosatakuusopimuksen kirjallisena siten, että varaosat ovat 24 tunnissa paikalla sesonkina, mutta sekään sopimus ei oikein pitänyt.

– Noloa on, jos ruiskutukset varaosien takia myöhästyvät, kun rannikolla hyvät ruiskutuskelit ovat muutenkin harvassa. Etenkin urakoitsijoille pitäisi olla tarjolla toimiva varaosahuolto, koska varaosa tarvitaan mahdollisimman nopeasti, Ville-Matti muistuttaa.

Valtrojen varaosat lähellä

Varaosia tarvitaan harvoin mutta kuitenkin säännöllisesti sesonkeina, kun koneet ovat pitkää päivää töissä ja pikku haavereitakin sattuu. Yleensä ei ehditä odottaa, että posti tai matkahuolto ne traktoreihin Suolahdesta tuo, vaan ne noudetaan itse. Yleensä sinne varaosahakuun laitetaan se, joka parhaiten ehtii.

– Avopuolison kanssa ensimmäinen seurusteluviikonloppu alkoi varaosahakureissulla Suolahdesta, Ville-Matti muistelee. Tämä oli aikoinaan se pehmeä lasku.

Liete peltoon

Lietteen levityksen määrät ovat vuosittain lisääntyneet Kalajoella, mutta myös etäämmältä on otettu lisää levitystöitä yhteistyökumppaneiden kanssa. Etäisin asiakas on Vehmaalla, jossa Biovakan lietettä levitettiin viime vuonna kaksi viikkoa. Vehmaalle siirtomatkaakin on jo vajaa 500 kilometriä, joten ihan pienen määrän takia yhdistelmää ei siirretty.

Karkon lietelevitysvaunussa on pumppukuormain. Sen käyttö on tehnyt lietteen levityksestä joustavaa, kun etukäteen ei tarvitse käydä kuin sekoittamassa säiliö. Ilman pumppukuormainta on nykyään turha asiakkaille mennä levittämään. Lietteen levityksessä on GPS perustainen ajolinjaopastus koko ajan päällä, jotta liete saadaan mahdollisimman tarkasti levitettyä.

– Olemme toki pohtineen välisäiliön käyttöäkin, jotta levitysvaunulla ei tarvitsisi lähteä pellolta pois. Välisäiliön käyttö lisää kuitenkin kaksi pumppauskertaa, mikä vaatii työaikaa. Kun vaunulla voi kuitenkin ajaa 50 km/h tiellä, on välisäiliön käyttö normaaleilla etäisyyksillä turhaa.

Haasteita markkinoilla

Yllättäviä yhteydenottoja ja tarjouspyyntöjä urakoinnista tulee vastaan silloin tällöin. Nopeasti pitäisi päättää otetaanko urakkatarjous vastaan ja jopa toimia nopeasti, jotta päästään aloittamaan asiakkaan haluamalla aikataululla. Yrityksen etu on tietenkin etusijalla, mutta myös se, että asiakkaan työt tulevat tehtyä, koska se on taas kaikkien etu.

Kalustoa hankitaan yksikkö kerrallaan

Yrityksen laajentumisessa on ongelmansa tälläkin sektorilla, kun kalustoa on aina tietty määrä, mutta asiakkaiden vähitellen lisääntyessä kaluston ja työntekijöiden pitäisi joustaa. Koneiden hinnatkin ovat nousseet niin paljon, että sekin rajoittaa yhä enemmän uuden kaluston hankintaa. Tällaiset kustannuksien nousut valitettavasti näkyvät nopeasti myös asiakkailta laskutettavissa hinnoissa.

Paljon pääomaa

– Pääomaa kalustossa on paljon kiinni, että joskus jopa hirvittää. Mutta nöyrä pitää töille olla ja muistaa pitää pää kylmänä, jotta saadaan asiakkaiden työt tehtyä, Ville-Matti muistaa ja jatkaa että tällekin alalle on kyllä vapaa pääsy. Ja urakointityölle on entistä enemmän kysyntää, kun asiakkaat entistä tarkemmin laskevat, mitkä työt kannattaa ostaa urakoitsijalta tehtynä.

– Kyllähän meidänkin urakointityöllä on monen maatalousyrittäjän työmäärä vähentynyt ja samaan aikaan omaa kalustoa tilalla tarvitaan entistä vähemmän. Tällöin ehditään keskittyä omiin töihin, kuten tilan johtamiseen tai lehmien hyvinvointiin ja maidontuotantoon, Juho jatkaa.

Jarrutettuja investointeja

Vaikka koneita saa ostettua ja niitä voidaan hankkia, pula tulee sesonkeina ammattitaitoisista kuljettajista. Periaatteessa kuljettajia voidaan palkata lisääkin, kunhan töitä olisi enemmän ympäri vuoden.

– Kaivinkoneen hankinnasta on nyt puhuttu viisi vuotta, huomaa Ville-Matti. Mutta vaikka laite ei maksaisi mahdottomiakaan, olisi kone saatava liikkumaan koko vuoden, eikä se taas vähennä sesonkipaineita. Jos sesonkipaineet eivät vähene, kannattaa kaivinkonetyö taas ostaa joltain urakoitsijalta. Ammattitaitoinen kuljettaja ja kaivinkone on tehokkain mahdollinen yhdistelmä ostaa työmaalle.

Myös puhdasta traktorityötä

Työlaitekalustoa on hankittu Nelivedolle tarpeen mukaan mutta työtä tehdään myös asiakkaan koneilla. Esimerkiksi tienrakennusta tekevä urakointiasiakas Andament Oy:n töissä ollaan Andamentin kalustolla.

– Sinänsä Andamentin työmaat ovat hieman toisenlaisia kuin monet muut, kun niihin lähdetään kesäksi kerrallaan. Tällöin työmaalla on yksi tai useampi traktori ja työntekijät niihin. Traktori ja miestyötä tarjotaan tuntihinnalla, kun hinnoittelu oli muuten vaikeaa. Nuo työmaat olivat pitkin Suomea. Etelästä aivan pohjoiseen, Ville-Matti kuvailee.

– Andamentin töissä levitämme sepeliä tien reunaan asfaltin levittämisen jälkeen. Andamentin töitä on myös kantavien kerrosten levittäminen kunnostettavalle tiellä. Levityskelkalla tehtävän kerroksen lisäämisen ideana on sen tasaisuus. Normaalistihan tielle kipataan kuormia, jotka levitetään höylällä. Ilman tarkkaa seurantaa, kerrosvahvuus vaihtelee eri kohdissa. Kun levitys tehdään kelkalla, joka paikkaan saadaan vaikka 20 senttiä paksu kerros eli laite toimii kuten asfaltin levitin.

Oikea yrityskoko

Oikea yrityskoko on mietinnässä säännöllisesti. Kun kalustoa on runsaasti ja työntekijöitäkin omasta takaa ja satunnaisesti töissä, pitää koko ajan olla mielessä kannattavuus. Samalla pitää miettiä, miten yritystä oikein hallitaan.

– Vuosien saatossa toiminta on vähitellen laajentunut, mutta joskus eteenpäin on menty nopeastikin. Toiminnan hajottaminen laajemmalle on hankalaa etenkin, kun riskit lisääntyvät samaa tahtia. Sesonkiaikana pitäisi yhden olla jo täyspäiväinen organisoija, joka varaa esimerkiksi kuljetusvälineitä paikalle. Joskus haaveena voisi olla jopa toiminnan kiinteyttäminen, Juho pohtii.

Yksi vaihtoehto voisi olla rinnalla toimiva toinen yritys, joka hoitaisi rinnakkaista urakointia etäämmällä.

Isompi vai pienempi

– Pienemmän porukan kanssa on kätevämpi pelata yhteen, mutta silloin ei aina ole asiakkaalle tarjota sitä, mitä hän haluaa. Kesällähän me nyt tehdään töitä täysillä, mutta kesäkauden kannattavuuttakin pitäisi saada paremmaksi, Ville-Matti haaveilee.

– Tarkkuussilppurille esimerkiksi on talvella vähän käyttöä, jollei sitä sitten vie johonkin lämpölaitoksen terminaaliin silppuamaan paalattua ruokohelpeä, Juho pohtii.
Ville-Matti kiteyttää, että erityisesti meitä kiinnostaa hallittu kasvu, koska liian nopeaa kasvuakin on jo harjoiteltu. Tietyssä vaiheessa kasvun hallitseminen oli ongelma. Samaan aikaan pitää rahan kuitenkin liikkua, viivan alle pitää jotain jäädä ja asiakkaita pitää pystyä palvelemaan.

Lähempänä helpompaa

Helpompaa töiden yhteensovittaminen on kuitenkin, mitä lähempänä ollaan töissä. Kun töihin lähdetään yhä kauemmas, edellyttävät koneiden huolto, polttoainehuolto ja kuljettajien majoittaminen aina säveltämistä, Ville-Matti pohtii. ”Koko työketju pitäisi saada pysymään näpeissä, jotta asiakkaille voidaan luvata työn tekeminen ajoissa”.

Marginaalit ovat kuitenkin pienet. Ja mitä lyhempi on työlaitteen käyttösesonki, sitä tarkemmin pitää miettiä, että sesongin kaikki päivät tehdään mahdollisimman tarkkaan tuottavaa työtä. Kaluston vajaakäyttöhän on erityisen kallista, koska silloin laitteet eivät ainakaan tuo tuloja. Tämä on peruste, miksi haetaan asiakkaita myös kauempaa ja varsinkin alueilta, joissa työt tehdään eri aikaan kuin Kalajoella.

Hinnoittelun vaikeutta

Monille maanviljelijöille hinnoittelu selvittäminen on hieman vaikeaa. Ongelmana on pitkälti ehkä se, ettei oikein osata arvostaa omankaan työn arvoa tai huomata kustannuksia. Jos rehunteko maksaa asiakkaalla vuodessa vaikka 20000 euroa, niin sillähän saa jo silppurin. Pelkästään hankintahintahan ei ole kokonaiskustannus vaan vasta alku panos. Tämän jälkeen tarvitaan vielä traktoreita ja kuljettajia.

– Rikastumaan traktoriurakoinnissa ei nykyhinnoilla pääse, vaikka työtä tehdään sesonkina paljon. Tässä tullaan vain siihen, että oman tilan käyttöön sesonkikoneiden hankinta ei ole niinkään kannattavaa kuin urakoitsijalle.

Konehankinnoissa pitää toki olla varovainen, koska kannattamatonta tuotantoa ei voi ylläpitää. Monilla hinnoitteluperusteena vaikka lumitöissä lienee vain se, että saadaan polttoainekustannukset ja pieni palkka maksettua. Niin yritystoiminta ei kuitenkaan pitkää pyöri, vaan koko ajan pitää kalustoa ylläpitää ja toimintaa myös kehittää.

– Tällä traktorialalla ongelmana on nimenomaan lyhyt sesonki, joka vaikka korjuukoneille tulee. Kahta kuukautta pidempää sesonkia on vaikea rakentaa monellekaan työlaitteelle.
– Se tuntuu järjettömältä, että sähkö- tai putkimies, joka tekee työtään ympäri vuoden pienemmillä investoinneilla, voi käyttää suunnilleen samaa tuntihintaa, kuin traktoriyrittäjä. Kyse on tietenkin osaltaan työn arvostuksesta, Ville-Matti aprikoi.

– Meillä vuosittaista koneiden tuntimäärää voi hieman haarukoida, kun käytämme polttoainetta vuodessa noin 90000 litraa. Pitäisi vain osata ajoittaa tuon 30 kuution säiliön täyteen tilaaminen edullisempaan ajankohtaan, koska pienikin hintaero tuntuu jo merkittävältä, Juho pohtii.