Uutiset
Sataman jättiläinen: Mantsinen 160R HybriLift
HaminaKotka Satama Oy:n Haminan satamassa laivoja lastaava ja purkava Mantsinen 160R HybriLift on työskennellessään vaikuttava näky. Ylempi huoltotaso on noin yhdeksän metrin korkeudessa ja kuljettajan silmät katselevat ympäröivää maailmaa maksimissaan noin 15 metristä. Koneen 32 metrin ulottuvuus takaa sen, että isoakin laivaa lastataan vähin siirroin ja tehokkaasti. Kyseessä on Metsola Groupin ja tarkemmin Kymen Nostokone Oy:n uusi materiaalinkäsittelijä, joka nostaa yrityksen Mantsisten lukumäärän kahdeksaan.
Viime vuonna 60 vuotta täyttäneessä yrityksessä on ollut kaikkiaan 13 Mantsista, osa on jo myyty eteenpäin. Maaliskuun alussa uusi kone lastasi puutavaranippuja Haminan sataman laiturissa. Metsolat ovat olleet Haminan satamassa töissä jo neljännesvuosisadan ajan.
Metsola Groupin omistajat ovat kolmannen polven yrittäjät Pia, Olavi ja Antti Metsola (puuttuu kuvasta) ja neljäskin polvi on jo mukana toiminnassa. Kaksi ensin mainittua ovat mukana yrityksen jokapäiväisessä pyörittämisessä. Yritys on kasvanut sisarusten vetämänä yhdeksi merkittävistä nostoalan yrityksistä Suomessa, osaksi yrityskauppojenkin ansiosta.
Kaakon Nostot Oy liittyi yritysryppääseen vuosituhannen alussa ja Joensuun Nostajat parisen vuotta sitten. Nyt nostokoneita on kuutisenkymmentä ja henkilökunnan määrä on samoissa lukemissa. Samalla toiminta on maantieteellisesti laajentunut kattamaan koko Kaakkois- ja Itä-Suomen. Toimipisteitä on Kotkan lisäksi Joensuussa, Savonlinnassa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
Muuallakin Suomessa koneita työllistyy lukuisten yhteistyökumppanien kautta.
”Satamissa tapahtuvat toiminnot ovat meille tärkeitä ja niistä kertyy noin 30 prosenttia liikevaihdosta. Loppu koostuu ajoneuvonostureiden ja henkilönostimien vuokrauksesta. Operoimme Haminan lisäksi monissa Saimaan satamissa. Koneitamme on ollut myös muissa merisatamissa, kuten Hangossa ja Turussa. Mantsisen kanssa meillä on pitkä yhteistyö satamien materiaalinkäsittelykoneiden saralla”, aloittaa Pia Metsola, joka on yritysten Kaakon Nostot Oy ja Nostometsot Oy toimitusjohtaja. Hän toimii myös koko yritysryppään hallituksessa puheenjohtajana.
”Suurin osa täällä Haminassa lastattavasta materiasta on tällä hetkellä sahatavaraa, ehkä noin 70 prosenttia. Parisenkymmentä prosenttia on paperia ja loput sitten sekalaista kappale- ja bulkkitavaraa, kuten kalkkia, haketta ja viljaa”, laskeskelee Kymen Nostokone Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Putkonen.
”Lisäksi tehdään erilaisia kertaluonteisia projektilaivauksia, joissa tutkitaan onko satama sopiva eri materiaalien laivaukseen.” Laivojen koko on kasvusuunnassa. Haminankin satamaan tulee kantavuudeltaan 50 000 tonnin laivoja, kun aiemmin maksimi koot olivat 20 000 tonnia (dwt). Haminan sataman syvyys on joitain vuosia sitten tehdyn väyläruoppauksen jälkeen 12 metriä. Laivojen kasvu on johtanut tietysti myös suuremman lastauskaluston tarpeeseen.
Nopeimmin lastataan alukset, joihin lastin saa Mantsisella suoraan paikoilleen ruumaan. Kun lastia joudutaan siirtämään laivassa joko trukeilla tai laivan omilla nostureilla, aikaa palaa paljon enemmän.
”Täällä teemme lastausta kahdessa vuorossa eri ahtausfirmoille eli kuljettajamme ovat paikalla vain silloin kun laivoja operoidaan. Tärkeintä on, että lastaus/purku tapahtuu mahdollisimman nopeasti ja jouhevasti. Pienempien aluksien kohdalla lastauksesta selvitään reilussa vuorossa, kun suurimpien alusten kanssa voidaan puuhata 8–9 vuoron verran”, jatkaa Putkonen.
Suurimpien alusten lastaukseen voidaan aikatauluista riippuen varata kaikki Haminan satamassa olevat kolme Mantsista.
Mantsinen 160 R HybriLift painaa valmistajan mukaan työkunnossa ilman työlaitetta ja polttoainetta 209 tonnia. HybriLift-energiansäästöjärjestelmä on luotu säästämään polttoainetta. Tehon tarpeen laskiessa myös moottorin kokoa on pystytyy pienentämään. Se on nyt Volvon kuusisylinterinen Stage II -moottori (565 kW).
HybriLift-tekniikassa käytetään hyväksi koneen itsensä tuottamaa potentiaalienergiaa. Järjestelmä koostuu HybriLift-nostosylinteristä ja kaasutäytteisistä paineakuista, jotka ovat integroitu koneen hydrauliikkajärjestelmään.
Koneen puomien laskun aikana paineakkuihin johdetaan hydrauliikkaöljyä, joka samalla lataa painetta akkuihin. Seuraavan noston yhteydessä öljy vapautetaan taas kiertoon. Jokaiseen nostoon tarvittavasta energiasta tietty osa tulee aina ”ilmaisena” energiana HybriLift-järjestelmän kautta.
”Jopa 35 prosenttia nostoon tarvittavasta energiasta tulee nostotilanteesta riippuen HybriLift energiansäästöjärjestelmästä. Sen ansiosta uuden sukupolven Mantsinen koneiden energiatalous on huomattavasti parempi kuin perinteistä tekniikkaa edustavilla koneilla”, lupaa aluemyyntijohtaja Tapio Pirinen Mantsinen Group Ltd Oy:stä.
”Viimeaikoina trendi on ollut laivojen koon kasvu. Ennen riitti 120–130 tonnin koneet 25 metrin ulottuvuudella ja nyt mennään tänne 28–32 metrin ulottuvuuksiin. Uusi 160R HybriLift on erittäin monikäyttöinen. Työlaitteen vaihtaminen on erittäin nopeaa ja näin päästään ripeästi esimerkiksi sahatavaran käsittelystä bulkkitavaran käsittelyyn”, jatkaa Pirinen.
Myös ohjaamoon on panostettu, sillä kuljettaja vaikuttaa kuitenkin tuottavuuteen kaikkein eniten. Saman kokoluokan kone on menossa tänä vuonna vielä yhteen Etelä-Ruotsin vientisatamista käsittelemään Ruotsin metsäteollisuuden tuotteita. Toinen on myyty Belfastin satamaan Pohjois-Irlantiin.
”Järeimmät koneemme ovat Mantsinen 200 -mallistossa. Saimme viime vuoden lopulla International Bulk Journal -lehden ”vuoden nosturi” -palkinnion juuri pyöräalustaiselle 200M HybriLift -materiaalinkäsittelykoneelle. Tähän mennessä palkinnot ovat menneet vaijerikoneille, joten tämä oli ensimmäinen hydraulisen taittopuominosturin saama tunnustus. Mantsiselle tämä satamanosturiyhteisön palkinto oli erittäin iso tunnustus. Se on myös merkki siitä, että valmistamamme koneet ja koneissa käytetty tekniikka aletaan laajemmaltikin jo tunnustaa oikeasti satamanosturiksi”, päättää Pirinen.
Mantsisen ohjaamoon noustaan melko jyrkkiä portaita pitkin. Kuljettaja Jouni Nivala huikkaa yläilmoista minua katsomaan tarkkaan mihin astun. Keskusvoitelujärjestelmä oli pumpannut juttupäivänä vähän liian innokkaasti rasvaa niveliin ja ylivuotona sitä löytyi yllättävistä paikoista. Voidellun kipuamisen jälkeen seison ylätasanteella kymmenessä metrissä. Poikittain sijoitettua Volvon moottoria voi lähestyä ylävaunussa molemmilta puolita. Puomin tyven oikealla puolella on HybriLift-järjestelmän ydin eli rivi paineakkuja. Myös hydrauliöljysäiliö, venttiilistö ja automaattinen sammutusjärjestelmä sijaitsevat tässä avarassa tilassa. Ainakaan ahtautta ei voi syyttää, jos kone jää huoltamatta.
Moottori on asennettu erilliseen pulttikiinnitteiseen moduuliin, joka on nostettavissa nopeasti kokonaisena alas, kun remontin aika joskus ehkä koittaa.
Ohjaamosta avautuu avara ja esteetön näkymä alas laivan ruumaan lattialla olevan, reilun kokoisen lasipinnoitteisen luukun sekä alas kaareutuvan etuikkunan ansiosta. Taakkaa lähelle konetta laskiessaan Nivala joutuu silti kumartumaan hieman eteenpäin.
Sahatavaraniput liikkuvat ripeästi ammattitaitoisen kuljettajan käskiessä konetta kahdella joystickillä. Puomia hallitaan aivan kuten kaivukoneessa. Yhteys lastin asettamista laivan ruumaan ohjaavan ahtaajan kanssa hoituu radiopuhelimella. Ohjeet nippujen sijoitusjärjestyksestä ovat lyhyitä ja napakoita. Lastaustapahtuma on hiottu huippuunsa.
Kymmenen metriä alempana trukkien armeija kantaa jatkuvana jonona nippuja laivan viereen laiturille. Erikoistyölaitteella eli satamaslangilla ”sahiselukalla” tartutaan nippujen ympäri asetettuihin liinoihin ja taakka nousee vaappuen ilmaan. Nopeus on valttia.
”Kyllä tällä kelpaa työskennellä. Ohjaamo on hiljainen ja valoisa. Koneen hydrauliikka on täsmällinen ja ennen kaikkea tarkka. Taakkojen asetteleminen laivan ruumaan on millimetrin tarkkaa puuhaa eikä nippuja tai paperirullia saa missään tapauksessa kolhia”, sanoo jo vuonna 1989 nosturikortin ajanut Nivala. Kokemusta on runsaasti myös vaijeripuolen koneista.
”Täällä satamassa tahti on kiivas, mutta se on vain hyvä. Esimerkiksi paperirullia lastatessa pitää sateen sattuessa pitää paussia. Se on yleensä ärsyttävintä. Satamatöitä tehdään myös vuoden ympäri, kun ajoneuvonosturien kysyntä yleensä hiljenee kylmimpänä pakkaskautena.”
Ohjaamossa on kolme näyttöä. Yksi kamera kuvaa koko ajan lastia ja sitä tarvitaan, kun taakka lasketaan ”pimeään” kohtaan laivassa. Kameranäytön lisäksi on käytössä kaksi 5,7 tuuman värinäyttöä. Ylempi on Mantsinen Safety-System MSS -järjestelmän tietoja välittävä, koneen animoituna näyttävä ruutu.
Sen avulla tarkkaillaan mahdollista ylikuormaa ja koneen vakautta. Järjestelmä varoittaa ja myös tarvittaessa katkaisee noston automaattisesti, mikäli koneen stabiliteetti on uhattuna tai on olemassa törmäysvaara ohjaamoon. Myös kuorman tiedot ja ulottuvuudet näkee tältä näytöltä.
Alempi näyttö sisältää kaikki mittarit sekä informaatiota moottorista ja hydrauliikasta sekä mahdolliset hälytykset äänimerkkeineen. Hetkellinen polttoaineen kulutus on nähtävissä myös.
Kaksi puutavaranippua painavat yhteensä noin seitsemän tonnia ja työkalu koukkuineen parisen tonnia lisää.
”Tietysti nippujen paino vaihtelee hieman, mutta nämä puutavaraniput pystyy asettamaan suoralla puomilla 30 metriin. Joskus täällä käy jo 32 metrin levyisiä laivoja, joissa on vielä lähes 20 metriä syvä ruuma. Silloin tarvitaan jo lisäkalustoa siirtämään lastia laivan sisällä”, päättää Nivala.