Pitkän linjan konevalmistusta Konzissa

Volvo Construction Equipment -konsernilla on kahdeksan kaivukonetehdasta ympäri maailman. Toinen Euroopan tehtaista sijaitsee Konzissa, Saksan länsiosassa, lähellä Trierin kaupunkia. Konevalmistus alueella alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin Hubert Zettelmeyer aloitteli höyryjyrien valmistusta. Sittemmin muitakin koneita, kuten pyöräkuormaajia, valmistanut Zettelmeyer siirtyi Volvo Michigan Euclidin (VME) omistukseen vuonna 1994. Ensimmäiset Volvon pyöräalustaiset kaivukoneet rullasivat ulos Konzin tehtaalta vuonna 1998. Tela-alustaisten valmistus alkoi 2005. Samaan aikaan uusi 3 000 neliömetrin tuotantotilan laajennus otettiin käyttöön.

Nykyisin katettua tuotantotilaa on reilut neljä hehtaaria. Henkilökuntaa on noin 950, joista kuutisensataa työskentelee tuotannon puolella. Toimipisteessä tehdään myös suunnittelua ja tuotekehitystyötä. Tuotanto pyörii pääasiassa yhdessä vuorossa, mutta joitakin toimintoja tehdään kahdessa vuorossa, kuten maalausta ja osakokonaisuuksien kokoonpanoa.
“Henkilökunnan määrä on pysynyt vakiona pitkän aikaa. Täällä on työskennellyt sadoittain ihmisiä jo Zettelmeyerin aikoina. Tehdas on ollut vakaa työnantaja alueella”, sanoo laitosta esitellyt viestintäpäällikkö Barbara Musche.
Tuotantoa ja markkinointia on tukemassa oma koulutuskeskus. Siellä perehdytetään vuosittain yli 1 200 henkeä, työntekijöitä koneiden valmistukseen sekä jälleenmyyjiä ja asiakkaita koneiden käyttöön.

Kaivukoneita ja pieniä pyöräkuormaajia
Konzin tehtaalla valmistetaan nykyisin kolmea eri konetyyppiä; tela-alustaiset kaivukoneet EC160E–EC250E, pyöräalustaiset kaivukoneet EWR150E–EW220E sekä pyöräkuormaajat L20F&H–L50H. Myös nyt esitelty EW240E-materiaalinkäsittelijä syntyy Konzissa. Vuositasolla Volvo-koneita valmistuu noin 5 000. Tämän vuoden ennuste on Muschen mukaan reilusti yli tuon luvun.

Kaksi linjaa

Konzin tehtaan valmistus alkaa hitsauksesta. Teräsleikkeet ostetaan kaikki ulkoa, mutta hitsaus tehdään kokonaan itse. Lajille tyypilliseen tapaan hitsausta tehdään edelleen paljon manuaalisesti, mutta robottihitsaus lisääntyy koko ajan. Etenkin kun valmistussarjojen koot kasvavat. Hitsatut kappaleet siirtyvät metalliraepuhalluksen kautta maalaamoon. Värisävy on vapaasti valittavissa, toki toimitusaika tuolloin huomioiden.
Kokoonpano tapahtuu kahdella lähes 200 metriä pitkällä pakko-ohjatulla linjalla. Toisella linjalla syntyvät kaivukoneet ja toisella pyöräkuormaajat. Koneet valmistuvat linjalla kelkan päällä, joka siirtyy aina tasavälein eteenpäin. Liukuhihna pysyy paikoillaan reilut puoli tuntia, jonka aikana kunkin solun tehtävät on suoritettava.
Kokoonpanoon käytettävät osat tuodaan soluihin täsmätoimituksina. Kaivukoneiden ylä- ja alavaunut kootaan aluksi kahdella erillisellä linjalla. Yhdistäminen tehdään puolessa välissä, jonka jälkeen kone saa pian nesteet sisäänsä ja ensikäynnistys voidaan suorittaa. Viimeisenä päälle asennetaan ohjaamo. Linjan sivulla, loppupäässä on vielä erillinen paikka, jossa tarvittaessa lisätään linjalta puuttuneita osia tai selvitetään muita häiriöitä. Kokonaan erillisessä viimeistelyhallissa koneisiin asennetaan sitten

vielä lisävarusteita ja muita asiakkaan mahdollisesti tilaamia laitteita. Lopuksi valmis kone käy läpi monivaiheisen laaduntarkastusproseduurin niin testipenkissä kuin -kentällä. Tarkastuksen läpäissyt kone vielä pestään ja ”puunataan” sekä teipataan luovutuskuntoon.
Jokainen tuotannossa syntyvä kone on jo tilattu yksilö ennen kuin yhtäkään pulttia on kiristetty. Toimitusaika on parhaimmillaan seitsemän viikkoa siitä, kun tilaus on tullut tehtaalle.
Kaivukoneen synnyttäminen itsessään vie aikaa Barbara Muschen mukaan neljä ja puoli työpäivää ja pyöräkuormaajan kolme. Loppuaika kuluu logistisiin järjestelyihin, jotta oikeat osat kohtaisivat toisensa kokoonpanolinjalla. Tehtaan pihalla oli kymmenittäin valmiita koneita odottamassa toimituksia. Suurimmat koneet laivataan puomi irrotettuna rahtitilan säästämiseksi.