Uutiset
Kysyntää on, komponenteista pulaa
Kone- ja laitevalmistajat ympäri maailmaa ovat vallitsevan pandemian aikana kärsineet komponenttien saatavuusongelmista. Jotkut enemmän, toiset vähemmän. Pahasti koeteltuna on ollut elektroniikkateollisuus ja varsinkin mikrosiruista on väitetty olevan välillä kovia saatavuusongelmia. Tavallinen tallaajakin on havainnut häiriöt kansainvälisessä rahtiliikenteessä ja teollisessa tuotannossa mennessään ostamaan juuri esimerkiksi elektroniikkaa, kuten tietokoneen näytönohjainta. Hinnat ovat kahden vuoden aikana kohonneet useita kymmeniä prosentteja ylöspäin. Vaikka vessapaperista ei sitten tullutkaan maailmanlaajuista pulaa, on monien muiden tarvikkeiden saanti ainakin hidastunut.
Kuva yllä: Maailmanlaajuinen komponenttipula on vaikuttanut korona-aikana koneiden ja laitteiden valmistuksen takkuamiseen ja näin ollen myös toimitusaikojen pidentymiseen. Todellisia saatavuusongelmia on esiintynyt.
Moni on havainnut useiden kulutustavaroiden ja hyödykkeiden hintojen nousun varsin konkreettisesti. Esimerkiksi rakennusmateriaalien, kuten puutavaran hinta kohosi tasaisesti ainakin viime syksyyn saakka.
Polttoaineiden hintojen kallistumista ei ole voinut olla huomaamatta, kun halvimman 95 E10 -bensiininkin litrahinta on kivunnut monin paikoin jo yli kahden euron kipurajan. Suomessa ajellaan maailman kalleimmilla ja eniten verotetuilla polttoaineilla. Keskimääräinen bensiinin hinta litralta maailmassa on vain hieman yli euron luokkaa. Täällä kaksinkertainen. Varsinkaan ammattiautoilijaa se ei hymyilytä.
Autokauppoja tekevällekin on tullut yllätyksenä vastaan, että uusien autojen odotusajat monilla merkeillä ovat kohonneet jopa puolen vuoden huonommalle puolelle. Samalla autoliikkeet kilpailevat vähän ajetuista käytetyistä autoista. Tilanne on silläkin sektorilla uusi.
Myös koneiden ja laitteiden toimitusajat ilmoitetaan nyt ennennäkemättömän pitkiksi. Komponenttien valmistumistahdin hidastuminen ei yksin selitä tätä monelle alalle levinnyttä ilmiötä. Tehtaiden seisokit pandemian alkuaikoina eivät kuitenkaan olleet kuin muutamia kuukausia, joten se yksinään ei voi olla syy tälle uudelle ”pula-ajalle”.
Yksi merkittävä hidaste on varmasti ollut meriteitse tapahtuvan konttiliikenteen takkuaminen. Konttihinnoissa on tapahtunut vähintään 50 prosentin hintojen nousu ja samalla konttien liiallinen keskittyminen Aasiaan on aiheuttanut saatavuusongelmia. Se on ollut omiaan nostamaan rahtihintoja. Erilaiset ennusteet lupaavat kuitenkin meriliikenteen ongelmien lieventyvän vuoden 2022 aikana.
Samaan aikaan kun merillä on koettu ongelmia, myös rahtia kuljettavien lentokoneiden määrä taivaalla on ollut pienempi kuin ennen pandemiaa. Koko maailmanlaajuinen logistiikka on järkkynyt perustuksiltaan. Koronan aiheuttaman alkushokin jälkeinen nopea talouden kasvuun lähtö lamaannutti entisestään materiaalivirtoja.
Valmistajasta kokoonpanijaksi
Nyt ollaan siis tilanteessa, että eri alojen tuotantoja pyritään saamaan tasapainoon uudelleen kasvaneen kysynnän tyydyttämiseksi. Kirittävää kuitenkin on.
On ollut hämmentävää todeta, että teollisen tasapainon ja maailmanlaajuisten toimitusketjujen järkyttämiseksi ei välttämättä tarvita muuta kuin vaikkapa kiinalainen lepakko tai yksi ohjausvirhe Suezin kanavassa. Varautuminen äkisti muuttuviin olosuhteisiin oli pandemian alettua epäilemättä vajavaista ja shokkiaalto kertaantui vähitellen. Toimintaohjeita ei ollut. Edellisestä suuresta, Espanjan taudin aiheuttamasta pandemiasta kun on kulunut jo noin sata vuotta.
Henry Ford lanseerasi jo 1920-luvulla autotehtaallaan ”just-in-time” tuotantojärjestelmän. Se tarkoittaa, että kokoonpanolinjalle käytettäviä osia ei juuri runsaasti pääomaa sitovissa varastoissa pidetä. Alihankkijat toimittavat niitä sitä mukaan pienissä erissä, kun niitä tarvitaan. Näin toimii varsin moni konevalmistajakin tänä päivänä.
Useat Euroopassa koneita valmistavat tuotantolaitokset eivät enää valmista teräsosia juurikaan itse, vaan toiminta perustuu ainoastaan kokoonpanoon. On selvää, että jos esimerkiksi hydrauliikkapumppuja tai muita kriittisiä osia on varastossa vain muutaman päivän tarpeiksi, niin katko logistiikassa aiheuttaa tuotantoon häiriöitä helposti.
Kokoonpanijat ovat osatoimittajien armoilla sitä vahvemmin, mitä pienempiä omat komponenttivarastot ovat. Euroopan konevalmistajille komponentteja ja raaka-aineita tulee myös kaukaa Kiinasta, pitkän matkan takaa. Paremmassa asemassa ovat ne, joilla musta rauta vielä vääntyy omassa pajassa ja sylinterien tekijöitä löytyy naapurikylästä.
Kysyimme muutamilta kotimaisilta kone- ja laitevalmistajilta, miten pandemia on vaikuttanut muun muassa juuri komponenttien saantiin? Kokemukset kaikilla ovat hyvin samansuuntaisia. Tilauskannat ovat kohdillaan, mutta tuotannossa kamppaillaan vielä.
Vilakoneella hyvä tilauskanta
Vilakone Oy valmistaa Loimaalla Wille-ympäristönhoitokoneita sekä kotimaan markkinoille että vientiin. Toimitusjohtaja Pekka Elo kertoo, että komponenttipulan vaikutukset Vilakoneen toiminnassa syvenivät loppuvuotta 2021 kohden ja olivat selvästi havaittavia. Tällä oli vaikutusta sekä tuotantomääriin että toimitusaikoihin. Vuosi 2021 oli vaikea juuri komponenttipulasta johtuen.
”Toimitusaikojen kehittyminen on suoraan kytköksissä komponenttien toimitusmäärään- ja valmiuteen. Tällä hetkellä on vaikea ennakoida suuntaa, mihin ollaan menossa”, sanoo Elo.
”Lähinnä vaikeudet keskittyvät elektroniikan tuotteisiin ja osatuotteisiin. Tilannehan johtuu pitkälti kahdesta asiasta. Maailmanlaajuinen kysyntäpiikki ja maailmantalouden vahva sykli ovat vaikuttaneet komponenttien kysynnän valtavaan kasvuun, mikä on lopulta johtanut siihen, että komponentteja ei ole ollut saatavilla riittävästi. Komponenttivalmistajat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun riittävällä volyymilla. Myös koronapandemian aiheuttamat häiriöt logistisessa ketjussa vaikuttavat asiaan.”
Elo näkee, että nousevilla raaka-aine- ja komponenttihinnoilla on vaikutusta yrityksen toimintaan ja tästä johtuen paineita hinnankorotuksiin on olemassa.
”Meidän on varauduttava siihen, että poikkeustilanne jatkuu ainakin loppuvuoteen 2022 asti. Oma näkemykseni on, että tilanne juuri nyt on hankala, mutta komponenttivalmistajat tekevät vaihtoehtoisia järjestelyjä ja kapasiteetin nostoja parhaansa mukaan vastatakseen kysyntään”, lopettaa Elo.
Tilauskannan osalta tilanne näyttää Loimaalla hyvältä. Uudella Wille Delta -sarjalla (W475, W675, W875) on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla.
Sandvikillakin ratkaisuille kysyntää
Sandvikilla on Suomessa toimintaa muun muassa Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Tampereella valmistetaan maanalaisia ja -päällisiä porauslaitteita. Lisäksi siellä sijaitsee teknologian ja digitalisaation osaamiskeskus, testikaivos ja automaatiotoiminnot.
Turussa valmistetaan maanalaisia lastaus- ja kuljetuslaitteita, ja siellä sijaitsee myös laitteiden ja teknologian osaamiskeskus. Lahdessa toimii hydraulisia iskuvasaroita ja leikkurimurskaimia valmistava tehdas sekä osaamiskeskus myös seuloille ja syöttimille. Sandvik työllistää Suomessa noin 2 300 henkilöä ja Suomen tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin.
Sandvik Mining and Construction Oy:n toimitusjohtajan Mats Erikssonin mukaan teknologiateollisuuden tuotteiden kysyntä yleisesti ottaen on maailmalla hyvällä tasolla, mutta vientiyritysten kasvua meilläkin haittaa etenkin pula komponenteista ja raaka-aineista.
”Ongelma on yhteinen kansainvälisesti. Komponenttipula ei kiusaa vain Suomea. Myös koronaviruksen variantit uhkaavat yhä teollista kasvua”, toteaa Eriksson.
”Merkittävät markkinahäiriöt ovat aiheuttaneet komponenttien ja materiaalien toimitusongelmia kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä komponenttien kysyntä ylittää tarjonnan lähes kaikilla toimialoilla.”
Erikssonin mukaan yleisesti pulaa on raaka-aineista, kuten terästuotteista sekä värimetalleista, joiden hinnat ovat nousseet. Myös energian hinta on noussut, ja hiilineutraaliustavoitteet ovat osaltaan kiihdyttäneet nousua. Sähkön saatavuudessa on ollut ongelmia, mikä on vaikuttanut esimerkiksi Kiinassa terästuoteteollisuuden tuotantoon.
”Pandemian vuoksi osa raaka-aineiden ja komponenttien valmistajista maailmalla on ollut pakotettuja vähentämään tuotantoaan tai sulkemaan tuotantolaitoksiaan. Joidenkin teollisuudelle kriittisten komponenttien toimitusaika saattaa venyä jopa vuoteen. Toimitusketjuissa on haasteita; esimerkiksi kuljetuksissa on ollut viiveitä ja kapasiteettiongelmia ja lisäksi rahtihinnat ovat nousseet”, listaa Eriksson.
”Tilanne on haastava, mutta olemme pystyneet erilaisilla luovilla ratkaisuilla ja vaihtoehdoilla hallitsemaan materiaalipulaa ja varmistamaan kriittisten komponenttien saatavuutta. Jos komponenttien yms. tuotantokulut nousevat, niin se tietysti näkyy tuotteiden hinnoittelussa sekä meillä että markkinoilla yleensä.”
Eriksson näkee, että Yhdysvalloissa on ollut nähtävissä jo joitain positiivisia signaaleja komponenttipulan hellittämisestä. Saatavuus on vähän parantunut, eikä pula osu kaikkiin osiin samalla tavalla.
”Joitain komponentteja saattaa olla saatavilla, kun toisista on edelleen pulaa. Yleisesti on ennustettu, että maailmanlaajuinen pula sähkömekaniikassa käytettävistä komponenteista tulee jatkumaan vielä pitkään”, toteaa Eriksson ja päättää haastattelun positiiviseen viestiin:
”Vuosi 2021 oli erittäin menestyksekäs Sandvikille. Tilauskanta näyttää hyvältä ja on jopa ennätyksellisen suuri monilla alueilla.”
Allulla ollaan hereillä
Allu Finland Oy valmistaa Pennalassa muun muassa seula- ja murskauskauhoja. Suurin osa tuotteista menee vientiin ja toiminta on erittäin kansainvälistä. Laatu- ja kehitysjohtaja Lasse Lintermo kertoo korona-aikana alkaneen komponenttipulan suurimman vaikutuksen olleen, että kommunikointi komponenttitoimittajiin tiivistyi. Myös vaihtoehtoisten toimittajien evaluointi lisääntyi.
”Oikean ja oikea-aikaisen tiedon merkitys korostui, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voitiin ryhtyä ajoissa. Pystyimmekin viime vuoden aikana tekemään oikeita toimenpiteitä, joten toimitusaikamme pysyivät normaaleina koko vuoden. Toimitusaikojen ennustetaan pysyvän normaaleina edelleen”, kertoo Lintermo.
”Suurimmat haasteet kohdistuivat hydrauliikan erikoiskomponentteihin. Lisäksi kansainvälisen rahtiliikenteen aikataulujen ennustettavuus huononi merkittävästi vuonna 2021, mikä osaltaan lisäsi haasteita päivittäiselle toiminnalle. Emme havainneet erityisesti johonkin tiettyyn maahan kohdistuvia haasteita, joilla olisi ollut vaikutuksia asiakkaisiimme. Yksi syy tähän on ollut se, että jo ennen koronaa olemme kehittäneet sisäisiä prosessejamme niin, että pystymme ketterästi reagoimaan muuttuviin tilanteisiin.”
Allu Finlandin vuoden 2021 valmistusmäärät olivat hyvällä tasolla ja kasvua vuodesta 2020 kertyi eräillä tuotesegmenteillä lähes 50 prosenttia. Vuosi alkaa tehtaalla myös poikkeuksellisen hyvällä tilauskannalla.
”Energian, polttoaineiden sekä erityisesti metallin hintojen nousu aiheuttaa edelleen epävarmuutta hintojen kehitykselle, pitäen hinnankorotuspaineita yllä. Uskomme kuitenkin, että metallin hinnannousun taittuminen sekä toimittajien kanssa tehtävien kehitystoimien tuloksena saadaan korotuspainetta pienennettyä”, toteaa Lintermo.
Edelleen on tärkeää olla hereillä ja valmistautua reagoimaan muutoksiin, olivatpa ne sitten koronasta aiheutuvia tai ei. Pohdimme Allulla jatkuvasti, miten voisimme auttaa asiakkaitamme parhaiten korona-aikana ja sen jälkeen”, päättää Lintermo.
Ponssella työmäärät lisääntyivät
Myös metsäkonevalmistaja Ponsse Oyj on kokenut haastavuutta korona-aikana. Komponenttien saatavuusongelmat pahenivat loppuvuotta 2021 kohti mentäessä. ”Käytännössä työmäärä komponenttien saamiseksi tuotantoon oikeaan aikaan muodosti valtavan työkuorman tehtaalle sekä aiheutti merkittävissä määrin ylitöitä. Samalla tuotannosta myöhästyneet komponentit vaikuttivat kuormittavasti tehtaan jälkivaiheissa tapahtuvaan työhön. Myös huoltopalvelumme kärsi komponenttien saatavuuden ongelmista”, tietää Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.
Erityisiä ongelmia Ponssella koettiin valuosissa, hydrauliikan ja voimansiirron komponenteissa sekä puolijohteissa. Pahin tilanne oli Keski-Euroopassa valmistettavilla osilla.
”Koneiden kysyntä oli kuitenkin kovalla tasolla läpi vuoden, tilauskannat pitkät ja näin ollen toimitusajat venyivät.”
Yhtälö olikin melko ihmeellinen. Kauppa kävi, mutta osia oli vaikea saada.
”Viime vuonna siis koettiin raju kysyntä samaan aikaan Covid-19-pandemiaan liittyvien ongelmien kanssa. Kysyntä ylittää vieläkin tarjonnan merkittävästi ja toimitusverkostot toimivat hyvin ohuilla materiaalivirroilla. Inflaatio vaikuttaa myös merkittävästi ja esimerkiksi terästen hintojen nousu on ollut erittäin kiivasta”, jatkaa Nummela.
Jatkossakin haasteita on. Covid-19-taudin mahdolliset vaikutukset työvoimaan ja valmistusverkostojen toimintaan. Komponenttien saatavuusongelmat jatkuvat edelleen ja inflaatiokin laukkaa. Unohtaa ei sovi myöskään geopoliittisia jännitteitä.
Cernos Oy:llä komponenttivaikeuksista huolimatta hyvä vuosi
Cernos Oy on kierrätysprosessien tehostamiseen ja erilaisten maa-ainesten sekä materiaalien käsittelylaitteisiin keskittynyt yritys Etelä-Pohjanmaalta.
”Komponenttien ja materiaalien toimitusajatovat pidentyneet jopa kaksin- tai kolminkertaisiksi. Tämä aiheutti vuonna 2021 laitetoimituksiin 1–4 viikon viiveitä. Varmuusvarastoinnin ansiosta olemme kuitenkin toistaiseksi onnistuneet pitämään toimitusajat 4–10 viikossa. Loppuvuoden 2021 aikana etenkin hydrauliikkakomponenttien toimitusajat ovat pidentyneet, pahimmillaan jopa 30 – 50 viikkoon. Tämä tulee varmastikin aiheuttamaan nykyistä suurempia viivästyksiä yksittäisten koneiden toimitusaikoihin”, toteaa aluemyyntipäällikkö Marko Melto.
”Suurimmat toimitusvaikeudet ovat olleet pääasiassa käyttämissämme eurooppalaisissa korkeamman laadun hydrauliikkakomponenteissa, kuten moottoreissa ja ketjupyörissä. Yllättävää on ollut jopa tavallisen rakenneteräksen saantivaikeudet. Toimitusmaalla ei näyttäisi olevan tässä asiassa suuria eroja, kun nykyään kyseessä on globaalit markkinat. Pahimmat maat saantivaikeuksien osalta ovat olleet ehkäpä Italia, USA ja Kiina.”
”Julkisuudessa on paljon puhuttu Kiinan ”imusta” ja koko Aasian vahvasta talouden kehityksestä, jonka vuoksi kaikki Euroopasta liikenevä rauta ja komponentit on myyty sinne hyvällä hinnalla. Kun vielä terästehtaat pari vuotta sitten varautuivat merkittävään kysynnän laskuun sulkemalla useita eurooppalaisia tehtaitaan, ei ole ihme, että raudasta on pulaa Euroopassa ja hinnat pilvissä”, ihmettelee Melto.
Myös korona on vaikuttnut Cernoksellakin toimitusaikoihin sekä kuljetuskustannuksiin. Konttikuljetukset koetaan tänä päivänä haasteellisiksi, erityisesti kuljetusaikojen ja -hintojen osalta.
”Onnistuneiden uusien Cobra tuotelanseerausten ja jakelukanavan laajentamisen ansiosta vuosi 2021 oli meille erittäin hyvä ja tuplasimme myyntimme. Alkuvuoden tilauskantakin näyttää lupaavalta, sillä vireillä on useita merkittäviä projekteja tulevalle keväälle.”
”Polttoaineiden hintojen nousu näkyy selvästi kohonneissa rahtikustannuksissa. Valitettavasti emme onnistuneet täysimääräisesti ”siirtämään” kustannusten nousua omaan myyntihinnoitteluumme, joten varmistikin olemme pakotettuja jonkin tason hintojen korotukseen alkuvuoden 2022 aikana”, toteaa Melto.
”Koronaa edeltävään aikaan tuskin päästään koskaan takaisin. Todella harvassa ovat ne esimerkit, ainakin konepajateollisuudessa, että hinnat laskisivat merkittävästi. Kun ne on saatu ”hinattua” ylös, siellä ne tuppaavat pysymään. Mitkään merkit eivät vielä viittaa siihen, että komponenttien ja alihankintakustannusten nousu olisi jo taittumassa. Todennäköisesti emme tule kuitenkaan näkemään yhtä voimakasta hintojen nousua kuin vuonna 2021. Haasteena tulee olemaan edelleen perusraaka-aineista johtuvat toimitusvaikeudet komponenttitoimittajilla. Kiinan raaka-aineiden ja komponenttien kasvavaa kysyntää maailman markkinoilla ei pidä unohtaa”, lopettaa Melto.
Mann Lines Oy näkee viennin ja tuonnin suunnat
Mann Lines Oy:n aikarahdattu ro-ro-alus ML Freyja ajaa yhdeksän päivän reittiä Turku-Bremerhaven-Harwich-Rotterdam-Cuxhaven-Paldiski-Turku. Konepajateollisuuden tuotteet kuten erilaiset koneet ja laitteet muodostavat tärkeän kuljetettavan segmentin.
- Lue tästä: Mann Lines Oy – laiva on lastattu koneilla.
Kotimaisen vientiteollisuuden tuotteet kulkevat Turusta esimerkiksi Bremerhavenin satamaan, josta on jatkoyhteydet kaikkialle maailmaan.Toiseen suuntaan kulkee tuontia. Satamassa näkee nopeasti, miten viennin ja tuonnin suhteen eletään. Toimitusjohtaja Timo Helanto tavoitetaan konttoriltaan Turun satamassa.
”Pandemian alkaessa epävarmuus oli käsin kosketeltavaa. Toki Kiinan täyssulut antoivat joitakin suuntaviivoja tulevasta, mutta kyllä se oli tummaan veteen sukeltamista. Joitakin lasteja siirtyi pandemian aiheuttaman työvoimapulan takia, varsinkin tuonnissa, mutta muuten ei mitään suurta”, aloittaa Helanto.
Helanto toteaa, että tämän hetken tilanne pandemian yhä jatkuessa on vähän selkeämpi.
”Olemme eläneet tätä aikaa jo kaksi vuotta. Nyt tiedämme, että tämänkin kanssa jotenkin pärjää, vaikka ei se mukavaa olekaan. Lastimäärät varsinkin konepajapuolella näyttävät varsin lupaavilta.”
”Etenkin sahatavaran vientimäärissä viime vuosi oli erittäin vilkas. Nyt näyttää sen osalta tulevan vähän rauhallisempi vuosi. Konepajateollisuuden puolella vientiennusteet näyttävät erittäin lupaavilta. Jonkin näköistä haittaa toki on komponenttipulasta, mutta toistaiseksi sen vaikutus vientiin on mielestäni ollut maltillista.”
”Tuonnissa sen sijaan komponenttipullalla on ollut varsin suuri merkitys. Esimerkiksi autoteollisuus on kärsinyt siitä pahasti. Toimitukset viivästyvät kuukausitolkulla. Meillä se näkyy tuonnin pudotuksena, jonka pelätään jatkuvan vielä pitkään. Se luo tietysti koronan lisäksi epävarmuutta tulevaisuuteen”, jatkaa Helanto.
Mann Linesille myös Brexit on tuonut omat haasteensa.
”Iso-Britannian tilanne varsinkin sahatavaran viennin osalta on ollut suorastaan ennätyksellistä. Muissa tuotteissa ollaan jotakuinkin normaalitilanteessa. Tuonti saarivaltiosta sen sijaan on suorastaan romahtanut, varsinkin BreakBulk-lasteissa. Tähän on suurelta osin vaikuttanut koronaakin enemmän Brexit.”
Lopuksi Helanto toteaa, että odotukset vuodelle 2022 ovat hyvät. Epävarmuutta tuo edelleen jatkuva komponenttipula sekä myös laivaliikenteessä vallitsevat maailmanlaajuiset merikonttiongelmat.
