Kulkemisen ja kuljettamisen hinnoittelua

Se ei ole urakoitsijan vika, että asiakaan työmaat ovat etäällä. Kustannuksia syntyy riippumatta siitä, kuka matkaa taittaa.

Jos kone tuodaan huoltoon huoltokorjaamoon, matkakustannuksia ei synny huoltoyrittäjälle, mutta konetta huoltavalle asiakkaalle niitä syntyy. Kone on kuitenkin monesti kokonaiskustannuksiltaan edullisempaa ajaa huoltoon tai ajattaa se lavetilla, kuin että huoltomies tulee koneen luokse huoltoautolla. Etenkin koneen siirto kannattaa, jos kyseessä on korjaus, joka vaatii paljon aikaa ja erilaisia varaosia.

Jos urakoimaan tilataan sähkö- tai putkimies, normaalin tuntiveloituksen lisäksi laskussa näkyvät lähes poikkeuksetta kuljetut kilometrit ja niistä hinta. Mielestäni traktoriurakoitsijallakin on ainakin jonkinlainen oikeus sisällyttää asiakkaalle lähettämäänsä laskuun siirtymisistä aiheutuva kustannus. Onko se kuljettuihin kilometreihin vai käytettyyn aikaan sidottu, riippuu tapauksesta. Kilometreihin sidottu hinta on helpompi toki yksilöidä.

Kuljettamiselle hintaa

Kuljettaminen mielletään helposti urakoinnissa asiakkaan puolelta vähäpätöiseksi urakkaan kuuluvana. Kustannuksia kuljettamisesta kuitenkin aiheutuu monesti lähes saman verran kuin varsinaisesta työstä. Eli kuljettamiseen kuluva aika on poissa varsinaisesta työnteosta, joka monissa työtehtävissä siirtää seuraavan asiakkaan työtehtävän aloitusta eteenpäin. Joskus koko työ on kuljettamista ja silloin kuljettamisen laskuttaminen onkin asiakkaalle selkeä esittää.

Urakoitsijan kannattaa monesti yrittää jakaa työ kuljettamiseen ja muuhun työhön ja rakentaa myös hinnoittelu tämän pohjalta. Rajapinta on vaikka peltoliittymä. Tällöin siis rakennetaan työketju niin, että työvaiheet erottuvat selkeästi tai eri työvaiheet hoidetaan eri välineellä.

Tehokas kuljettaminen tiellä kuitenkin vaatii yleensä hieman erilaiset välineet kuin itse työnteko. Kaivukone ja metsäkone otetaan lavetille, mutta miten useasti muu työmaalle siirrettävä traktorin työkone kannattaa ajaa tietä pitkin työmaalle, jos vaihtoehtona on lavettikuljetus. Lavetti on kuitenkin tarkoitettu tiekuljetuksiin ja rengastus on sen mukainen.

Kannattaa myös huomioida, että työlaitteen rengastus ei välttämättä aina ole tarkoitettu nykyisille traktoreiden 50 km/h nopeuksille. Jos akselisto ja rengastus eivät sitä salli, ei myöskään tuota nopeutta saisi ylittää. Työlaitteiden jäykkien vetoaisojen rakenteet eivät myöskään loputtomasti kestä rynkytystä tieliikennenopeuksissa. Jos renkaassa on merkintä A8, on kyseisen renkaan nopeusluokka 40 km/h. Mikäli A-kirjaimen jälkeen on pienempi numero kuin 8, vähenee nopeusluokka aina 5 km/h. B – merkintä taas kertoo, että nopeusluokka on 50 km/h. Lavettikuljetus saattaa siis säästää renkaat.

Kaluston rengastus ratkaisee pitkälti sen, miten taloudellista kulkeminen on. Tiekuljetuksiin sopii parhaiten kuorma-auton tyypillinen rengas tai traktorissa palarengas. Kuorma-auton rengas ei pidä maastossa, mutta palarenkaalla taas traktoritöissä selviää kiinteistönhoidossa ja nurmikorjuussa, jolloin nurmeenkaan ei jää harkon jälkiä.

Työn ja siirron hinnoittelu

Kuljetuksen merkitys korostuu, jos sesonki on lyhyt, kuljetetaan suuria määriä massaa ja työlaite on kallis, jolla työtä tehdään. Kun tarkastellaan eri töitä, havaitaan että mitä enemmän ammattitaitoa ja mitä kalliimpaa kalustoa vaaditaan, sitä herkemmin kannattaa hoitaa kuljettaminen erillisillä työlaitteilla.

Kun työ, vaikka kasvinsuojeluruiskutus pellolla ja ”tavaran”, ruiskutusveden siirto pellolle on hoidettu eri kalustolla, saa kasvinsuojeluruiskuttaja keskittyä ruiskuttamiseen, täyttää sujuvasti tankin pellon reunassa olevasta vesisäiliöstä, lisätä tehoaineet ja jatkaa ruiskuttamista. Veden haku talouskeskuksesta keskeyttää turhaan työn, jonka suoritusaika on rajallinen. Illalla auringonlaskun jälkeen, kun tuuli on tyyntynyt, yön pimeyden välinen monesti optimaalisin ruiskutusaika on lyhyt. Optimaalisesta ajasta ei kannata haaskata osaa veden kuljettamiseen.

Vesihuolto voidaan järjestää joko etukäteen pellon laitaan toimitetuilla 1000 litran vesikonteilla, jotka on täytetty muutamaa päivää etukäteen tai vesi voidaan tuoda pellon laitaan toisella traktorilla tai vesivaunu on mahdollista kytkeä myös ruiskutustraktoriin. Vesihuolto hinnoitellaan usein erikseen.

Lietteen levitys

Lietteen levityksen ”tekniikka” on viime vuosina kehittynyt nopeasti. Levitys ajettavalla levittimellä suosii eriytettyä kuljetusta. Toisaalta myös traktorivetoinen levityskalusto on oikeassa paikassa, kun ”levitin saa levittää” eikä se ole tyhjän panttina vaunun perässä matkalla pellolle tai lietesäiliölle.

Kuljetuksen eriyttäminen on myös hygienia- ja turvallisuuskysymys, josta kannattaa hieman maksaa. Kurainen valtatie saattaa tuoda urakoitsijalle yllättäviä vastuita, jos sattuu esimerkiksi onnettomuus, joka johtuu kurastajan huolimattomuudesta.
Kun eriytetään lietteen kuljetus ja levitys, on syytä myös pohtia, millä etäisyydellä eriyttäminen kannattaa. Jokainen lietteen pumppauskerta vie aikaa vähintään kaksi minuuttia. Jos kuljettamiseen valjastetaan yksi siirtovaunu, edellyttää kuljetuskin kuljettajaa, traktoria ja perävaunua. Jos käytetään ”väliammetta”, konttia, joka on puskuri siirron ja levityksen välissä, pitää väliamme myös siirtää lohkolta toiselle.

Kun levittimellä siirretään kuormaa kapeaa kylätietä pitkin, jossa on mutkia ja säiliöllä joudutaan kerrankin peruuttamaan, keskinopeus ei nouse välttämättä yli 20 km/h ollenkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että puolen kilometrin siirtomatka vie aikaa noin 2-3 minuuttia. Se on itse asiassa sama tai usein hieman lyhempi aika kuin mikä kuluu levittämiseen. Jaksotus levityksessä on noin 4 minuuttia levitystä, kun levitetään reilu 20 m3 hehtaarille. 3 minuuttia säiliön täyttöä ja 3 minuuttia optimiolosuhteissa kuljettamista. Jokaisen täytön ja tyhjennyksen yhteydessä on lisäksi noin 15 sekunnin letkun kääntö kuljetus ja työasentoon. Kuljettamisen aika on kuitenkin ainoa, joka muuten rutiiniolosuhteissa pidentyy.

Tilavuuksien synkronointi

Kilometrin matkalla kuljettaminen vie suunnilleen saman ajan kuin levitys ja täyttö. Tällöin kannattaa jo ottaa erillinen siirtovaunu käyttöön. Lieteketjua suunniteltaessa on kuljetusvaunun koko suhteessa levitysvaunun kokoon mietittävä, jos siirtovaunusta puretaan suoraan levittimeen. Kuljetusperävaunu olisi hyvä saada tyhjäksi kerralla. Kun käytössä on välikontti, ei säiliöiden kokoa tarvitse synkronoida.

Kuljetusvaunun täyttöön ja tyhjennykseen kontilla tai etäsäiliöllä kuluu noin 4–5 minuuttia riippuen siirtopumpusta, jos säiliötilavuus on reilu 20  kuutiota. Tämän lisäksi aikaa kuluu siirtymämatkoihin. Yhdellä siirtovaunulla voidaan siis syöttää levitintä muutamaan kilometriin ilman odotuksia. Kaksi vaunua riittää noin 7–8 kilometriin.

Kun matka pitenee ja tiet paranevat, vaihtoehdoksi tulee myös kuorma-auton käyttö. Pitkilläkään kylätiematkoilla kuorma-auto ei tuo lisäarvoa, koska matkanopeus ei nouse paljoa suuremmaksi kuin liikennetraktorilla. Tämän lisäksi kuorma-auto tarvitsee aina tukevapohjaisen tien. Tukevapohjaisesta tiestä ei ole toki haittaa traktoriliikenteessä, päinvastoin, mutta kuorma-autolla se on välttämätön.

Nopeuden hyödyntäminen koko matkalla voisi olettaa olevan noin 70–80 % maksimista. Kun katsotaan traktorin ja kuorma-auton teoreettisia matka-aikaeroja, kuorma-auton ero alkaa olla merkittävä 5-10 kilometrin etäisyydellä. 10 kilometrissä ero on jo niin merkittävä, että loppupäivästä siirrettyjen kuutioiden määrät alkavat näkyä. Toisaalta jos molemmilla täyttö ja tyhjennys vievät saman ajan, joka molemmilla on suunnilleen sama aika kuutiota kohti, erot hieman tasoittuvat. Siirtymätaipaleella aikaero pysyy samana, mutta kokonaisaika täyttöineen ja tyhjennyksineen kaventaa eroa kokonaisuutena.

Kuormatilavuus on myös merkittävää. Jos puoliperävaunurekalla kuormatilavuus on vaikka 32 kuutiota ja yhdistelmällä 39 kuutiota, on 7 kuution siirtomäärän erollakin paljon lietettä siirretty päivässä yhdistelmällä enemmän.

Rehunkorjuussa kuljetus erikseen

Mitä etäisemmät ovat pellot ja mitä tehokkaampi on korjuukalusto sitä enemmän kuljettaminen edellyttää kalustoa. Tarkkuussilppurikorjuussa siirtovaunuja pitää olla kaksi tai enemmän, riippuen miten pitkälle satoa kuljetetaan, ja miten sujuva on vaunujen tyhjennys.

Läpiajettaviin laaka­siiloihin tyhjennys on nopein tehdä. Siirtokaluston kustannukset hinnoitellaan erikseen, ja yleensä käytössä on tuntipohjainen hinnoittelu.
Noukin- ja silppurivaunukorjuussa samalla vaunulla kerätään rehu ja kuljetetaan sato varastointipaikalle. Noukinta/silppurin käyttö vaatii traktorilta tehoa ja polttoainetta kuluu suhteellisen paljon. Hinnoittelun perusteena ovat usein tunnit mutta myös hehtaarihinnoittelua käytetään. On huomioitava, että oikeaoppinen esikuivatus ja isot karhot vähentävät polttoainekustannusta, kun karhoa noukitaan. Isot yhdistetyt karhot parantavat myös silpun laatua. Pellolla ei tällöin korjuukoneen kanssa tarvitse ajaa turhia kilometrejä kuorman kanssa, joka on monesti raskas.

Tuntihinnoittelu noukin/silppurivaunuhinnoittelussa on selkeä, jos karhot ovat yhdistämättä. Hehtaarin korjaamiseen kuluu tällöin enemmän aikaa ja hehtaaripohjainen hinnoittelu ei oikein toimi. Jos käytetään tuntihinnoittelua, samaa hintaa laskutetaan monesti myös kuljettamisesta.

Renkaat kovilla

Kun täydellä vaunulla kuljetetaan rehua, merkittäväksi nousevat polttoainekustannuksen lisäksi rengaskustannus. Raskas lasti ja nopeus syövät lämmintä rengasta.
Noukin/silppurivaunu­kor­juussa melkein käyttäisin siirrossa kilometrihinnoittelua, jos olosuhteet ovat hyvät. Toisaalta tuntihinnoittelu kohtelee asiakkaita tasapuolisesti. Ne, jotka ovat laittaneet tiensä ja peltoliittymät kuntoon ja tiellä voidaan ajaa reippaasti, maksavat suhteessa vähemmän kuin ne, joilla peltotiet ovat epätasaisia ja liittymät ovat ahtaat ja niitä on vähän.

Itse asiassa nou­kin/silp­pu­ri­vaunukorjuu kuljetuksineen voidaan toki tehdä saman suuruisena tuntilaskutuksella, mutta tällöin asiakkaalle jää ”epäselväksi”, mikä osuus on mitäkin työtä. Tällöin asiakkaalle pitäisi ainakin mielellään eritellä vaikka noukinvaunun päätteeltä aika, jolloin vaunu on ollut karholla ja silppuri on pyörinyt. Vasta siinä erittelyssä asiakas huomaa, miten kuljetuksen osuus näkyy laskussa.

Kuljettamiselle hintaa

Vuoden 2008 Työtehoseuran urakointihintatilaston aineistosta on eri kuljetustöille saatu hinta-arvoja. On kuitenkin syytä huomata, että kyseiset hinnat ovat kaksi vuotta vanhoja ja sen jälkeen kustannuksissa on tapahtunut muutoksia.

Polttoaine asiakkaan tilatankista

Suomessa on urakoinnissa harvinaista, että polttoaine otetaan asiakkaan tilatankista ja että asiakas maksaisi polttoaineen, joka korjuussa käytetään. Sen tavan toisaalta soisi lisääntyvän, koska tällöin urakoitsijan ei tarvitsisi huolehtia polttoaineiden maantiekuljetuksista ja vaikka rehunkorjuun kustannuksista merkittävä osa olisi suoraan asiakkaan kustannusta. Polttoaineen tankkaus asiakastilan tilatankista olisi itse asiassa myös oikeudenmukaista laskutuksessa, kun urakoitsija ei olisikaan välirahoittaja polttoaineen osalta.

Säännökset kannattaa muistaa

Kun lähtee suunnittelemaan tavaran kuljettamista traktorilla, on syytä tuntea myös säännökset, jotka koskevat polttoaineita ja liikennöintiä. Yhtenä muistutuksena kannattaa lukea Urakointi Uutisten 10/2007 ja 11/2007 numeroista. Polttoaineita, liikennetraktoreita ja liikennelupia käsittelevät tekstit. Jos oma lehtiarkisto ei ulotu niin pitkälle, kyseiset artikkelit löytyvät myös Urakointi Uutisten netistä osoitteesta
www.urakointiuutiset.fi ja sieltä lehtiarkistosta.