Suomeen sovitettu

Englanninkielisessä puheessa lausahdukselle ”I see” on kaksi erilaista merkitystä. Sanoja joko näkee jotakin tai ilmaisee ymmärtävänsä hänelle kerrotun asian. Volvon kielessä I-See tarkoittaa maaston tuntevaa ja älykästä vakionopeussäädintä. Tavallaan myös Volvo I-See näkee ja ymmärtää.

Volvo esitteli syksyllä 2012 neljännen sukupolven FH-mallin yhteydessä maastontuntevan vakionopeussäätimen, I-See:n. Ensimmäinen versio keräsi paikkatietoa auton omaan muistiin ja hyödynsi sitä, kun sama reitti ajettiin uudelleen. Pian järjestelmää kehitettiin niin, että autot myös jakoivat paikkatiedon pilvipalvelimelle. Nyt riittää, että joku on Volvollaan ajanut uuden tieosuuden, jonka jälkeen topografiatieto on kaikkien I-See -Volvojen käytettävissä. Koska maastotieto on kerättyä tietoa, mukana on pienempiäkin teitä.

Suomen olosuhteisiin

Kokemuksien ja palautteen kertymisen myötä Volvolla on muun tekniikan ohella viilattu myös I-See:tä entistä toimivammaksi. Jotta Suomessa käytössä olevat, parhaimmillaan Manner-Eurooppaan verrattuna lähes kaksinkertaiset kokonaispainot tulisivat huomioiduksi, päätettiin Volvo Finland Ab:lla selvittää, voisiko I-See:tä vielä hieman tarkemmin sovittaa täkäläisiin olosuhteisiin.

”Ajatus hienosäädöstä kypsyi taloudellisen ajotavan koulutuksen yhteydessä. Yhdessä laatuinsinööri Johannes Juvosen kanssa asiaa mietittiin ja selvitettiin. Kun kävi ilmi, että joihinkin parametreihin on mahdollisuus tehdä muutoksia, ryhdyttiin toimeen”, kertoo kuljettajakoulutuksesta vastaava tuotepäällikkö Tatu Ljokkoi Volvo Finlandista.

”Huolellisten laskelmien ja koeajojen jälkeen päädyimme siihen, että ylämäessä nopeuden annetaan laskea ennen mäen lakipistettä hieman enemmän, mikäli ajoneuvon kokonaispaino on yli 69 tonnia. Alamäkeen ajettaessa muutettiin rullauksen jälkeen vedon kytkeytymistä, mikä tapahtuu nyt hieman aiempaa aikaisemmin”, avaa Tatu Ljokkoi tehtyjen muutosten syvempää olemusta. Näillä muutoksilla taloudellisuus ja ennen kaikkea ajettavuus ovat parantuneet.

Perus rahtiauto

Koeajolenkki tehtiin yhdistelmällä, joka lienee hyvinkin tyypillinen suomalaisessa arkielämässä käytössä oleva kokonaisuus. Vetoautona oli Volvo FH 500 6×2 Globetrotter Ekerin valmistamalla sivuaukeavalla korilla. Vetokytkimeen oli kytkettynä Limetecin valmistama dolly ja sen vetopöytään Krone-kapelliperävaunu. Kahdeksanakselisessa yhdistelmässä vain auton vetoakselilla oli paripyörät. Painokuormaa oli sen verran, että yhdistelmän kokonaismassa oli noin 50 tonnia.

Auto oli rakennettu sillä ajatuksella, että sillä voi päiväaikaan ajaa jakeluajoa ja yöllä runkolinjaa, aivan niin kuin useissa yrityksissä tehdään. Pihapyörityksessä autossa lisävarusteena ollut sähköavusteinen VDS-ohjaus on verraton kuljettajan apuri. I-Shift Dual Clutch -kaksoiskytkinvaihteisto puolestaan saa auton tuntumaan pykälän verran tehokkaammalta, sillä ylämäessä veto ei katkea vaihteen vaihtuessa.

Vaivaton matkakumppani

Vaivattomuus on ehkä se ilmaus, joka parhaiten kuvaa I-See:llä varustetun Volvon ajamista. Kuljettajan on asetettava haluttu nopeus ja valittava taloudellisuustaso kolmesta vaihtoehdosta. Sen jälkeen hän voi keskittyä liikenteen seuraamiseen ja auton ohjaamiseen. Auto itse huolehtii mahdollisimman optimaalisesta etenemisestä. Koska koeajoautossa ei ollut mukautuvaa vakionopeussäädintä, etäisyyden pitäminen edellä ajavaan oli kuljettajan vastuulla. Ruuhka-aikaan Kehä III:lla tulikin näpäytettyä I-See pois toiminnasta.

Kaikkein taloudellisin, kolmen Eco-tähden taso sallii melko lavean nopeuden vaihtelun ja se saattaa aiheuttaa tunteen, että matka ei joudu kyllin ripeästi. Todellisuudessa matka taittuu lähes samalla keskinopeudella, kuin vähemmilläkin Eco-tähdillä. Taloudellisuustavoitteen lisäksi kuljettaja voi määrittää sen, kuinka paljon alamäessä nopeus saa ylittää asetetun arvon, ennen kuin moottorijarru puuttuu peliin. Mutkaisemmalla tiellä toleranssia voi olla tarpeen tiukentaa.

I-See on selkeästi apuväline maantieajoon. Lyhyehköt alemmalla nopeudella ajettavat osuudet esimerkiksi risteyksien kohdalla on helpoin ajaa I-See poiskytkettynä, mutta asetusnopeus on toki helppo muuttaa ohjauspyörän painikkeilla, jos kuljettaja niin haluaa.

Taajama-alueella I-See:n hyödyntäminen ei tahdo oikein onnistua. Vaan harvoinpa taajamissa muutoinkaan vakionopeussäädintä voi käyttää yksistään liikenneympäristön takia. Teknisessä mielessä haasteen asettaa alhainen nopeus, jolloin liike-energian hallinta on haastavaa. Yksinkertaistettuna pieneenkään ylämäkeen ei saa tarpeeksi vauhtia ja alamäessä mennäänkin sitten liian lujaa.

Säästääkö se?

Taitava kuljettaja kykenee ajamaan autoa yhtä taloudellisesti tai jopa taloudellisemmin ilman I-See:tä kuin sitä hyödyntäen — lyhyen ajan. Sen sijaan I-See:n suoritukseen ei vaikuta kuljettajaa valvottanut lapsen korvatulehdus eikä tulossa oleva, odotettu loma. I-See tekee työnsä väsymättömästi kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina eivätkä inhimilliset tekijät vaikuta sen suorituskykyyn.

I-See:n säästöpotentiaalin selvittämiseksi Volvo Finland teki kolmen viikon mittaisen parivertailun asiakasautoilla. Koeajoauton kaltaisilla autoilla, joista toisessa oli I-See, ajettiin keskimäärin 50 tonnin kokonaispainolla samanlaisia kuormia yhteneväisellä aikataululla. Käytännössä autot ajoivat likimain peräkkäin, joten edes sääolosuhteissa ei ollut eroa.

Noin 15 000 kilometrin vertailun jälkeen polttoainetta oli I-See -autossa kulunut 10,6 prosenttia vertailuautoa vähemmän. Keskinopeus I-See -autolla oli kokonaista 0,23 km/h pienempi! Vertailussa mukana olleitten autojen tapauksessa säästöä syntyy tammikuun puolivälin polttoainehinnalla noin 10 000 euroa vuodessa. Polttoaineen lisäksi säästyvät esimerkiksi jarrut.

Uusien autojen lisäksi I-See on saatavissa neljännen sukupolven Volvo FH- ja FM-kuorma-autoihin myös jälkiasennuksena hieman runsaan kahden tuhannen euron verottomaan hintaan. Esimerkkitapauksessa takaisinmaksuaika on siten alle kolme kuukautta. Säästön suuruuteen ja investoinnin takaisinmaksuaikaan vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, ennen kaikkea auton ajotehtävä.

Hyödytön, jollei käytetä

Yksikään lisävaruste tai avustava toiminto ei tuo hyötyä, ellei sitä käytetä oikealla tavalla. I-See ei tee tästä poikkeusta. Kuljettajan huolellinen perehdyttäminen on tärkeää, jotta säästöä saadaan aikaan. I-See antaa käyttäjälleen mahdollisuuksia säätää toimintaansa omaan työhön ja mieltymyksiin sopivaksi, joten pienen totuttelun jälkeen asetukset loksahtavat kohdalleen ja ensimmäisten kilometrien harhakuva verkkaisesta matkan etenemisestä häipyy ajatuksista.