Nollapäästövyöhykkeitä kaupunkeihin

Monissa suurissa kaupungeissa maailmalla huono ilmanlaatu on vakava ongelma. Liikenteen, energiatuotannon ja teollisuuden päästöt ovat tehneet joissain maailman kolkissa ilmasta miltei hengittämiseen kelpaamatonta. On ollut pakko kiinnittää huomiota eri päästöjen suitsemiseen jollakin tavalla.

Globaalilla mittapuulla tarkasteltuna Suomessa ei suurkaupunkeja ole. Pääkaupunkiseudun väkilukuun suhteutettuna esimerkiksi Lontoon metropolialueella asukkaita on noin kymmenkertainen määrä ja Tokion alueella noin 25-kertainen määrä. Kotimaisella mittapuulla Helsinki ympäristökuntineen muodostaa suuren kaupunkialueen.

Vaikka Suomessa mittakaava onkin pienempi, ei se tarkoita, etteikö meilläkin pitäisi kiinnittää huomiota kaupunkialueiden ilmanlaatuun. Joissakin eurooppalaisissa kaupungeissa on alueita, joihin ei saa liikennöidä pakokaasupäästöjä tuottavalla ajoneuvolla. Espoo on nyt avannut pelin Suomessa ja julkaissut tiedotteen, jossa se ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina ilmoittaa, että nollapäästövyöhykkeitä aletaan laatia kuorma- ja pakettiautoille.

Tiedotetta lukiessa käy aika tavalla selväksi, että nollapäästöisiksi käsitetään vain sähkökäyttöiset ajoneuvot. Aivan selkeä mainita on siitä, että sähkökäyttöisiä kuorma-autoja on Uudellamaalla liikennekäytössä vain alle prosentti kaikista kuorma-autoista.

Niin jalo kuin ajatus päästöttömästä vyöhykkeestä onkin, voi sen toteuttamisen seuraukset olla monessa suhteessa haastavia. Liikenteessä olevien sähköautojen määrä ei ehkä riitä täyttämään kaikkia kuljetustarpeita varsinkaan, jos pääkaupunkiseudulla muutkin kaupungit alkavat toteuttaa päästöttömiä vyöhykkeitä, kuten suunnitelmissa on.

Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen lausuu tiedotteessa, että nollapäästöalueista päättäminen antaisi signaalin investoida puhtaaseen kalustoon nopeammin. Harmi vain, että moisella signaalilla ei kuljetusyrittäjä pysty kuittaamaan euronkaan vertaa sähköauton korkean hankintahinnan kustannuksista tai latauksen järjestämisestä.

Sähkökäyttöisten hyötyajoneuvojen lataaminen onkin yksi kysymys. Miten paketti- ja kuorma-autojen asianmukainen lataaminen toteutetaan, kun pääkaupunkiseutu ei tähänkään mennessä varsinaisesti ole niittänyt mainetta asianmukaisella pysäköinti- ja taukopaikkatarjonnalla? Tämän hetken sähkö- ja ajoneuvotekniikka on sellaisella tasolla, että tavaraliikenteen ajoneuvoja on ladattava myös kuljettajien taukojen aikana. Muuten ei energia riitä ajoneuvon kustannustehokkaaseen käyttöön.

Joihinkin kuljetustehtäviin sähkökäyttöinen kuorma-auto voi tällä hetkellä olla elinkaarikustannuksiltaan polttomoottorikäyttöistä edullisempi. Valtaosassa kuljetustehtävistä näin ei kuitenkaan ole.

Vaarana on, että jos liikenne pakotetaan jollain alueella sähkökäyttöön, nostaa se kuljetuskustannuksia, jotka heijastuvat kuluttajille alueen kaupoissa tuotteiden hinnan nousuna. Sen seurauksena kuluttajat suuntaavat ostoksille muualle, alue autioituu. Kun kellään ei ole enää tarvetta alueelle mennä, päästöttömyys toki toteutuu, mutta ei toivotulla tavalla.

Raikasta syksyä!

• Lue myös: Käyttövoimamurros etenee – minkä valitsisin?

Artikkelin kuvitus: Pauli Maukonen