Kuljetuskustannusten nousu heikentää jo merkittävästi yritysten kilpailukykyä

Kauppakamarien syyskuussa toteuttamassa talouskyselyssä noin 30 prosenttia vastaajista arvioi kasvaneiden logistiikkakustannusten heikentäneen merkittävästi yrityksensä kilpailukykyä. Eniten kilpailukyvyn arvioitiin heikentyneen teollisuustoimialan ja kaupan alan yrityksissä. Kuljetuskustannusten kasvu uhkaa kilpailukykyä erityisesti vientiteollisuudessa, jossa logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on tyypillisesti suuri.

Logistiikkakustannukset eli esimerkiksi polttoainekustannukset ampaisivat keväällä ennätyskorkealle Persianlahden laajentuneen sotatilanteen ja Venäjän öljyjalostusinfraan tehtyjen iskujen myötä. 

”Kuljetuskustannukset uhkaavat kasvaa talven aikana. Dieselin hinnan ennakoidaan kasvavan syksyn ja talven aikana, ellei Lähi-Idän kriisitilanteeseen löydy ratkaisua”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Hanna Kalenoja.

Vientiteollisuuden ja ulkomaankaupassa toimivien yritysten kannalta tilanne on haastava, sillä kustannusten kasvu ei rajoitu yksinomaan kotimaan kuljetuksiin. Persianlahden tilanteen seurauksena suhteellisesti eniten ovat kasvaneet merirahdin kustannukset. Lähes 70 prosenttia yrityksistä arvioi logistiikkakustannusten kasvun vaikuttaneen kilpailukykyynsä ainakin jonkin verran heikentävästi.

Kilpailukyvystään huolestuneiden yritysten määrä kasvoi, sillä energian hinnat kääntyivät loppukesällä uudelleen nousuun, ja polttoaineiden hintapaineet ovat alkusyksyn aikana kasvaneet. Dieselin hintapaineet ovat tällä hetkellä maailmanmarkkinassa bensiiniä suuremmat, sillä geopoliittisten kriisien takia dieselpolttonesteestä, kevyestä polttoöljystä ja lentopolttoaineesta on markkinoilla kysyntää enemmän kuin jalostuskapasiteettia, ja polttoaineiden varastoasteet ovat poikkeuksellisen matalat. 

“Mikäli dieselin hintapaineet kasvavat, hallituksen tulisi harkita toimenpidepakettia, jolla logistiikkakustannusten kasvua hillittäisiin”, Kalenoja sanoo. 

Keinoina dieselin valmisteveron alennus ja ammattidieseljärjestelmän jouduttaminen  

Julkisen talouden pienen liikkumavaran takia toimenpiteiden tulisi olla kustannustehokkaita ja luonteeltaan määräaikaisia. Logistiikkakustannusten kasvua voitaisiin nopeimmin hillitä alentamalla väliaikaisesti dieselpolttonesteen valmisteveroa. Suomessa myydystä dieselistä noin 70 prosenttia kulutetaan kuorma-, linja- ja pakettiautoissa. Dieselin verotason alentaminen hillitsisi logistiikkakustannusten kasvua ja inflaatiota.

”Dieselin valmisteveron alentaminen tasoittaisi kuljetuskustannusten eroja, jotka ovat syntyneet kilpailijamaissa käyttöön otetuista väliaikaisista veronalennuksista”, Kalenoja sanoo.

Dieselin väliaikainen valmisteveron alentaminen EU:n energiaverodirektiivin sallimaan minimitasoon alentaisi dieselin pumppuhintaa noin 18 sentillä litralta arvonlisäverovaikutus huomioiden. Valtion verotulot kutistuisivat noin 55 miljoonalla eurolla kuukaudessa.

Pidempiaikaisena ratkaisuna kuljetuskustannusten hintapaineisiin soveltuisi ammattidiesel, joka palauttaisi osan polttoaineverosta kuljetusyrityksille. Hallitus valmistelee parhaillaan vuoden 2028 alkuun ajoitettua ammattidieseljärjestelmää, mutta sen käyttöönottoa tulisi Keskuskauppakamarin mukaan nopeuttaa jo kevääseen.

Sitä vastoin jakeluvelvoitteen tai arvonlisäveron alentamista Keskuskauppakamari ei pidä toimivina keinoina käsillä olevaan hintakriisiin.

• Lue myös: Nollapäästövyöhykkeitä kaupunkeihin