Meripoikki meit’ varjelkkon daevas

Näin sanoitti raumalainen Hj. Nortamo Meripoikatten veisua 90 vuotta sitten. Merenkulku oli aivan toisenlaista kuin nykyään, mutta varjelusta tarvittiin tuolloin myrskyisillä vesillä ja tarvitaan edelleen.

Pääsin Konepörssin 3/2020 muutamaa artikkelia varten käymään, jos nyt ei ihan merillä, niin ainakin suolaisen veden välittömässä läheisyydessä. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on saanut nettisivujensa mukaan ympäristöluvan ja toiminnan aloittamisluvan Rauman sahankkeelle.

Investointipäätöstä odotellessa pohjan louhintatyöt ovat jo loppusuoralla. Tähän liittyy artikkeli: LM-Suomiset Oy Raumalla – Kivi kulkee, maalla ja merellä. Meri on elementti, jota tässäkin hankkeessa on hyödynnetty esimerkiksi kuljettamalla puukuormia sellutehtaalle tuovien alusten paluukuormina mursketta Viroon.

Toinen Konepörssissä 3/2020 julkaistu juttu (Mann Lines Oy – laiva on lastattu koneilla) liittyy vielä vahvemmin mereen ja merenkulkuun. Turun satamassa lastattiin helmikuisena perjantaina Mann Linesin 191 metriä pitkää ro-ro-alusta erilaisilla vientitavaroilla.

Pyörillä ja teloilla kulkevat koneet ovat yksi pääartikkeli ja ne täyttävät osaltaan aluksen 3,5 kilometrin pituisia kaistoja. Esimerkiksi keskikokoisia kaivoskuormaajia alukseen sopisi kerralla kolmisensataa. Pakettiautoja vastaavasti noin tuhatkunta. Tietenkin lasti on monipuolista, eikä sisuksiin lastata koskaan vain yhtä tuotetta.

Mikäli maailmankauppaa halutaan tehdä, on meriliikenne ainoa järkevä vaihtoehto tavaroiden siirtämiseen. Per kuljetettu tonni se on ylivoimaisesti halvin tapa liikuttaa rahtia maailmankolkasta toiseen. Laivaliikenne myös palvelee jatkoyhteyksinä satamista rekka- ja junaliikennettä. Ilman rahtia kuljettavia laivoja, olisi maailman kumipyöräkuljetuksillekin paljon vähemmän tarvetta.

Internetin Marinetraffic-palvelu antaa mielenkiintoista dataa maailman laivaliikenteestä. Siihen kannattaa tutustua ja huomiota kiinnittää Euroopassa esimerkiksi Englannin kanaaliin sekä Euroopan suurimman ja maailman kolmanneksi suurimaan sataman Rotterdamin liikenteeseen. Erilaiset keinotekoiset vesireitit kuten Kielin- ja Suezin -kanavat ovat nekin varsin ruuhkaisia. Puhumattakaan Aasian maiden rannikkoalueista. Tilastot kertovatkin, että maailmassa on noin 50 000 kaupallista rahtialusta.

Maailman merillä seilaa niin yleisrahtialuksia, bulkkimateriaaleja kuljettavia rahtialuksia, öljytankkereita kuin konttilaivoja ja ro-ro-aluksiakin, joita on noin 5 000 kappaletta. Ro-ro-alus soveltuu nopean lastauksen ja purun ansiosta parhaiten lyhyehköille matkoille ja sisämerille. Suurin osa maailmalla käytettävistä ro-ro-aluksista lastataan vain peräportista ja kalusto ajetaan sisään rampeista.

Maailman suurin ro-ro-alus on Luxemburgiin rekisteröity, 235 metriä pitkä MV Celine. Kaistametrejä sen kansilla on yhteensä 8 000. Se liikennöi Dublinin, North Killingholmen, Zeebrüggen ja Rotterdamin välillä.

Päätetään tämänkertainen kirjoitus Hj. Nortamon Meripoikitten veisun viimeisiin riveihin: Paras sendä o ollaksem laevas, ko mes seilaile valdmerem bääll. Siitä ei tosin tällainen kuivan maan kasvattama maakrapu tiedä yhtään mitään.