Kauhalla on merkitystä

Suomessa tehdään maailman parhaat kauhat. Konepörssikin kirjoittaa säännöllisesti myös järeistä pyöräkuormaajien ja kaivukoneiden kauhoista. Niistä meillä koto-Suomessa tehdyistä, kestävistä ja tuottavista kauhoista koviin olosuhteisiin.

Vastuulliset yritykset eivät vain valmista kauhoja, vaan huolehtivat niiden kunnosta ja peruskorjauksista, kun tarvetta ilmenee. Tämä varsinkin murskausasemilla ja kaivoksilla käytettävien isojen kauhojen kohdalla.

Olen nähnyt esimerkkejä merkittävien kansainvälisten konevalmistajien koneen mukana toimitetuista tuontikauhoista, jotka eivät ihan sovellukaan tänne Pohjolan perille. Jos louhoksella kauha sulaa pohjastaankin muutamassa kuukaudessa, niin aivan eivät pelimerkit ole kohdallaan. Italialainen kalkkikivi on kovuudeltaan hieman eri luokkaa kuin härmäläinen peruskallio.

Pelkällä peruskoneella ei juuri tee mitään. Pyöräkuormaajalla voi vielä ajaa terveisiä ilman kauhaakin, mutta kaivukone on aika orpo piru, jos puomin päässä ei roiku mitään.

Kauhan mitoitus peruskoneen mukaan on tärkeää. Takana ovat ne ajat (toivottavasti), kun valmistajan tilavuussuositukset ylitettiin reippaasti. Vähän isompi kauha piti olla kuin naapurilla. Ei sillä väliä, että kaivukone nyökki kuin maasta jyviä nokkiva kana. Tai että puomi repeili tuon tuosta, kun jatkuvasti liikuteltiin satoja kiloja liian isoja taakkoja. Puhumattakaan siitä, paljonko turhaa polttoainetta kului ylisuuria pelivälineitä heilutellessa.

Suomalaiset kauhanvalmistajat ovat asiaansa paneutuneita ja ammattitaitoisia. Tämä vastuullisuus, kova kilpailu ja asiantuntevat asiakkaat pitävät huolen korkeasta laadusta. Isoissa kauhoissa mitoitukset tehdään konekohtaisesti ja räätälöinti takaa sen, että kauha on oikean kokoinen ja muotoinen. Kauhoja käyttävät asiakkaat ovat vaativia sekä valveutuneita ja usein luottamus ja asiakassuhde tiettyyn valmistajaan on pitkäkestoista laatua.

Jos on kauha tärkeä, on merkittävä rooli myös siihen liitetyillä kynsillä ja huulilevyillä sekä suojauskomponenteilla. Amerikanmurteella näistä komponenteista puhutaan lyhenteellä GET (Ground Engaging Tools).

Kauhojen ja sen kulutusosien osuus esimerkiksi pyöräkuormaajan käyttökustannuksissa on laskettu olevan kuuden prosentin luokkaa. Huonossa kunnossa oleva GET nostaa tietyn kulumisrajan ylittäessään korjaus- ja polttoainekustannuksia jyrkällä kertoimella. Huomion arvoista myös on, että loppuun kuluneista huulilevyistä ja tylsistä hampaista johtuu peruskoneeseen paljon enemmän rasitusta, kuin kunnossa olevista ja oikeanlaisista välineistä. Eräs urakoitsija kuvasi tylsillä kynsillä työskentelyä: kuin yrittäisi syödä omenaa pelkillä ikenillä.

On selvää, että kun työvälineet ovat peruskoneeseen oikein mitoitettuja, hyvässä kunnossa ja iskukykyisiä, on tuottavuus tonnia per tunti parhaimmillaan. Kun esimerkiksi loppuun kuluneilla kynsillä yritetään tunkea kauhaa ampukivien rintaukseen, tippuu täyttöaste ja lastaaminen ajokalustoon hidastuu huomattavasti.

Konepörssi 11 meni Pohjoiseen. Lehdessä ja täällä nettisivuilla on luettavana on useita artikkeleita Suomi-neidon navan yläpuolelta. Sielläkin kauhat ovat kovassa käytössä ja routapiikkiäkin saatetaan tarvita. Esimerkiksi Lapin kaivokset pitävät omalta osaltaan urakoitsijoita ja koneliikkeitä kiireisinä. Myös kauhanvalmistajia.

Yksi merkittävä Pohjoisen rakentaja on nyt 70 vuoden rajapyykin saavuttanut Jorma Vainio. Yritys Jorma Vainio Oy on sekin jo 50 vuoden ikäinen, joten nuorena kloppina Jorma on yrittäjäksi ryhtynyt.

Alkuaikoina mies rakensi paljon teitä. Nyt ne tiet johtavat laskettelukeskuksiin. Levin rinteissä, mökkien pohjilla ja kunnallistekniikan rakentamisessa Vainion koneet ja miehet ovat myös tuttu näky. 40-vuotias Konepörssi onnittelee miehen ikään ehtinyttä Jorma Vainiota.