Blogi
Kaasu- ja vetytankkausasemia Pohjois-Suomeen
Konepörssin vuoden 2023 viimeisen numeron teeman mukaisesti toimittajamme ovat suunnanneet kohti pohjoista. Artikkeleissa kerrotaan pohjoissuomalaisesta elämänmenosta kone- ja kuljetusalan näkökulmasta. Monet vierailukohteista olivat Oulun seudulla, mikä kaikkien mielestä ei vielä kovinkaan pohjoisessa ole. Tottahan se on, että Oulussa ei olla edes puolessa välissä matkalla Helsingistä Utsjoelle, mutta kuten Vehon Pohjois-Suomen aluejohtaja Antti Langinkoski asian mielestäni osuvasti muotoilee, Oulu on pohjoisen portti.
Kuljetusyrittäjän arki Pohjois-Suomessa on enemmän tai vähemmän toisenlaista, kuin ruuhka-Suomessa. Merkkikorjaamo voi olla esimerkiksi 300 kilometrin päässä, joten aivan vähäisen asian takia sinne ei poiketa. Nykyautoista onneksi korjaamolla saadaan etäluettua vikatietoja ja kuitattua virheilmoituksia, kunhan auto vain ei ole mobiilin tietoliikenneverkon katvealueella. Niitäkin pohjoisessa riittää.
Siinä missä eteläsuomalainen kuljetusyrittäjä pohtii päivittäin, miltä paikkakunnalta ja minkä yhtiön D-pisteeltä olisi edullisinta tankata, monen pohjoisen kollegan ei tarvitse moisella asialla päätään vaivata. Ainut järkevä tai edes mahdollinen tankkauspaikka on omassa pihassa oleva säiliö, sinne vain on muistettava tilata ajoissa oikeanlaista menovettä.
Edellä kerrotun jälkeen voisi tulla mieleen, että vaihtoehtoiset polttoaineet ja Pohjois-Suomi eivät sovi edes samaan lauseeseen. Tosiasia kuitenkin on, että liikenteen päästöjä on pyrittävä vähentämään kaikkialla.
Kaasutankkausasemia
Nesteytetty biokaasu (LBG) on Suomen olosuhteissakin käyttökelpoinen raskaan liikenteen vähäpäästöinen energialähde. Nyt Pohjois-Suomessakin on aiempaa paremmat mahdollisuudet siirtyä käyttämään ympäristöä varjelevaa käyttövoimaa, sillä Gasum on avannut marraskuun alussa kaasutankkausaseman Rajakankaantielle Keminmaahan.
Samoihin aikoihin Gasum aloitti rakennustyöt Rovaniemen Teollisuuskylässä, jossa kaasutankkausaseman on tarkoitus avautua alkukesästä 2024. Sen myötä Lappi on entistä laajemmin tavoitettavissa nestemäistä biokaasua käyttävillä autoilla.
Aiesopimus vetytankkausasemasta
Marraskuun alussa tuli pohjoisen suunnasta julkisuuteen muutakin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin liittyvää tietoa. Torniossa toimiva kehitysyhtiö Business Tornio Oy ja Norwegian Hydrogen -konserniin kuuluva Vireon Hydrogen Oy solmivat aiesopimuksen Lapin ensimmäisen vetytankkausaseman rakentamisesta. Asema on yksi osa raskaalle tieliikenteelle palveluita tarjoavaa Arctio Truck Stop -aluetta, joka on suunnitteilla Tornioon, lähelle moottoritietä.
Vedyn käyttö raskaan liikenteen energiamuotona on vielä testausvaiheessa, mutta kaupalliset sovellutukset tekevät jo tuloaan. Vetyä voidaan käyttää polttokennossa tuottamassa sähköä sähköauton liikuttamiseen, tai polttoaineena polttomoottorissa. Aika näyttää minkälainen on arkipäivän ratkaisu.
Entäpä sitten sähkö? Tässä lehdessä esittelemme raskaan täyssähköisen jakelukuorma-auton, joka liikkuu Oulun alueella. Vaikka joissakin tapauksissa osa laajemmasta kuljetusten kokonaisuudesta voidaan suorittaa sähköautolla kannattavasti jo nyt, korkea hankintahinta ja latauksen järjestäminen asettavat rajoja sähköautojen käyttökelpoisuudelle.
Vielä kuluu aikaa, ennen kuin sähkö, biokaasu tai vety syrjäyttävät dieselin kuorma-autojen käyttövoimana Pohjois-Suomessa. Pitkät etäisyydet ja harva asutus eivät luo kovinkaan vankkaa perustaa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkkojen luomiselle, eikä käyttäjäkohtaisia varastointiratkaisuja ainakaan tällä hetkellä ole tiedossa. Omat haasteensa on myös raskaalle kalustolle sopivien suurteholatauspisteiden rakentamisessa. Ehkäpä ratkaisuna olisivat synteettiset polttoaineet, niitähän on jo kokeiltu Suomessakin.
Lue seuraavaksi
