Blogi
Ajokorttimuutoksesta apua kuljettajapulaan
Suomessakin on melko pitkään puhuttu kuljetusalaa vaivaavasta kuljettajapulasta. Viime aikojen talouden matalasuhdanne on yleisesti ottaen lisännyt työvoiman tarjontaa, mutta alueellisesti kysyntä ja tarjonta ovat joillakin suoritealoilla voineet olla hyvinkin reilusti epätasapainossa.
Laajemmin Euroopassa tilanne on heikompi. Kansainvälisen tiekuljetusjärjestö IRU:n mukaan EU:ssa oli viime vuonna 426 000 täyttämätöntä ammattikuljettajan työpaikkaa. Määrä vastaa 12 prosenttia kaikista EU:n alueen kuljettajien työpaikoista. IRU:n mukaan akuutti ongelma on muuttunut krooniseksi, ja järjestö arvioi, että vuonna 2028 täyttämättömiä kuljettajan paikkoja olisi jo 745 000.
Vielä vuosituhannen alkupuolelle saakka ammattikuljettajalta edellytettiin käytännössä vain ajoneuvoluokkaa vastaavaa ajokorttia. Ammatillinen pätevyys osoitettiin sitten käytännön töissä, jotka saattoivat aikoinaan viedä kuljettajan tien aina Lähi-idän hiekka-aavikoiden tuolle puolen.
Aikoinaan oli varsin tavallista, että nuoret suorittivat heti ajokortti-iän saavutettuaan C-luokan ajokortin. Kuljetusalalla oli tarjolla kesätöitä, vaikka yhdistelmän ajolupaa ei ollutkaan. Tätä kautta tutustuttiin kuljetusten maailmaan, ja monet alasta innostuneet nuoret miehet hankkivat tärkeän E-kirjaimen ajokorttiinsa armeijassa. Uusia kuljettajia ikään kuin kasvoi alalle.
Kuorma-auton ajokortti hankitaan yhä harvemmin
Nykyisin tilanne on toinen. Ani harva 18-vuotias suorittaa kuorma-auton ajoon oikeuttavan ajokortin, ellei ole koulutuksessa, joka tähtää ammattipätevyyden saamiseen. Ilman voimassa olevaa ammattipätevyyttä aiempaa kalliimmasta C- tai C1-luokan ajokortista on kovin vähän iloa.
Ammattipätevyysvaatimus on johtanut siihen, että aiemmin kevyillä kuorma-autoilla suoritetut kuljetukset tehdäänkin nykyisin pakettiautoilla, joiden kuljettamiseen riittää B-ajokortti. Syynä on yksinkertaisesti kuljettajien parempi saatavuus.
Uutena haasteena asiassa ovat ympäristötavoitteet. Kuljetusten tilaajat edellyttävät yhä pontevammin siirtymistä kohti päästöttömiä kuljetuksia, ja kuljetusyritysten on käytettävä kaikki keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Ajoneuvojen käyttövoimavalinnoilla on tässä keskeinen rooli, ja pakettiautoja käyttävässä yrityksessä se tarkoittaa käytännössä siirtymistä sähkökäyttöisiin malleihin.
Sähkökäyttöiset pakettiautot ovat verrattomia työvälineitä pienien tavaraerien kuljettamiseen lyhyillä etäisyyksillä, eikä toimintamatka tai akkujen lataaminen muodosta ylipääsemätöntä estettä niiden käyttämiselle. Hankintahinta on polttomoottoriautoa korkeampi, mutta käyttökustannukset vastaavasti alhaisempia.
Sähköpakettiauton käyttöönoton suurimmaksi esteeksi voi muodostua vaatimaton kantavuus. Vaikka akkuteknologia on ottanut viime aikoina isoja harppauksia, sähköpakettiauton kantavuus voi olla puolet tai jopa vielä vähemmän vastaavaan dieselkäyttöiseen autoon verrattuna. Jos sähköautoja tarvitaan kaksi tekemään yhden dieselauton työt, kuljettajia tarvitaan entistä enemmän.
B-ajokortilla 4 250 kg
Haasteellinen tilanne on myös lainsäätäjien tiedossa, ja valmisteilla oleva ajokorttidirektiivin muutos avaisi mahdollisuuden ajaa B-ajokortilla enintään 4 250 kg painoista kuorma-autoa, jonka käyttövoimana on kaasu, vety tai sähkö. Direktiivin voimaantuloon kulunee parisen vuotta, mutta kansallisesti B-ajokortin painorajaa voitaisiin korottaa jo nyt. Niin on tehty 11 Euroopan maassa, Ruotsi ja Tanska mukaan lukien. Nähtäväksi jää, seuraako Suomi perässä.
Kun B-ajokortin painorajaa aikanaan korotetaan keveisiin kuorma-autoihin, ammattipätevyysvaatimusta eikä ajo- ja lepoaikasäädöksiä sovelleta B-ajo-oikeudella ajavilta kuljettajilta. Sen sijaan vaarallisten aineiden kuljetuksia, nopeudenrajoitinta ja katsastuksia koskevat määräykset ovat voimassa, kuten muillakin kuorma-autoilla.
Artikkelikuva: Pauli Maukonen
Lue seuraavaksi
