39. Paikallisliikennepäivillä pohdittiin ”Millä joukko- liikenne nousuun?”

Suomalaisessa joukkoliikenteessä on eletty ja tullaan jatkossakin elämään hyvin haastavia aikoja. Niin ympäristön kuin kuluttajankin kannalta joukkoliikenne on kuitenkin ympäristöystävällinen ja yksityisautoilua edullisempi sekä vaivattomampi liikkumismuoto. Eduista huolimatta joukkoliikenteen suosion kasvattaminen tuntuu takkuiselta taipaleelta. ”Esimerkiksi Ruotsissa on tehty selvät suunnitelmat joukkoliikenteen määrän kaksinkertaistamisesta seuraavalla kymmenvuotiskaudella. Valitettavasti Suomesta puuttuu edelleen vastaava tavoite”, harmittelee Paikallisliikenneliiton Matti Lahdenranta, jonka mukaan joukkoliikenteen tehostamisella ja muilla parannuskeinoilla olisi suora vaikutus liikenteen haittojen hillitsemiseksi.

Joukkoliikenteen ongelmia ja mahdollisuuksia pohdittaessa esiin nousivat useamman kerran toimivuuden ja luotettavuuden lisäksi niin matkustajien kuin kuljettajienkin turvallisuus. Tutkimusten mukaan jopa kolmannes joukkoliikenteen matkustajista kokee viikonloppuliikenteen turvattomaksi. Samasta syystä HSL edellyttää kaikkien uusien linja-autojen olevan varustettu kuljettajaa suojaavalla turvaohjaamolla. Matkustajien ja kuljettajan välisen vuorovaikutuksen merkitys koetaan myös tärkeäksi, mikä omalta osaltaan haastaa kuljettajan matkustajista eristävän turvarakenteen. Matkustamoa valvova kameravalvonta ei vielä ole pakollinen varuste, joskin käytännössä kameravalvonta löytyy kaikista uusista autoista pisteytyksen vuoksi.

Tilaisuuden avajaispuheenvuoron käyttäneen liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan joukkoliikenne on tämän hallituksen erityissuojeluksessa sen erinomaisuuden vuoksi.
”Joukkoliikenteen eri muodot ovat ehdottomasti kaikkein tehokkainta ja ympäristölle ystävällisintä liikkumista”, painotti Kyllönen, jonka mukaan huomiota on kiinnitettävä erityisesti työssäkäyntialueiden liikenteeseen.
Helsingin seudun liikenneyhtymän, eli HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mukaan joukkoliikenteen tulee olla paitsi luotettavaa, myös helppokäyttöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa laajaa verkostoa ja pieniä vuorovälejä. Tutkimusten mukaan 7,5 minuutin vuoroväli kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikenteen eri muotoja. Käytännössä pienet vuorovälit taasen edellyttävät laajaa väestöpohjaa, joten joukkoliikenteen toimivuus ja kannattavuus ratkaistaan usein jo maankäytön kaavoitusvaiheessa.

Joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvattamisessa olisi käytettävä kaikki esiin tulevat ja myös vähän piilossa olevat keinot. Pikaisen paneelikeskustelun perusteella eri alan asiantuntijoista koostuva joukko löysi parannettavaa muun muassa lippujen hinnoittelusta, liityntäparkeista, mutta myös joukkoliikenteen markkinoinnista ja reitityksien uudistuksista. Idearikkaan aivoriihen ehdotelmien realisoimiseksi nousi jälleen se tutuksi tullut este; jonkun olisi maksettava palvelutason kohottamisesta koituvat kulut. Toisaalta käyttäjämäärien kasvu tuo mukanaan kustannustehokkuutta. Esimerkiksi Nurmijärvellä käyttäjämäärät kasvoivat noin kolmanneksella matkalippujen hinnanalennuksen myötä.

Ari Perttilä

Lue artikkeli oheisesta pdf-tiedostosta: