Uutiset

Kuljetuskalusto

SKALin hallitus esittää keinoja osaavien kuljettajien saatavuuden varmistamiseksi

Työvoiman saatavuuden turvaaminen on puhuttanut kuljetus- ja logistiikka-alaa pitkään. Vahva osaaminen ja osaavat työntekijät kuuluvat kotimaisen kuljetusalan keskeisiin kilpailutekijöihin. Ala tarvitsee vähintään 3 000 uutta kuljettajaa vuosittain. Siksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on nostanut työvoiman saatavuuden – ja osaamisen – strategiansa ytimeen. SKAL esittää konkreettisia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKALin keinovalikoima on hyvin konkreettinen. Sen lähtökohtana on riittävä rahoitus kuljettajakoulutukseen. Kuljettajien työhyvinvoinnin parantamiseksi SKAL toivoo harventuneen taukopaikkaverkoston kehittämistä alueellisesti ja palveluinfrastruktuuriltaan kattavammaksi sekä kuljettajien ajoterveydestä huolehtimista eri toimin.

Kuljettajakoulutukseen riittävät opetusresurssit ja pitkäjänteisyyttä rahoitukseen

SKALin hallituksen painottaa, että riittävät ammatillisen koulutuksen resurssit ovat keskeinen edellytys sille, että alalle saadaan uusia kuljettajia vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen. SKALin tuoreen Kuljetusbarometrin mukaan työvoiman saatavuus on juuri nyt kohtuullisen vakaalla pohjalla, mutta talouden piristyessä tilanne muuttuu nopeasti. Työvoima on turvattava suhdanteista riippumatta.

”Kuljetusala on varma työllistäjä myös heikomman taloustilanteen aikana. Siksi alan koulutukseen on syytä panostaa kaikkina aikoina”, sanoo SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.

Raskaan kaluston opetus on monia koulutusaloja kalliimpaa johtuen ajoneuvokaluston ja simulaattoreiden ylläpidosta, polttoaineesta ja oppilaskohtaisen käytännön ajoharjoittelun tuomista kustannuksista. Mikäli rahoitus ei vastaa todellisia kustannuksia, on vaarana koulutuspaikkojen ja sitä kautta alan osaajien väheneminen.

SKALin mukaan myös logistiikka-alan perustutkinnon sisältö kaipaa tarkistamista, jotta se vastaisi paremmin yritysten osaamistarpeita. Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä on vahvistettava, jotta opiskelijoille voidaan taata sujuva siirtymä koulutuksesta työelämään.

Yhtenä alalle tulon väylänä SKAL nostaa esiin oppisopimuskoulutuksen. Sitä tulisi järjestön mielestä kuitenkin kehittää entistä houkuttelevammaksi niin opiskelijoille kuin kuljetusyrityksillekin.

”On tärkeää vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa ja kohentaa yrityksille koulutuksesta maksettavaa korvausta”, Välikangas luonnehtii.

Kuljettajan hyvinvointi ja taukopaikkaverkosto kytkeytyvät toisiinsa

Työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää SKALin mukaan myös jo alalla toimivan henkilöstön työurien pidentämistä. SKAL korostaa turvallisia pysäköinti- ja levähdysalueita ja hyvän työterveyshuollon merkitystä. Myös kuljettajalla itsellään on vastuuta työterveydestään.

”Ajoterveyttä on hyvä tarkastella positiivisesta näkökulmasta: miten jokainen voi itse edistää omaa turvallista ajamista terveenä. Tietyt sairaudet, kuten uniapnea, diabetes ja korkea verenpaine, voivat hoitamattomina johtaa ajoterveyden erityistarkasteluun”, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Taukopaikkojen tulee SKALin mukaan tarjota riittävät pysäköintitilat, asianmukaiset saniteettipalvelut sekä turvallinen toimintaympäristö kuljettajille – myös naispuolisille.

”Tieverkko on kuljettajien työpaikka. Riittävä, palveluiltaankin kattava taukopaikkaverkosto parantaa työhyvinvointia ja alan houkuttelevuutta sekä koko kuljetusjärjestelmän tehokkuutta. Myös ammattikuljettajien mahdollisuudet noudattaa ajo- ja lepoaikasääntöjä ovat riippuvaisia riittävistä ja tarkoituksenmukaisista tauko- ja pysäköintipaikoista. Suomessa on merkittäviä puutteita raskaan liikenteen taukopaikkaverkostossa. Ne tulee korjata”, SKALin Kujala sanoo.

Hyppää kyytiin! Nuoria kuljetusalalle -hanke lisää alan tunnettavuutta

Nuoria kuljetusalalle -hanke on SKALin, Autoliikenteen Työnantajaliiton, Linja-autoliiton ja Reijo Rautauoman Säätiön yhteishanke, jolla tehdään kuljetus- ja logistiikka-alaa tunnetuksi nuorille. Pääkohderyhmä ovat yläkoululaiset nuoret, jotka pyritään tavoittamaan sekä suoraan että koulujen opinto-ohjauksen kautta. Myös viestintä, erityisesti Hyppää kyytiin -sivuston ja some-aktiviteettien muodossa on olennainen osa hankkeen toimintaa.




Viikon tärppi


Lue seuraavaksi