Sandvik DS420 pulttaa Oriveden kultakaivosta

Oriveden Kutemajärven alueella ensimmäinen valtausvaraus on tehty jo vuonna 1946 ja kaivospiiri 1947. Etsityt malmit olivat teollisuusmineraaleja, kuten kaoliniittia ja serisiittiä. Kallioperän tutkimukset 80-luvun alussa paljastivat kivilajin kultapotentiaalin ja Lohja Oy alkoi etsiä kultaa, minkä tuloksena kultamalmi löytyi vuonna 1984. Outokumpu Mining Oy osti kaivosoikeudet vuonna 1990 ja aloitti alueella koelouhinnan ja -rikastuksen. Päätös kaivostoiminnan aloittamisesta Kuteman kaivoksella tuli vuonna 1994, jolloin kaivospiiriä myös laajennettiin.

Kaivostoiminnasta luopuessaan Outokumpu Oy siirsi kulta-aiheet omistamalleen Polar Mining Oy:lle, jonka australialainen Dragon Mining Ltd osti marraskuussa 2003. Yhtiön päätavoite Suomessa on hyödyntää kultamalmeja. Kaivostoiminta päättyi Orivedellä väliaikaisesti vuoden 2003 lopussa, ja kesäkuussa 2006 tunneliajo lähti uudelleen käyntiin.

Dragon Mining ja tulevaisuus

Vammalan rikastamo, joka sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Oriveden kaivokselta, on tärkeä lenkki Dragon Miningin Suomen toiminnoissa. ”Uuden rikastamon rakentaminen varsinkin Etelä-Suomen alueella on varsin vaikeaa ympäristöluvan ja valituskäytännön takia”, harmittelee tuotantojohtaja Heimo Pöyry. ”Siksi Vammalan yksikkö on tärkein yksikkö Dragon Miningille. Kuljetusmatkan säteeltä haetaan sopivia malmeja jatkuvasti. Käynnissä onkin muutamia muita hankkeita, kuten Huittisten Jokisivu, jossa on byrokratia saatu hiljattain kuntoon: ympäristölupa on saatu, kaivospiiri on olemassa ja maat on ostettu. Kairaukset ovat tällä hetkellä taas käynnissä ja kaivos on rahoituksen hankkimista ja aloituspäätöstä vaille valmis toimintaan. Alueelle tulee ensin kaksi pientä, lyhytaikaista avolouhosta, mutta maanalainen osa on suurempi ja kiinnostavampi, mutta se vaatii lisää kairausta.”

”Muita hankkeita on Valkeakosken Kaapelinkulma, joka on Huittisten jälkeen mahdollisesti seuraava uusi kohde. Lisäksi tutkimuksia tehdään Kittilässä Hanhimaalla, lähellä Suurikuusikon kaivosaluetta. Kuusamossa on myös aiheita, mutta niitä ei ole tutkittu vuosikausiin”, kertoo Pöyry.

”Metallien nykyiset korkeat hinnat ovat antaneet mahdollisuuden hyödyntää vanhoja hylättyjä aiheita. ”Kullan hinta on viime vuosina noussut reipasta tahtia”, toteaa Pöyry. ”Buumi todennäköisesti kestää, sillä maailmalla tullaan tarvitsemaan lisää metalleja. Viime aikoina tosin on ollut nähtävissä, että rahoitus on entistä tiukemmassa ja kaivoslain muutos luo omalta osaltaan epävarmuutta erityisesti uusien kaivosten perustamiselle

Työvoimakysymys on hankala, erityisesti uusien kaivosten perustajilla on vaikeaa. Kaivosmiehiä eli koneenkäyttäjiä saadaan helpommin, mutta teknikkotason työvoima on hakusassa. Koneen takana on koko tuotantoprosessi, joten koneenkäyttäjän pitää olla motivoitunut, osaava ja vastuuntuntoinen – koneen on pysyttävä kunnossa. Ihan ketä tahansa kortistosta ei näihin töihin voi ottaa. Itse alalle hakeutuneista hyvät työntekijät löytyy, eikä se ole ikäkysymys. Laitteiden käyttö on nykyään taitokysymys, sillä se ei ole kovin fyysistä.”

Kaivos työllistää 29 henkilöä ja lisäksi urakoitsijoiden kautta 18. Kaivoksen väestä kolmannes kulkee kotoa, kaksi kolmesta asuu työviikon työnantajan järjestämässä majoituksessa Orivedellä. Kaivoksella on kaksi työryhmää. Kun toinen vuoro on töissä, niin toinen on vapaaviikolla – kuusi päivää töitä maanantaista lauantaihin 12 tuntia päivässä ja sitten on kahdeksan päivää vapaata.

Rikasta, mutta vaativaa

Oriveden kaivokselta on louhittu tähän mennessä 7 malmipiippua, jotka olivat maksimissaan 70 pitkiä ja 15 metriä leveitä. Maan pintaan ylettyi 3 piippua. Vuoteen 2003 mennessä, jolloin tuotanto väliaikaisesti keskeytettiin, kaivos oli tuottanut reilu 13 000 kg kultaa ja syvyyttä kaivokselle syntynyt reilu 700 metriä.

Kaivoksella on kaksi kohdetta; Kutema, eli vanha kaivos ja Sarvisuo, joka sijaitsee 300 metriä koilliseen vanhalta kaivokselta. ”Sarvisuo löytyi vuonna 2002 maanpäällisillä kairauksilla ja sitä on tarkennettu maanalaisilla kairauksilla”, kertoo kaivosinsinööri Jaakko Kilponen. ”Pääkohde on nyt Sarvisuo, jossa alkaa olla hyvin valmista ja louhinta on lähtenyt käyntiin. Se on kokonaan maanalainen kaivos ja sinne kuljetaan vanhalta kaivokselta +285-tason yhdystunnelia pitkin.”

”Malmi on rikas, mutta tuotantokustannukset ovat korkeat, koska malmin määrä perämetriä kohti on pieni. Esimerkiksi Sarvisuolla syötteen kultapitoisuudeksi on ennustettu 11,4 g/t, kun maailmalla louhitaan alle 2 g/t pitoisuuksia. Haasteita aiheuttavat muun muassa kapea malmi ja kloriittiserisiittiliuske malmin ympärillä. Poraustarkkuuden on oltava hyvä raakkulaimennuksen kurissa pitämisen takia ja toisaalta rikkaat paikat täytyy saada tarkasti talteen. Malmi ajetaan Vammalaan rikastettavaksi sora-autoyhdistelmillä, joita kulkee noin 20 kuormaa päivässä.”

Tuotantotavoite on 15 000 tonnia kuukaudessa, 170 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa Sarvisuolla reilun vuoden tuotantoa. Kaksi SMOY:n konetta kairaa koko ajan ja etsii uusia malmeja. ”Käytännössä ei koskaan tutkita malmiota kokonaan ennen kaivoksen aloittamista. Maanalainen tutkimus on myös tarkempaa, joten myös sitä kautta tutkimus on järkevää kaivoksen toiminnan aikana”, selittää Kilponen.

”Alueelta on hyvät mahdollisuudet löytää lisää kultamalmia. Kuteman pohjoispuoli ja Sarvisuon itäpuoli ovat potentiaalisia kohteita ja kaivosten välikin on pitkälti tutkimatta. Nykyisten malmipiippujen syvyysjatkeetkin ovat lupaavat hyvää. Kutemalla on tutkitusti malmia yli kilometriin ja Sarvisuollakin malmi jatkuu syvemmälle. Potentiaalia Kuteman tunnetuilla ja Sarvisuon arvioiduilla syvyysjatkeilla on noin 9 tonniin kultaa.”

Kaivoskalustoa

Urakoitsija Maakasi kuljettaa ja lastaa niin paljon kuin ehtii; kaivoksella on kaksi omaa Toro 501D -lastauskonetta, joilla tehdään kaikki kauko-ohjaus­lastaukset. Louhinta ja tuenta ovat nykyään kokonaan kaivoksen omaa työtä. Kiviolosuhteista johtuen tuentaan kiinnitetään suurta huomiota. ”Joka paikka ruiskubetonoidaan, kaikki perät Split Set -pultataan, risteykset ja louhokset vaijeripultitetaan. Vaijeripultituksessa käytettävää jännepunosta kuluu noin 20 km vuodessa”, kertoo Kilponen. ”Aikaisemmin vaijeripultitusta ja ruiskubetonointia teki urakoitsija, mutta nyt ei löytynyt mistään tekijää, joten kaivoksen piti hankkia oma kalusto”.

Vaijeripultituksia varten kaivokselle tuli viime marraskuussa Sandvik DS420-C varustettuna Sandvikin porakalustolla. ”DS420 on ollut helppo käyttää”, toteaa Pöyry. ”Meidän miehillämme ei ollut paljoakaan kokemusta pulttarista ennen kuin he alkoivat tätä käyttää ja Cabolt on kaikkein vaativin kaivoskone, mutta nopeasti he tämän ottivat hallintaansa.”

Porauslaitteet ovat sandviklaisia. Peränporauksia tehdään kolmipuomisella, 12 vuotta vanhalla Para 306D:llä, joka on päivitetty HLX5-porakoneilla. Lisäksi kalustossa on Paramatic 207 80-luvun alusta, jolla porataan edelleen pari katkoa viikossa. Pitkäreikäporauksiin käytetään kahta Soloa: vuosimallin 2000 Solo 720 ZR/F ja 90-luvun alun Solo EDH 606 RTS. Pultituksiin käytetään kahta laitetta: lyhytreikäpultituksiin on vuosimallin 2001 Robolt 07 ja vaijeripultituksiin Sandvik DS420-C.

”DS420:ssa on huoltosopimus. Isommissa remonteissa on muutenkin käytetty Sandvikin huoltoa. Omat asentajat tekevät ennakkohuoltoa ja vaihtavat komponentteja. Varaosat saadaan tänne nopeasti, mihin vaikuttaa Tampereen läheisyys, jonne osat ovat 3-4 tunnin lentomatkan päässä.”

Oriveden kaivoksella ja Sandvikilla on perinteisesti ollut tiivis yhteistyö ja muun muassa erilaisia kaivosvierailuita on järjestetty runsaasti. ”Esimerkiksi HLX5 oli kehitysvaiheessa pitkään meillä koekäytössä, samoin kuin pitkäreikäkoneen stabilaattoriversio”, kertoo Kilponen. Esittelyfilmi Sandvik DS420:stä on tehty täällä.

Juha Kuusjärvi