Tekoäly tuli, pysyykö maalaisjärki?

Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja joskus sen ympärille noussut hypetys tuntuu jo ylimitoitetulta. Viimeisin kohu nousi kiinalaisen DeepSeek-tekoälysovelluksen ympärille, mikä näin asiaan sen kummemmin vihkiytymättömälle näyttäytyy jo pitkään kaikkien ulottuvilla olleen Chat GPT:n kopiona. Tosin DeepSeekin algoritmit kieltäytyvät vastaamasta esimerkiksi Kiinan arkaluontoiseen historiaan, ihmisoikeuksiin tai hallintoon liittyviin kysymyksiin.

Kun kysyin DeepSeekiltä, kuka on Olli Päiviö, se sekoitti minut erääseen toiseen, hieman kuuluisampaan Olliin. En tietääkseni ole Popedan laulusolisti, enkä ole osallistunut esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, vaikka kiinalaiset tekoälyineen niin väittivät.

Näitä edellä mainittuja tekoälysovelluksia meistä kuka tahansa voi hyödyntää ja käyttää. Ne etsivät internetistä tietoa annetun aiheen tiimoilta ja jäsentävät sitä uskomattoman nopeasti. Monia tekoälyä hyödyntäviä palveluita käytämme myös tietämättämme. Kun keskustelemme vaikka teleoperaattorin chatissa, ohjaa tekoäly meitä oikeaan suuntaan uskomattoman ärsyttävillä kysymyksillään.

Maalaisjärkeä kannattaa edelleen käyttää. Edellä mainittujen tekoälysovellusten tuloksiin ei kannata sokeasti luottaa. Ne eivät erota välttämättä valeuutisia ja tarjoavat totena valheellista todellisuutta. Missä se älykkyys sitten luuraa, se on minulle arvoitus.Tekoälyä hyödynnetään kuitenkin jo monilla aloilla. Sen avulla muun muassa rutiininomaista datan käsittelyä nopeutetaan ja toistuvia tehtäviä automatisoidaan. Sen avulla luodaan myös aivan uusia liiketoimintamalleja ja palveluita.

Kahden kuukauden päästä Bauma-näyttelyssä tullaan näkemään tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja rakennusalalle ja maarakennuskoneisiinkin.

Yksi tällainen edelläkävijä on Zürichin yliopiston alaisuudessa toimiva Gravis Robotics AG. Yritys on kehittänyt kaivaviin koneisiin oppivan moduulin. Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää tekoälyn avulla rakennustyömaille monia erilaisia, ilman kuljettajaa operoivia ”robottikoneita”.

Kaivukoneversiossa katolle asennetaan ohjauskeskus, joka on nimetty robottimoduuliksi. Se on varustettu 360-astetta kattavilla kameroilla, jotka havainnoivat ympäristöä ja välittävät kuvan prosessoreille analysoitavaksi. Ympäri kaivukonetta asennetut anturit välittävät tiedon myös kauhan, kauhanvarren ja puomin asennoista. Järjestelmään syötetyn mallin ja tarkan GPS-paikannuksen mukaan kone pystyy kaivamaan ilman kuljettajaa monimutkaisiakin muotoja. Myös liikkuminen työmaalla tapahtuu täysin miehittämättömänä.

Tällä hetkellä Gravis Robotics tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Hyundain ja Develonin kanssa. Järjestelmää on jo asennettu 10 tonnin kaivukoneisiin. Seuraava tavoite on suositussa 20 tonnin kokoluokassa.

Tällaisia tekoälyä hyödyntäviä kaivukoneita on jo koeajettu oikeilla työmailla Sveitsissä, ja Baumassa on varmasti tarjolla se viimeisin tieto asiasta. Samankaltaista kehitystä nähdään keväällä Münchenissä varmasti useilla muillakin osastoilla.

Maailman suurin konevalmistaja Caterpillar täyttää 100 vuotta. ”Pillari” on käsite Suomessa ja usein edelleen kansan suussa kaikista puskukoneista käytetty nimitys. Nykyisen Suomen Caterpillar-edustajan Avesco Oy:n henkilökunnan ajatuksia on koottu artikkeliin toisaalle tähän lehteen. Seuraava Catin 100-vuotiskausi on alkanut. Tämän päivän tekoälysovellukset luultavasti ovat antiikkisia yritelmiä silloin, kun Caterpillar täyttää 200 vuotta. Minä en kylläkään enää sitä artikkelia ole kirjoittamassa. Sen hoitaa mitä luultavimmin ja varmasti toimittajarobotti. Sillä on varmaan rutkasti tekoälyä, entäpä maalaisjärkeä?

Artikkelikuvitus: Pauli Maukonen