Matti Kahra, EK – Biden toisi täyskäännöksen Yhdysvaltojen ilmastopolitiikkaan

”Joe Biden on luvannut tehdä Yhdysvalloista hiilineutraalin talouden vuoteen 2050 mennessä. Valituksi tullessaan hän aikoisi ensi töikseen liittää maansa uudestaan Pariisin ilmastosopimukseen. Bidenin mittava ilmastoelvytysohjelma voisi luoda kysyntää myös suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille”, sanoo EK:n ilmastoasiantuntija Matti Kahra.

Yhdysvallat irtautui Pariisin ilmastosopimuksesta 4.11., koska Donald Trumpin hallinto päätti asiasta vuosi sitten. Presidentinvaalituloksella on kuitenkin erittäin suuri merkitys sekä Yhdysvaltain ilmastotoimien että kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen tästä eteenpäin. Jo vaalikampanjan aikana kävi ilmi, että ehdokkaiden ilmastoagendat olivat lähes toistensa peilikuvat.

Trumpin presidenttikausi keskittyi lähinnä purkamaan Obaman kausien ilmastosaavutuksia. Sääntelyn purkaminen on vaikuttanut erityisesti energiasektorin, öljy- ja kaasuteollisuuden sekä autovalmistajien päästörajoihin. Trumpin hallinto on purkanut yhteensä lähes 100 erilaista ilmasto- ja ympäristösaasteiden vähentämiseen tähtäävää lakia sekä kyseenalaistanut laajemmin ilmastotieteen -ja tutkimuksen roolia päätöksenteon tukena.

Yhdysvallat ilmastopolitiikan etulinjaan

Joe Bidenin voitto kääntäisi tilanteen täysin. Bidenin ilmastopolitiikka olisi peilikuva Trumpin kauteen verrattuna sekä kansallisen että kansainvälisen ilmastopolitiikan suhteen. Biden on ilmoittanut tavoitteekseen nostaa Yhdysvaltojen ilmastotoimet ja kansainvälisen ilmastodiplomatian uudelle tasolle. Hänen johdollaan Yhdysvallat aikoisi sitoutua hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä sekä liittyä takaisin Pariisin sopimukseen ”heti ensimmäisenä päivänä” eli käytännössä virkaanastujaisten jälkeen.

Tämän lisäksi Biden on ilmoittanut järjestävänsä maailman suurimpien talouksien yhteisen huippukokouksen, jonka tarkoituksena olisi kirittää ilmastopolitiikan kunnianhimoa ylöspäin. Tavoite on myös lähes varmasti nostaa merkittävästi USA:n nykyistä ilmastotavoitetta (26 – 28 prosentin vähennys vuoteen 2025 mennessä 2005 tasosta).

USA:n ilmastotoimet ovat viimeisen neljän vuoden aikana olleet suurelta osin osavaltioiden, kaupunkien ja yritysten varassa. “America´s Pledge” -koalition alle kokoontuneet toimijat ovat ajaneet ilmastotoimia eteenpäin. Koalition merkitys on iso, sillä se kattaa yli puolet USA:n päästöistä ja 70 prosenttia maan BKT:sta. Pullonkaulana ja hidasteena ollut liittovaltiotaso asettuisi siis nyt tukemaan ja kiihdyttämään päästövähennysten eteen tehtävää työtä.

Ilmastoelvytys vauhdittaisi käytännön toimia

Kansallisella tasolla Biden on luvannut ajaa kahden biljoonan dollarin ilmastoelvytyspakettia, jonka avulla luotaisiin työpaikkoja ja vähennettäisiin päästöjä merkittävästi energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja maankäytössä. Suunnitelmiin kuuluisi esimerkiksi päästötön sähköntuotanto 2035 mennessä, uusien fossiilihankkeiden kieltäminen liittovaltion mailla sekä massiiviset investoinnit rakennusten energiatehokkuuteen ja puhtaaseen liikenteeseen. Erityisesti liikenteen toimet tulisivat olemaan keskeisessä roolissa, sillä niiden päästöt ovat nousseet energiantuotantoa suuremmaksi viime vuosina.

Arvioiden mukaan Bidenin hallinto pystyisi tehostamaan osavaltioiden ja liittovaltion välistä toimintaa suuntaamalla lainsäädäntöä kokonaisuutena ilmastotavoitteiden suuntaan. Joka tapauksessa lainsäädännön toimeenpano liittovaltiotasolla veisi vuosia ja vaatisi myös republikaanien tuen. Poliittisilta kiistoilta tai oikeustaistoilta ei Bidenin hallinto välttyisi, mutta suunta olisi selkeästi kohti erittäin paljon kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa sekä maan sisällä että kansainvälisesti.

Lisää markkinoita suomalaiselle ilmasto-osaamiselle

Tällä kaikella olisi merkittävä vaikutus Suomelle ja suomalaisyrityksille. Yhdysvallat on kansainvälisen ilmastopolitiikan suurvaikuttaja ja Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. Bidenin mittava ilmastoelvytysohjelma voi luoda kysyntää myös suomalaisyritysten ilmastoratkaisuille.

Yhdysvaltojen päästövähennystavoitteen päivitys ja sitoutuminen hiilineutraaliuteen tarkoittaisi, että käytännössä koko maailma muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olisi hiilineutraaliustavoitteen takana. Yhdysvaltain paluu Pariisin sopimukseen lisäisi myös todennäköisyyttä, että Pariisin sopimuksen markkinamekanismeihin liittyvät säännöt saataisiin neuvoteltua loppuun piakkoin.

On myös selvää, että kisa puhtaan teknologian globaalista johtajuudesta kiristyisi Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan välillä. Tämä loisi sekä valtavan kysynnän ja mahdollisuuksia, mutta korostaisi myös suomalaisyritysten osalta selkeiden ja reilujen pelisääntöjen sekä toimivan kauppapolitiikan merkitystä.