Pohja häämöttää rakentamisen suhdanteessa

Asuntoaloitusten voimakas väheneminen on vetänyt rakentamisen suhdannekuoppaan. Rakennusteollisuus RT ennakoi suhdannekatsauksessaan rakentamisen supistuvan tänä vuonna 3,5 prosenttia ja jäävän ensi vuonna puolisen prosenttia miinukselle.

Rakentamisen aloitusmäärissä kovimmat jarrutukset nähtiin jo viime vuoden puolella. Suomen talouden odotetaan kääntyvän kasvuun loppuvuonna ja työllisyyden pysyvän hyvällä tasolla, mikä tukee myös rakentamisen vähittäistä elpymistä.

”Koko viime vuoden jatkuneen pudotuksen jälkeen kolkuttelemme rakentamisen luvissa ja aloituksissa nyt tasoa, jolta nousu on tilastohistoriassa keskimäärin alkanut”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo.

Vaikka yritysten odotukset ovat tuoreimmissa kyselyissä olleet hieman viime syksyä myönteisemmät, tuotanto laskee vielä pitkään eikä paluuta entiseen ole luvassa. Isoja tai nopeita koko rakentamista tukevia tekijöitä ei ole näköpiirissä. Riski hitaamman kasvun ajasta on merkittävä.

”Suomea on rakennettu kuluneella nousukaudella poikkeuksellisen edullisesti ja paljon. Nollakorot ja maltillinen kustannustaso ovat vauhdittaneet varsinkin asuntorakentamista ja avittaneet julkista rakentamista.”

”Velkavetoisuuden aika on nyt ohi, korot ja elinkustannukset jäävät kohonneelle tasolle, arvaamattomuus taloudessa ja politiikassa kasvaa. Samaan aikaan rahoituksen ja rakentamisen sääntely kiristyy. Yhtälö on hyvin haastava ja tarvitsemme vakauttavia poliittisia päätöksiä”, toteaa Vihmo.

Asuntojen kauppamäärät pienentyneet ja tarjonta kasvaa

Ennakoitua kovempana jatkunut korkojen ja elinkustannusten nousu yhdessä asuntojen kasvavan tarjonnan kanssa leikkaa rajusti asuntoaloituksia. Sekä kuluttajat että sijoittavat ovat odottavalla kannalla, ja valtion tukema ARA-asuntotuotanto on romahtanut.

Rakennusteollisuus RT arvioi aloitusten supistuvan tänä vuonna lähes kolmanneksella noin 27 000 asuntoon. Viime vuonna aloitukset vähenivät viidenneksellä.

”Suomen vakailla asuntomarkkinoilla ei ole aineksia isompaan negatiiviseen kierteeseen. Asuntojen hintakehitys on ollut hidasta finanssikriisistä lähtien eikä meillä ole ollut hintakuplaa. Koronapandemiankin aikaansaama hintojen nousu on jo sulanut pois”, sanoo Vihmo.

Muuta uudisrakentamista kannattelevat jatkossa vihreän siirtymän siivittämät teollisuuden investoinnit ja toimitilarakentaminen.

Kustannuskehityksen tasaantuminen helpottaa varsinkin korjausrakentamista sekä maa- ja vesirakentamista, jossa kustannusnousu on ollut historiallisen nopeaa. Infrarakentamista syö kuitenkin pohjatöiden väheneminen. Lisäksi valtion infrahankkeisiin ja väyläverkon kunnossapitoon kohdistuu vaalivuotena ja julkisen sektorin säästöpaineiden alla suurta epävarmuutta.