Ylivelkaantunut viivyttelee lyhennyksiä

Maksuhäiriöisiä henkilöitä on tällä hetkellä jo lähes saman verran kuin laman jälkeisenä ennätysvuonna 1997. Asiakastiedon mukaan monet ylivelkaantumisvaarassa olevat kuluttajat yrittävät hakea yhä uusia luottoja, vaikka vanhoissakin luotoissa on maksut myöhässä.

Asiakastiedon tutkimuksen mukaan joka toinen kulutusluoton hakija on vuoden kuluessa hakenut luottoa vähintään kahdesta paikasta, osa jopa yli viideltä eri luotonmyöntäjältä. Luotonhakuhetkellä lähes 40 prosentilla hakijoista oli ennestään vähintään yksi kulutusluotto. Kolmasosalla luotonhakijoista asiat ovat kunnossa eli luotot ovat maksettu ajallaan ja maksuhäiriömerkintöjä ei ole. Tutkimus perustuu Asiakastiedon kulutusluottoa myöntäviä yrityksiä palvelevan kyselyjärjestelmän kautta välitettyihin tietoihin. Aineistossa eivät ole mukana kaikki Suomessa myönnetyt kulutusluotot, mutta se sen laajuus riittää kuvaamaan tyypillistä kulutusluotonhakijaa ja tämän luottohistoriaa.

Varmistetut tiedot asiakkaan muista luotoista ja niiden hoitamisesta paljastavat riskin, joka ei pelkistä maksuhäiriötiedoista ilmene.

”Joka neljännellä kulutusluotonhakijalla ei ole luottotietorekisterissä varsinaisia maksuhäiriömerkintöjä, mutta aiempien luottojen maksuissa on ollut vähintään 30 päivän viiveitä. Näistä tapauksista lähes puolet johtaa maksuhäiriömerkintään vuoden kuluessa. Riski on siis erittäin korkea ja uuden luoton myöntäminen todennäköisesti vain vauhdittaisi riskin realisoitumista”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä.

Vanhojen luottojen kuukausilyhennykset jopa tuhansia euroja

Keskimäärin hakijoilla on kulutusluottoja muutaman tuhannen euron edestä. Tällaisten luottojen maksuista kuluttaja yleensä vielä selviää, mutta kun kuukausittaiset lyhennykset kohoavat tuhansiin euroihin, alkaa niiden lyhentäminen hyvilläkään palkkatuloilla olla vaikeaa. Asiakastiedon tutkimuksen mukaan tässäkin tilanteessa uutta luottoa on yritetty hakea.

”Meillä on siis runsaasti kuluttajia, jotka ovat ylivelkaantuneita, mutta hakevat lisää luottoa. Valitettavasti monet luotonhakijat eivät kuitenkaan kerro luottohakemuksessaan kaikkia muita luottojaan, jolloin luotonmyöntäjän on vaikea selvittää hakijan maksukykyä riittävän perusteellisesti”, Muhonen huomioi.

Positiivisen tiedon jakaminen parantaa luottopäätöksiä

Maksuhäiriöt ovat tärkeä osa vastuullista luotonantoa, mutta kokonaiskuvan saamiseen velallisen maksukyvystä edellyttää tietoa myös kuluttajan muista luotoista ja niiden hoitamisesta. Koska Suomessa ei ole mahdollista rekisteröidä näitä ns. positiivisia luottotietoja, Asiakastieto on vuodesta 2013 lähtien tarjonnut palvelua, jossa kuluttajaluottoja myöntävät yhtiöt voivat luotonhakijan suostumuksella jakaa tietoja tämän muista luotoista ja niiden hoitamisesta.

”On myös kuluttajan etu, että hänelle ei myönnetä enempää luottoa kuin maksukyky antaa myöten. Luottoja myöntävät yritykset pystyvät jaettavan tiedon avulla entistä tarkemmin arvioimaan, riittääkö hakijan maksukyky todella uuden luoton hoitamiseen. Tämä hyödyttää sekä kuluttajaa että luotonmyöntäjää”, painottaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen.

”Siksi on varsin helppo ennustaa, että positiiviset luottotiedot tulevat olemaan tulevaisuudessa laajassa käytössä myös Suomessa jonain päivänä.”

Asiakastiedon kehittämän kyselyjärjestelmän avulla 20 kuluttajaluottoja myöntävää yritystä pystyy vaihtamaan keskenään tietoa hakijan kulutusluottojen määrästä, kuukausilyhennyksen suuruudesta sekä siitä, onko aiemmat luotot hoidettu ajallaan vai onko niissä ilmennyt maksuviiveitä. Tietojen luovutus perustuu aina luotonhakijan antamaan erilliseen suostumukseen.