Odotettu JCB 245XR lyhyellä perällä

Suomeen ovat saapuneet ensimmäiset lyhytperäiset JCB 245XR -mallit. Kyseessä on englantilaisvalmistajan uusi aluevaltaus ja voidaankin sanoa, että tämän kokoluokan lyhytperäistä mallia on JCB:ltä odotettu, ja siitä on puhuttu jo pitkään. Ensimmäisten asiakkaiden joukossa on ulvilalainen Inframykrä Oy. Koneen ensimmäinen työmaa on Destian Valtatie 8:n työmaalla. Kuvaushetkellä JCB työskenteli Eurajoen keskustasta hieman Porin suuntaan.

Moni sosiaalisessa mediassa alan sivustoja seurannut varmaan näki kuvia JCB:n uutuudesta jo kuukausia sitten. Monet niistä häipyivät yhtä nopeasti kuin ilmestyivätkin. Markkinoille kone tuli tavallaan hiipimällä. Lieneekö yksi syy se, että nyt syksyllä JCB saattaa moottorin Stage V -tasolle. Ja varsinainen lanseeraus tapahtunee tuolloin. Ensimmäiset Euroopassa myydyt koneet ovatkin vielä Stage IV -päästöluokassa.

“Olemme myyneet kaikki Suomeen saamamme Stage IV -mallit. Marraskuussa saamme ensimmäiset viimeisimmän päästöluokan 245XR-kaivukoneet Suomeen. Yksi Stage V -mallikin on jo myyty”, kertoo Eetu Tyster Matekolta.

JCB 245XR sijoittuu suosittuun 25–27 tonnin painoluokkaan. Valmistajan ilmoittama työpaino 700 millimetrin telalapuilla, ilman puskulevyä ja monopuomilla on hieman alle 26 tonnia. Puskulevy nostaa työpainoa noin 1 500 kilogrammalla.

Normiperäinen vastine tälle JCB:n mallistossa on aikanaan uuteen X-sarjaan ensimmäisenä esitelty 220X. Sen työpaino on jossain 25 tonnin paikkeilla. Mallit 210X ja 220X on jo päivitetty Stage V -aikaan, josta siitä todisteena niissä on JCB 448 Dieselmax -moottori. Ensimmäisissä JCB 245XR -koneissa on siis yhtä päästöluokkaa alempi JCB Exomax 448. Teholukema on sekä lyhyt- että normiperäisessä mallissa 129 kilowattia. Molemmissa neljäsylinterisissä moottoreissa iskutilavuus on 4,8 litraa.

Miten lyhytperäinen sitten muutoin eroaa normiperäisestä mallista. Silmiinpistävin ero on tietenkin supistunut ahteri. 245XR:n ylävaunua on typistetty horisontaalisesti noin 40 prosenttia 220:een verrattuna. Vastapaino tulee vain hieman telalinjan yli ylävaunua käännettäessä. Käännössä on puhtia, sillä kääntömoottori on nyt sama kuin JS500-mallissa ja kääntökehäkin on 30 tonnin koneesta. Lyhytperäinen saa hieman veljeään pidemmän maakosketuksen, sillä alavaunun pituutta on kasvatettu noin 10 millimetriä. Koneen leveys on molemmissa samansuuruinen eli 700 millimetrin telalapuilla 3 090 millimetriä.

Tilava ohjaamo

245XR on luonnollisesti 220X:ää korkeampi. Ensin mainitun korkeus maasta ohjaamon kattoon on 3 031 millimetriä eli vain 20 millimetriä enemmän kuin 220X:ssä. Lyhytperäisen ylävaunun suojakaide nousee tosin lähes 400 millimetriä normiperäisen vastaavaa korkeammalle, sillä ylävaunun rakenne ohjaamon takana on tietenkin korkeampi. Ilman korkeuden muutosta ei moottoria sekä muita komponentteja pituudeltaan supistuneeseen rakenteeseen saisi sopimaan. Lyhytperäisten korkea alavaunu aiheuttaakin yleisesti optisen harhan eli niissä alavaunu näyttää paljon pidemmältä kuin normiperäisissä.

JCB on onnistunut istuttamaan lyhytperäiseen malliin täysin saman Command Plus -ohjaamon, kuin mitä on nähty jo muissa uusissa X-malliston koneissa. Useinhan lyhytperäisissä joudutaan tekemään kompromisseja kuljettajan jalkatilan, säilytystilojen ym. suhteen. Ohjaamoa on esitelty jo aiemmin Konepörssin sivuilla. Todetaan kuitenkin, että seitsemän tuuman näyttö, tehokas ilmastointilaite, kylmäboxi ja reilut säilytystilat istuimen takana antavat mukavat työolot.

Kasitien penkalla

Yksi ensimmäisistä uuden JCB 245XR:n omistajista Suomessa on ulvilalainen Inframykrä Oy. Louhekasan päältä tavoitettua konetta on käskyttänyt sen tulosta saakka Jarmo Seppä. Mies on toiminut aikoinaan itsekin urakoitsijana, mutta luopui terveysongelmien takia omista koneistaan. Alaa ei Jarmo kuitenkaan vaihtanut.

“Lähes 40 vuotta konehommia on jättänyt jälkensä. Ne koneet, millä minäkin aloitin, kävivät kyllä kropan päälle. Sen aikaisia Åkermaneja ja Lokomoja ei oikein voi verrata näihin nykyvehkeisiin”, toteaa Seppä ja ottaa mukavan asennon JCB:n istuimella.

Nyt Jorman yrittäjäura jatkuu kuljettajana. Inframykrä on käyttänyt kokeneen miehen palveluksia jo vuosia. Seppä on ollut kuljettajana myös Inframykrän omistajan Kari Mykrän isän Jorma Mykrän perustamassa Maanrakennus Mykrä Oy:ssä. Sen vetäjänä nykyään on Karin veli Juha. Jorma toimii hallituksen puheenjohtajana. Mykrät ovat siis hyvin tunnettua maarakentajasukua Satakunnassa.

“Olin ensimmäinen, joka tuli tälle Eurajoen ohituskaistaparin rakennustyömaalle. Hyvin sekalaista työtä tullut tehtyä, aluksi kuorittiin näiden sivuteiden pintoja pois. JCB minulla on ollut nyt nelisen viikkoa. Ohjaamo on miellyttävä ja hiljainen. Muutoin en koneen tekniikkaan ole tutustunut sen syvällisemmin”, sanoo Seppä.

“Polttoaineen kulutusta olen toki seurannut. Tiukkaan mätettäessäkään ei kulutus ole ollut kuin 10–11 litraa tunnissa. Mielestäni se on tämän kokoluokan koneelle aika vähän”, lopettaa Seppä.

VT 8:n ohituskaistoja rakennetaan kolmessa eri kohteessa Mynämäellä, Laitilassa Nästi-Kovero- välillä sekä Eurajoella Kämppä-Peränkylä-sektorilla. Työ tällä osuudella alkaa olla loppusuoralla ja valmistuu tänä vuonna. Seuraavaksi Eurajoen urakassa rakennetaan keskustan kohdalle uutta valtatietä 4,5 kilometriä. Sen pitäisi olla valmis ensi vuonna, jolloin kasitie kulkee kauempana keskustaajamasta.

Ja kuten nykyään tapana on, hyödynnetään 3D-koneohjausta näissäkin kohteissa.

“Nelisen vuotta sitten sain ensimmäisen kerran 3D-mittalaitteet koneeseen. Ensiksi olin tietenkin vastaan, mutta onhan se kätevää kun korot, luiskat ja ojien muodot saa suoraan näytölle”, toteaa Seppä. Mies jatkaa kuorma-autojen odottelua louhekasalla, kun starttaan eteenpäin.

---

Inframykrä vuokraa koneita

Yrittäjä Kari Mykrä toimii työnjohtajana Basfin akkumateriaalien tuotantolaitoksen rakennustyömaalla Harjavallassa.

“Tämä Inframykrä on yhden miehen yritys. Teen rakennusalan konsultointia ja vedän erilaisia alan projekteja. Täällä Harjavallassa olen ollut mukana alusta asti vastaten rakentamisesta. Tämän konsultoinnin lisäksi Inframykrä vuokraa konekalustoa eri kohteisiin. Erikoisuutena meillä on rivistössä pieni, koneohjausjärjestelmällä varustettu Laser Grader -tiehöylä, joka on kätevä monissa ahtaissa paikoissa”, aloittaa Kari Mykrä.

“Lyhytperäistä hankkiessa kävi ilmi, että joillain merkeillä on todella pitkät toimitusajat. JCB:n kohdalla painoi vaakakupissa 4 000 tuntiin saakka ulottuva jatkotakuu- ja huoltosopimus. Joten on järkevää maksaa siitä varmuudesta, mitä huoltosopimus antaa. JCB:n kohdallakin Jarmo soittaa koneen hytistä suoraan maahantuojalle, jos ongelmia ilmenee. Itse asiassa ostin koneen Mateko Oy:n Pauli Seppälältä näkemättä sitä. Enkä ole vieläkään ehtinyt käydä sitä katsomassa työmaalla. Kuvia olen nähnyt”, virnistää Mykrä lopuksi.

• Lue myös: Visuri & Paavolalle Suomen ensimmäinen ympäripyörivä JCB-kurottaja.