Metro etenee länteen aikataulussa

Länsimetro on 13,9 kilometriä pitkä rataosuus, joka jatkaa nykyistä Helsingin metroa Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Uusi metrolinja tulee kulkemaan koko matkan maan alla ja se koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista. Kahdeksan uuden aseman lisäksi louhitaan 15 pystykuilua muun muassa ilmanvaihtoa ja hätäpoistumisteitä varten. Lisäksi hankkeella louhitaan rakentamista ja huoltoa varten yhdeksän ajotunnelia, joista osa tukitaan rakennustöiden päättymisen jälkeen.

Kehittyvä metroverkosto

Helsingin metroa alettiin rakentaa vuonna 1971 Hakaniemen työtunnelin louhinnalla. Osuus Rautatientorilta Itäkeskukseen otettiin käyttöön vuonna 1982. Sen jälkeen linjastoa on laajennettu vaiheittain viimeisimmän ollessa vuonna 2007 avatun Kalasataman aseman.

Vuonna 2006 päätettiin metron siirtymisestä automaattiohjaukseen, jonka jälkeen junat kulkevat ilman kuljettajaa. Automatiikan ansiosta inhimillisen virheen vaara vähenee tai jopa poistuu ja ennestäänkin hyvä turvallisuus paranee entisestään. Järjestelmä mahdollistaa myös entistä lyhyemmät vuorovälit – aluksi tullaan käyttämään lyhimmillään 2,5 minuutin vuorovälejä, mutta teknisesti on mahdollista ajaa jopa 90 sekunnin välein.

Helsingin metro siirtyy näillä näkymin automaattiajoon vuoden 2014 alussa ja Länsimetro alkaa kulkea automaattimetrona heti alusta alkaen, eli vuoden 2015 lopulla. Tiheä vuoroväli on otettu Länsimetron suunnittelussa huomioon. Tiheän vuorovälin ansiosta junat voivat olla nykyistä lyhyempiä, mikä tarkoittaa, että myös uudet asemat voivat olla nykyisiä lyhyempiä.

Koska Länsimetro liittyy nykyiseen metroon, on se suunniteltu siten, että nykyinen kalusto voi liikennöidä myös uudella osalla.

Hanke etenee ripeästi

Ennen Länsimetron rakentamispäätöstä, eli vuonna 2006 aikaansaatua liikennejärjestelmäpäätöstä, oli tehty paljon tutkimuksia ja selvityksiä niin tarpeesta, toteuttamismahdollisuuksista kuin ympäristövaikutuksista. Hankesuunnitelma valmistui seuraavana vuonna ja alkupaukku ammuttiin marraskuussa 2009 Ruoholahdessa, jossa rakennustyöt aloitettiin valmiista huoltotunnelista kohti Salmisaarta. Laajamittaisesti työt käynnistyivät kevät-kesällä 2010.

Kaikkiaan työt viivästyivät alussa noin vuodella kaavavalitusten takia. Espoon kaupunki hyväksyi metron mahdollistavan maanalaisen kaavan marraskuussa 2009, josta tehtiin kuusi valitusta hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi ne kaikki. Valitusta jatkettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka puolestaan hylkäsi valitukset helmikuussa 2010. Alkujaan Länsimetron kaavailtiin valmistuvan vuoden 2013 lopulla, mutta valitusten takia nyt tavoite on loppuvuodessa 2015. Rakennusajan pitenemisen vuoksi on arvioitu aiheutuvan kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset.

Länsimetron kustannusarvio on 713,6 miljoonaa euroa lokakuun 2007 hintatasossa, jolloin maarakennuskustannusindeksin pisteluku oli 131,5. Helsingin ja Espoon kaupungit vastaavat omilla alueillaan syntyvistä rakennuskustannuksista, jolloin Espoon osuus on 72 prosenttia ja Helsingin 28 prosenttia loppuosasta. Valtio maksaa kuitenkin ensin 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, mutta se on asettanut oman osansa katoksi 200 miljoonaa euroa edellä mainittuun indeksiin sidottuna.

Jo pelkästään suunnittelun työllistysvaikutus on merkittävä, sillä konsulttisopimukset rakennussuunnittelutöiden toteuttamisesta koskettavat noin 200 henkilötyövuotta ja koko hankkeen aikana Länsimetro tulee työllistämään noin 400 suunnittelijaa.

Länsimetro on jaettu kymmeneen urakka-alueeseen. Arvion mukaan varsinaiseen rakennustyöhön sitoutuu noin 6 000 henkilötyövuotta.

Metron tieltä louhitaan 3 miljoonaa kuutiometriä kalliolouhetta. Lokakuussa 2011 ratatunneleista oli louhittu noin 15 prosenttia ja työmaa eteni noin 300 henkilön voimin. Louhinnat saadaan päätökseen vuonna 2013 ja osittain jo aikaisemminkin. Ensimmäiset asemaurakat alkavat jo vuonna 2012 louhintojen vielä jatkuessa toisaalla. Louhe päätyy pääosin Jätkänsaaren täyttöihin.

Jatko suunnitteilla

Nyt rakenteilla olevaa metroa päätettäessä Espoon valtuusto linjasi, että suunnittelussa tulee ottaa huomioon metron jatkaminen tulevaisuudessa Kivenlahteen asti. Alustavan yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin vuonna 2010 ja se valmistui keväällä 2011. Sen pohjalta voidaan aloittaa hankesuunnittelu ja rakentamisen mahdollistavien maanalaisten asemakaavojen laatiminen.

Matinkylä-Kivenlahti -osuus on seisemän kilometriä pitkä ja siihen kuuluu viisi asemaa. Lisäksi on suunniteltu rakennettavaksi metrovarikko, jolle on kaksi vaihtoehtoa ja näihin liittyen mahdollisuus rakentaa kuudes asema Saunalahteen. Kustannusarvio on 609 tai 722 miljoonaa euroa riippuen valinnoista. Kivenlahdesta on suunniteltu mahdollisuus jatkaa metrolinjaa Kirkkonummen ja Kauklahden suuntaan.

Juha Kuusjärvi