Kylylahden kaivoksessa yhteistyötä

Polvijärvellä sijaitseva Kylylahden kaivos on toiminut viisi vuotta. Kaivoksen vinotunnelin louhintatöistä on koko kaivoksen toiminta-ajan vastannut YIT. Viiden vuoden aikana on saatu aikaan 5,5 kilometriä vinotunnelia, joka vie noin 800 metrin syvyyteen.  Rakentamistyöt alkoivat syksyllä 2010. Ensimmäinen 700 metriä pitkä vinotunneli valmistui keväällä 2011. Täyden kapasiteetin tuotanto oli suunnitelmien mukaan käynnissä kesällä 2012. Kaivoksen käyttöajaksi lasketaan noin yhdeksän vuotta, siis vuoteen 2021 saakka. Tarkkoja malmivarantoarvioita ei kuitenkaan ole tehty 400 metrin alapuolelta.

Kaivoksesta louhitaan kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Malmin louhinta tapahtuu maanalaisena. Kaivoksesta louhitaan vuosittain noin 550 000 tonnia malmia, joka kuljetetaan rikastettavaksi Kaavin Luikonlahdessa sijaitsevalle rikastamolle.

Kaivoksella tehdään töitä hyvässä yhteishengessä. ”YIT:llä ja kaivosyhtiöllä on yhteinen päämäärä ja teemme töitä avoimessa, keskustelevassa ilmapiirissä”, kuvailee yhteistyötä urakoinnin valvoja Paavo Karttunen Boliden Kylylahdesta.

Viiden vuoden aikana kaivoksessa on muuttunut muukin kuin tunnelin pituus.

”Alkuun täällä oli vain tunnelityömaa, sitten täällä oli tunnelityömaa, jossa toimi myös kaivos. Nyt olemme siinä pisteessä, että täällä on kaivos, jossa toimii myös tunnelityömaa”, Paavo Karttunen selittää.

Muutos on vaatinut sopeutumista myös YIT:n louhintatöitä tekevältä henkilökunnalta. Paavo Karttusen mukaan suurin muutos on tapahtunut suhtautumisessa työturvallisuuteen. Sen on oltava kaivoksella tip top -kunnossa.

”YIT:n henkilökunta on kehittynyt työturvallisuudessa näiden vuosien aikana. Nyt osataan ottaa huomioon myös läheltä piti -tapahtumat. Näiden tapahtuminen raportointi ja tutkinta ovat nopeutunet huomattavasti. Kaivostyömaat ovat erikoisosaamista vaativia työmaita, joissa jokainen lähellä piti -tapahtumakin on tärkeä huomioida.”

Työturvallisuudessa onkin kiinnitetty huomiota erityisesti siihen, miten turvallisuuteen on työpaikalla suhtaudutaan – työntekijöiden ajattelutapaan. Työt tehdään rauhallisesti ja ajatuksella. Lisäksi työt suunnitellaan yhdessä työntekijöiden kanssa niin, että työntekijöiden mielipiteet ja huomiot työturvallisuudesta vaikuttavat siihen, miten töitä tehdään. Paavo Karttusen mukaan suurin muutos on tapahtunut työmaan siisteydessä. YIT:n Kylylahden kaivoksen työmaa onkin napsinut voittoja jo useana vuonna yrityksen sisäisissä työmaiden siisteys -kilpailuissa. Muutenkin Karttunen kiittelee töiden sujuvuutta. Vaikka esimerkiksi aikataulut eivät ole aina hankalien olosuhteiden vuoksi pitäneet, on asioihin osattu suhtautua järkevästi.

”Tässä hommassa pitää olla arkijärkevä. Yllätyksiä ja ongelmia tulee kaivostyössä aina vastaan ja ne on osattava ottaa osana tätä työtä. Ne on hyväksyttävä ja niihin pitää suhtautua järkevästi. Ongelmanratkaisujen keksiminen voi joskus kestää vähän kauemmin, mutta siihenkin on sopeuduttava tilanteen vaatimalla tavalla – sellaista kaivostyö on”, Paavo Karttunen kuvailee.

Kun kaivostyömaa on edennyt jo noin 800 metrin syvyyteen,  työmaan olosuhteet muuttuvat jatkuvasti haastavimmiksi. Esimerkiksi kalliojännitys on jo otettava töiden suunnittelussa huomioon. Kylylahden kaivoksella urakoi kaikkiaan 24 YIT:n työntekijää. Töitä tehdään  kaikkina viikon päivinä, vuoden ympäri. Huilitaukoa pidetään vain jouluna ja juhannuksena. Paavo Karttusen mukaan louhintaurakassa ollaan edetty hyvässä yhteisymmärryksessä.

”Me kaikki työntekijät, YIT:n porukka mukaan lukien, ymmärrämme, että tällä kaivoksella tehdään töitä tehokkaasti ja taloudellisesti. Meillä on täällä hyvä, keskusteleva ilmapiiri, jossa avoimesti puhutaan työasioista. Ihan samaa porukkaa ollaan.”

YIT on tunnelilouhinnan edetessä tehnyt tunneliin myös sähkö-, vesi- ja tuuletusvarusteluja. Lisäksi tunneliin on louhittu tasoperiä kaivosyhtiötä varten.

Kaivoksen viiden toimintavuoden aikana myös kaivoksen omistaja on vaihtunut. Vuonna 2014 omistaja vaihtui ruotsalaiseksi Bolideniksi. Paavo Karttusen mukaan omistajanvaihdos pienestä Altona Miningistä suuryhtiöön tuli kreivinaikaan.

”Vanha omistajamme opetti meidät siihen, että ensin rahat on tienattava ja sitten vasta voidaan tuhlata. Näin kaivos saatiin tehokkaasti käyntiin. Nyt omistajana on suuri konserni, jolla on vahva usko siihen, että tällä alueella on vielä lisää hyödyntämättömiä malmivaroja. Nyt konsernilla on hyvät  resurssit malminetsintää, joten kaivoksella on myös tulevaisuuden näkymiä”, Paavo Karttunen sanoo.

Pitkän linjan kaivosmiehenä hän ei kuitenkaan näe, että Suomeen koskaan tulisi varsinaista kaivosbuumia.

”Kaivoksia perustetaan ja suljetaan suhdanteiden mukaan. Näin se on ollut ennenkin. En usko, että Suomesta koskaan tulee suurta kaivosmaata, mutta meidän esimerkkimme on, että kun rohkeutta on, kannattaa myös uusia kaivoksia avata.” OP.