Uutiset

Työkoneet

Kaivuupalvelu Finer Oy urakoi rakennusten pohjia ja väyläkohteita

Veljekset Antti ja Ville Finer ovat esiintyneet Konepörssin sivuilla aiemminkin. Ennakkoluulottomat vihtiläisveljekset ovat kasvattaneet yritystään (Kaivuupalvelu Finer Oy) vuosittain aimo harppauksin ja viime vuonna liikevaihto jäi enää karvan verran alle kuuden miljoonan. Liikevaihdosta puolet tulee erilaisista rakennusten pohjaurakoista ja toinen puoli isoista väylähankkeista kuten Raide-Jokeri ja Länsimetro. Pääasiassa yrityksen kohteet ovatkin pääkaupunkiseudulla. Hankittavat maarakennuskoneet varustellaan monipuolisesti.

Kaivukonekalustoa Finerillä on runsaasti ja tela-alustaisista painopiste on siirtynyt enemmän pyöräalustaisiin. Kaupunkioloissa ketterä siirtyminen paikasta toiseen ilman lavettikalustoa on ehdoton etu. Esimerkiksi Raide-Jokerin työmaalla Oulunkylässä Finerin pyöräalustaisia koneita oli toukokuun puolivälissä töissä useita.

Kaivuupalvelu Finer Oy urakoi sekä rakennusten pohjia että tekee monipuolista maarakentamista isoissa infrakohteissa. Yritys on kasvanut viime vuosina ja kokonaisurakointi on lisääntynyt. Kippareina ovat veljekset Antti ja Ville. Kuusi palkattua työnjohtajaa jakaa työkuormaa ja monipuolisesti varusteltu konekanta pidetään kunnossa huoltosopimuksin. Uusimpia hankintoja on lyhytperäinen, kuvan varustuksessa noin 26 tonnia painava Doosan DX235LCR. Kuusisylinterinen Doosan DL06 (129 kW) on vielä Stage IV -vaihetta. Ensi vuonna tämäkin malli päivittyy Stage V -tasolle.

Doosanista on tullut yksi veljesten luottomerkeistä, vaikka konerivistössä on monenväristä kirjavuutta. Uusimmat hankinnat ovat lyhytperäinen tela-alustainen DX235LCR sekä pyöräalustainen DX165W. Kaikkiaan Doosaneita on käytössä jo kuusi kappaletta. Kolme Doosanin pyöräalustaista oli toukokuussa Raide-Jokerin työmaalla, missä Finerit ovat isosti mukana.

Pelkällä peruskoneella ei valitettavasti tee juuri mitään, vaan oikeilla varusteilla ja lisälaitteilla siitä saadaan parasta irti.

”Tehdasvarustelujen taso on hiljalleen noussut. Nyt linjoilla voidaan varustella jo esimerkiksi koneohjausjärjestelmiä tai ainakin niiden valmiuksia. Skandinaavinen korkea vaatimustaso on kuitenkin vielä jotain, mihin muualla ei ole totuttu. Siksi kotimainen varustelu on edelleen arvossaan”, aloittaa RealMachinery Oy:n tuore toimitusjohtaja Matti Salminen.

RealMachineryn vasta nimetty toimitusjohtaja Matti Salminen (vas.), Ville ja Antti Finer, toimitusjohtaja Harri Åström (Oy Gjerstad Ab) sekä aluemyyntipäällikkö Janne Mäihäniemi (Novatron Oy) toteavat, että peruskoneesta luodaan tehonyrkki vasta sopivilla lisälaiteilla.

Valmistajien tarjoamat varustemerkit saattavat myös erota siitä, mitä asiakas haluaa. Vaatimustaso on nykyään korkea sekä asiakkailla että urakanantajilla. Esimerkiksi koneohjausjärjestelmät ovat Suomessa jo laajasti työnantajien vaatimuksena.

”Sanoisin, että 3D-koneohjausjärjestelmät laitetaan meilläkin jo puoleen yli 14 tonnin painoisista kaivukoneista. Ja niitä asennetaan jonkin verran myös käytettyihin. Kallistuva kauhanpyörittäjä on jo pitkään ollut vakio eli business standard”, jatkaa Salminen.

Finerit kertovat tulleensa hieman myöhäisheränneinä 3D-maailmaan, mutta nyt jo 12:ssa kaivukoneessa on Novatronin 3D-koneohjausjärjestelmä. Pääkaupunkiseudun työmailla se pääasiassa jo vaaditaankin.

”Olemme valinneet merkiksi Novatronin ja on tärkeää, että kaikissa koneissa on samat kilkkeet. Se helpottaa ja tehostaa kuljettajien työskentelyä”, toteavat Finerit. ”Meillä kuljettajat ovat enimmäkseen nuoria, joten ovat olleet yksinomaan innoissaan, kun tietotekniikkaa tulee ohjaamoon.”

Uusille kuljettajille on yksi taito, joka lasketaan eduksi työhaastattelussa. Finerit kun ovat jääkiekkomiehiä ja laji on rakas, sitä pelataan ja seurataan. Onpa yrityksellä oma joukkuekin. ”Ensimmäinen kysymys uusia kuljettajia palkatessa on, pelaatko kiekkoa? Siitä saa heti paljon lisäpisteitä, varsinkin jos on maalivahti”, virnistävät veljekset.

Vain lyhyellä perällä

Veljekset kertovat konehankinnoissaan miettivänsä enemmän kokonaisuutta kuin yksittäistä konetta.

”Käyttökelpoisia konemerkkejä on paljon. Koko paketti ratkaisee, vaikka tietenkin myös hankintahinta on yksi kriteeri. Teemme uusiin koneisiin aina huoltosopimuksen, sillä se antaa tietynlaisen huolettomuuden ja takaa myös osaltaan hyvän vaihtoarvon. Varaosien saanti ja jälkimarkkinoinnin toimivuus ovat niitä asioita, joihin kiinnitämme huomiota. Matti Salmisen kanssa meillä on jo pitkä historia konekaupoissa”, toteaa Antti Finer.

Yrityksessä on myös kolme omaa remonttimiestä, jotka kiertävät työmailla tekemässä niitä töitä, jotka eivät ole huoltosopimusten piirissä.

”Kaivukoneet ovat lyhytperäisiä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Usein työskentelemme yhdellä kaistalla liikenteen seassa tai tiukasti talojen väleissä. Lyhytperäisissä on vain hyviä puolia, ei mitään miinusmerkkistä.”

Lyhytperäisten leveät telalaput antavat paremman tuennan lisäksi Finerien mukaan myös eväät mennä pehmeisiinkin paikkoihin kaivamaan. Uusi Doosan DX235LCR oli toukokuun puolivälissä kerrostalotyömaalla Helsingin Metsälässä. Vanha Maaliikennekeskus ja rekkaterminaalit on purettu alueelta ja paikalle nousee useita uusia kerrostaloja.

”Tässä teemme pohjaurakkaa, johon kuuluu paalutuksia, salaojitusta sekä muita putkitöitä, nosturipetien tekoa ym. Tämä on meille varsin tyypillinen kohde, joka päättyy sitten pintatöihin talon ympärillä. Katujen rakennuksen alueella tekee kaupunki”, kertoo Ville Finer.

Uuden Doosanin puomin päässä on Engconin pihdeillä varustettu, kallistuva kauhanpyörittäjä EC226. Gjerstadin valmistama kauha sekä S-standardiin pohjautuva G70-pikaliitin on pyörittäjän molemmissa päissä. Koko komeus tuo painoa lisää parisen tonnia. Novatronin Xsite PRO 3D -koneohjausjärjestelmän ohjausta on alistettu myös Engconin kahvoihin. Niiden runsaan nappivalikoiman avulla voidaan kerätä esimerkiksi toteumapisteitä käsiä kahvoista irrottamatta.

Liitin, kauha ja pyörittäjä

Kaivukoneen puomin päähän liitetään nykyään monenlaisia kilkkeitä. Finerin uusi Doosan ei ole siinä suhteessa poikkeus. RealMachinery on Lempäälässä varustellut koneen valmiiksi. Engconin kallistuva kauhanpyörittäjä EC226 ja Gjerstadin valmistama kauha sekä G70-pikaliitin ovat tutunoloinen yhdistelmä.

”Pohjoismaiset työlaitevalmistajat ovat mukana standardoinnissa, jonka mukaan kaikki valmistus tapahtuu. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kauhan korvakkeiden on noudatettava tiettyä pyöristyssädettä, jolloin se sopii yhteen, tässä tapauksessa G70-pikakiinnikkeen ja kauhanpyörittäjän kanssa. Tarkan standardin avulla taataan yhteensopivuus. Kauhanpyörittäjän ylä- ja alapuolella on nyt tietenkin S70-pikakiinnike”, valistaa Oy Gjerstad Ab:n toimitusjohtaja Harri Åström.

S-liitin on markkinoiden yleisin nykyään. Gjerstad valmisti viime vuonna 100 S-liitintä ja vain 30 NTP:tä, joista 75 prosenttia myytiin korvaaviksi liittimiksi vanhoihin koneisiin.

”Tämän kokoinen kauha (1 000 l) painoi 15 vuotta sitten vielä noin 1 000 kilogrammaa. Nyt laadukkaampien terästen ansiosta paino on saatu putoamaan 870:een. Jokainen puomin päästä pudotettu kilo tuo säästöjä omistajalleen”, jatkaa Åström.

Esimerkiksi liittimien alaosa on nykyään tehty suurlujuusteräksestä, jonka myötölujuus on Åströmin mukaan kolminkertainen tavalliseen rakenneteräkseen verrattuna.

”Meillä on koneissa S-liittimet. Kun linja on yhtenäinen, ei kaikkia kauhoja tai muita lisälaitteita tarvitse olla jokaiseen koneeseen erikseen”, toteaa Ville Finer.

Novatronin paikannusantennien pylväät herättävät huomion, sillä ne ovat maalattu samalla vihreällä sävyllä kuin Finerin logokin. Näin työmaalla erottaa jo kaukaa, kenen koneet urakkaa vievät eteenpäin.

”Novatronin Xsite PRO 3D -järjestelmän hallinnassa käytetään hyödyksi nykyään myös Engconin kaivuvipuja. Niistä voi vaihtaa kauhan integraatiopisteitä ja nappien avulla voi myös kerätä toteumapisteitä käsiä kahvoista irrottamatta. Tämä nopeuttaa kuljettajan työtä”, kertoo Novatron Oy:n aluemyyntipäällikkö Janne Mäihäniemi.

”Nykyään hyödynnämme myös kaikkia neljää saatavilla olevaa satelliittiryhmää. Eurooppalainen Galileo ja kiinalainen Beidou täydentävät amerikkaisten ja venäläisten aiemmin käytössä olleita satelliittiverkkoja. Näin katvepaikat vähenevät.”

Esimerkiksi korkeiden talojen seinän vieressä työskentely on tunnetusti haastavaa GPS-signaalin heikkouden vuoksi. Mitä useampi satelliitti taivaalla on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnon signaaliin on olemassa.

Finerin pyöräalustaisia kaivukoneita on töissä useampia Raide-Jokerin työmaalla. Kuvassa siirretään maanalaisia rakenteita pois tulevan ratalinjauksen alta.

”Työmaakokous” jatkuu Helsingin Metsälästä Oulunkylään ja pieneen kierrokseen Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokerin työmaalle. Vuonna 2024 valmistuva ja 25 kilometriä pitkä urakka on jaettu radan osalta viiteen eri lohkoon. Varikkoalue on kuudes lohko. Koko hankkeen kustannusarvio vuoden 2018 hintatasossa on 386 miljoonaa euroa.

Finerit miehet tekevät parhaillaan neloslohkolla tekniikan siirtoja pois tulevan radan alta sekä rakentavat uusia linjauksia. Tulevina vuosina hanke tulee työllistämään Anttia ja Villeä myös merkittävästi.

Lue myös: Liittimissä painoa pois, lujuutta lisää.



Lue seuraavaksi