Uutiset

Yleinen

VTT – uusiutuvalla energialla selvä vaikutus kansantalouteen ja päästöihin

UU arkistokuva

Uusituvan energian lisääminen voisi tuoda vuonna 2020 arviolta 3000 lisätyöpaikkaa, 0,2 prosenttia bruttokansantuotteeseen ja vähentäisi Suomessa kasvihuonekaasupäästöjä 6-10 prosenttia verrattuna vuoteen 2010.

VTT:n, VATT:n ja Benviroc Oy:n yhteistutkimuksessa selvitettiin metsähakkeen, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja biokaasun käytön lisäämisen vaikutuksia kasvihuonepäästöihin, työllisyyteen, valtion kustannuksiin ja kansantalouteen. Arviot on tehty vuoden 2020 uusiutuvan energian tavoitteista. Suomen tavoitteena on tuolloin tuottaa uusiutuvalla energialla 38 prosenttia maan loppuenergiasta.

Uusiutuvan energian lisääminen edellyttää tällä hetkellä valtion tukia, mutta uusiutuvan energian tavoitteiden kokonaisvaikutukset kansantalouteen arvioitiin positiivisiksi, sillä kotimaiset investoinnit lisääntyvät ja tuontipolttoaineen määrä vähenee.

Hakkeessa on potentiaalia

Vuoden 2020 tavoitteissa metsähake on Suomen tärkein uusiutuva energialähde. Sen käyttöä on jo lisätty runsaasti, mutta uusiutuvan energian tavoitteen saavuttaminen edellyttää käytön kaksinkertaistamista vuoden 2010 käyttöön verrattuna.

Tutkijoiden arvion mukaan metsähakkeen lisäkäyttö vähentäisi Suomen energiasektorin päästöjä 4-5 miljoonaa hiilidioksiditonnia (MtCO2) vuonna 2020, mikä vastaa 5-7 prosenttia vuoden 2010 kokonaispäästöistä tai noin kolmasosaa liikenteen päästöistä. Päästövähennys on jonkin verran pienempi, jos vaikutus maaperän hiilitaseeseen otetaan huomioon.

Hakkeen lisäkäytön suora työllisyysvaikutus olisi arviolta noin 3000 henkeä lisää vuoteen 2010 verrattuna. Turpeen tuotannossa työpaikat kuitenkin todennäköisesti vähenisivät.

Tuulivoima tulee kalliimaksi

Suomen tuulivoiman tuotantotavoite vuodelle 2020 on 6 TWh, mikä vastaa kuutta prosenttia arvioidusta sähkönkulutuksesta.

– Tuulivoiman tukeminen nykyhinnoilla ja tekniikoilla on kalliimpaa kuin metsähakkeen käytön lisääminen, mutta metsähakkeen käyttöä ei voida lisätä juuri nykyistä vuoden 2020 tavoitetta korkeammalle, VTT toteaa.

Suomella on tavoitteena lisätä liikenteen biopolttoaineiden käyttöä 20 prosenttiin tieliikenteen energiankäytöstä.

– Liikenteen biopolttoaineiden valmistus Suomessa vähentäisi tuontiöljyn tarvetta ja loisi uusia työpaikkoja. Kokonaisvaikutus kansantalouteen olisi positiivinen, tutkimuksessa sanotaan.

Puupohjaisten liikenteen biopolttoaineiden tuotanto saattaa kuitenkin kilpailla raaka-aineista muun energiatuotannon kanssa, jolloin energiasektorilla päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö lisääntyisi. Liikenteen biopolttoaineiden tai niiden raaka-aineiden tuonti puolestaan lisää päästöjä niitä valmistavissa maissa.

– Etenkin liikenteen biopolttoaineiden arvioidut vaikutukset riippuvat merkittävästi tehdyistä oletuksista ja tulokset voivat eri tutkimuksissa olla erisuuntaisia, VTT huomauttaa.

Biokaasun tuotantotavoite vuodelle 2020 on pieni verrattuna muihin tarkasteltuihin uusiutuvan energian muotoihin. Biokaasua voidaan toisaalta tuottaa raaka-aineista, joiden hyötykäyttö voisi muuten olla haasteellista. Tällaisia raaka-aineita ovat esimerkiksi bioperäinen yhdyskunta- tai teollisuusjäte, lanta ja jätevedet.

Kirjoittanut Ilkka Ahtokivi
Bioweb/Verkkouutiset.fi

Lue seuraavaksi