Puukauppa kävi tammi-helmikuussa edellisvuosia vilkkaammin

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-helmikuussa yksityismetsistä 6,3 miljoonaa kuutiota puuta, mikä oli neljänneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Teollisuuden investoinnit nojaavat Suomessa yksityismetsien puun varaan. Investointien keskeisenä edellytyksenä on varmuus puun tasaisesta ja kustannuskilpailukykyisestä saatavuudesta pitkällä aikavälillä.

Tammikuussa ostomäärä nousi 3,8 miljoonaan kuutioon, mutta hiipui helmikuussa 2,5 miljoonaan kuutioon. Eniten kasvoi kuusitukin ostomäärä. Tukkeja ostettiin yhteensä 2,9 miljoonaa kuutiota ja kuitupuuta 3,2 miljoonaa kuutiota. Lyhyt pakkaskausi rajoittaa talvileimikoiden korjuumahdollisuuksia ja lisää sulan maan aikana korjattavien kohteiden tarvetta.

Kantohinnoissa ei suuria muutoksia

Tammikuussa mänty- ja kuusitukista maksettiin keskimäärin 55–56 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli alueittain ja hakkuutavoittain 35 ja 58 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli 41 euroa kuutiolta ja vaihteli vastaavasti 35 ja 44 euron välillä.

Kuitupuiden keskihinta oli 16–17 euroa kuutiolta ja vaihteli 11 ja 19 euron välillä. Kantohintoihin vaikuttavat korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto ja korjuuajankohta. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä kohteilla.

Uusien investointien edellytyksenä varmuus raaka-aineesta

Teollisuus tarvitsee kaikkia puutavaralajeja ja etenkin keväällä ja kesällä korjattavia kohteita, joten puukaupan toivotaan jatkuvan edelleen vilkkaana. Eri puutavaralajien kysyntä voi vaihdella alueellisesti ja ostajien tarpeen mukaan.

Merkittävät puuraaka-aineeseen perustuvat investoinnit edellyttävät järeitä uudistuksia nykyiseen metsätalouden ohjausjärjestelmäämme. Potentiaalisten investoijien on oltava varmoja raaka-aineen tasaisesta saatavuudesta koko investoinnin käyttöajalla.

”Käytännössä uudet investointimahdollisuudet nojaavat Suomessa lähes yksinomaan yksityismetsien puun varaan. Tämän vuoksi metsätalouden ohjausjärjestelmää on kehitettävä niin, että se aktivoi kaikkia metsänomistajia hoitamaan metsiään nykyistä paremmin. Lisäksi on tärkeää poistaa markkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen esteitä, kuten hyödyntää nykyistä paremmin metsävaratietoa ja sähköisiä ratkaisuja kaupankäynnin tukena sekä eheyttää edelleen pirstoutuvaa metsälörakennetta”, sanoo Tomi Salo, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.

TP