Uutiset
Perheyritys Claas on voimissaan – uusia tuotteita esiteltiin
Claasin tuotteet herättävät monenlaisia mielikuvia. Yleensä mieleen tulevat puimurit ja ajosilppurit, yhä useammin myös heinäkoneet ja traktorit. Kaikissa Claasin tuotteissa on näillä markkinoilla sama patentoitu, vihreä väri. Tuotekehitysosastolla on ollut kiireistä, sen huomasi, kun uutuuksia esiteltiin Harsewinkelissä heinäkuussa. Tuotekehitykseen on vuosittain laitettu melkoisia summia, viime tilikaudella 240 miljoonaa, joten aivan tyhjästä uutuudet eivät ole tulleet. Kaikkia uutuuksia ei julkaistu kerralla. Agritechnicassa niitä julkaistaan luultavasti lisää.
Claasin historia Suomessa oli pitkään puimureiden ja ajosilppureiden historiaa. Konekeskon hoidossa ne ovat olleet jo reilu pari vuosikymmentä. Nyt Konekesko myy myös Claasin nurmikoneet ja kurottajat. Claasin traktorit tulivat Konekeskon myyntiin kaksi vuotta sitten. Claas osti kymmenen vuotta sitten Renaultin traktoritehtaan Ranskasta ja sen jälkeen koko traktorimallisto on läpikotaisin uudistunut Claasin omien insinöörien suunnittelemana ja toimintatavat tehtaalla ovat muuttuneet. Kaikki Claasin traktorit tehdään nykyään Ranskassa, paitsi Xerionit, joita Harsewinkelin linjastolta valmistuu kaksi päivässä asiakastilausten perusteella.
Xerionin mallistossa on kaksi mallisarjaa; 4000 ja 5000-sarjat. Ohjaamovaihtoehtoja on kolme. Huippumallissa ohjaamo nousee rungosta ja ohjaamoa voidaan kääntää, jolloin esimerkiksi haketustyötä voidaan tehdä optimaalisesta katselukulmasta.
Tehdaskierros Claasilla
Claas valmistaa komponenteistaan noin 35 % itse. Kun ajettavassa kalustossa moottori on iso osa kokonaisuutta, korostuu omavalmistuksen osuus muualla. Metallia palastellaan optimaaliseen kokoon omien insinöörien suunnitelmien mukaan. Metallileikkaus on optimoitu ja loput palaset palautetaan uudelleen sulatettavaksi.
Metallia työstetään itse ja monin paikoin on päädytty poikkeuksellisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi puimurien tyhjennystorvia ei taivuteta ja hitsata vaan taivutetaan kaarelle ja lämmitetty metalli yhdistetään kuumana hitsaamatta. Tällöin etenkin pitkät tyhjennystorvet ovat lujempia ja asiakkaalle saadaan parempilaatuisia tuotteita.
Metallia käsitellään ja koneita kokoonpannaan tehtaan ensimmäisessä kerroksessa. Komponentit pintakäsitellään rakennuksen toisessa kerroksessa. Pintakäsiteltävät osat ripustetaan telineisiin ja telineissä osat kuljetetaan rataa pitkin järjestyksessä yläkertaan ensin pohjakäsittelyyn. Osat päätyvät vuorotellen toisiaan seuraaviin huuhtelualtaisiin. Huuhtelualtaissa metalli puhdistetaan ja neutraloidaan ennen pohjamaalausta. Tämän jälkeen osat kuivataan ja ne päätyvät suunnitelman mukaan pulveri- tai märkämaalaukseen ja siitä jälleen uuniin kuivumaan. Koko käsittely kestää kolme tuntia. Pintakäsitellyt kuivuneet ja jäähdytetyt osat palaavat rataa pitkin jälleen alakertaan ensimmäiseen kerrokseen kokoonpanoon.
Tuotekehitys on ollut ahkera jo vuosia. Claasin ensimmäinen patentti on vuodelta 1921. Sittemmin patentteja on kertynyt noin 6000 ja nyt patentteja tulee lisää noin 100 vuodessa.
Merkittävä osa tuotekehityksestä on vielä Harsewinkelissä, jossa työntekijöitä on yhteensä kolme ja puoli tuhatta. Tuotekehitystä on kuitenkin hajautettu ja esimerkiksi telematiikkaan ja sähköihin keskittynyt E-Systems sai uudet tilat Dissenistä läheltä Harsewinkeliä.
Puimurit tehdään kahdella tuotantolinjalla. Puolet valmistettavista puimureista on Lexioneja. Jokaiseen kokoonpanopisteeseen on omat komponenttilavat ja -telineet, jotka täytetään varta vasta koottavaa konetta varten. Kun lava ja teline ovat tyhjiä, kuitataan lavat tyhjäksi ja linja jatkaa normaalisti hitaasti matkaansa seuraavaan kokoonpanopisteeseen. Jos joku kokoonpanopiste ei kuittaa lavoja tyhjäksi ajoissa ja osuuttaan tehdyksi, linja hidastuu.
Yksi mielenkiintoinen osa Claasin tuotantoa ovat ohjaamot. Samoja ohjaamoita käytetään modifioituna kaikissa Claasin ajettavissa työlaitteissa. Valmiiksi koottuja, maalattuja ja varusteluja ohjaamoita toimitetaan myös monelle muulle työkonevalmistajalle. Yhteensä ohjaamoasiakkaita on nyt 32.
Jaguareja joka toinen
Claas Jaguar on tunnettu merkki ja edelleen joka toinen ajosilppuri maailmassa on Claasin tekemä. Nykyisin tuotannossa on kaksi mallisarjaa 800 ja 900-sarjat. Claasin menestykseen on vaikuttanut teknologia, jolla rehu saadaan taloudellisesti silputtua perävaunuun, mutta myös aikoinaan patentoitu kivitunnistin, mikä pitää sisuskalut kunnossa tai jyvämurska, mikä oli kätevä ottaa käyttöön.
Claasin Direct eli suoraniittopää kokoviljakorjuussa on ollut myös Suomessakin myyntiä edistävä ominaisuus. Suomen markkinoilla olevista ajosilppureista joka toinen on kotoisin Harsewinkelistä.
Kun pääosa ajosilppurin rungosta on valmis ja komponentit paikallaan, kiinnitetään ajosilppureihin akselit. Akselit valmistetaan Claasin tehtaalla parinkymmenen kilometrin päästä Harsewinkelistä.
Kun silppuri on valmis, se käynnistetään ja koeajetaan saman tien. Tällöin linjalta tuleva laatu havaitaan heti. Jos laadussa havaitaan poikkeamia, runkonumeron perusteella saadaan selville tavaratoimittaja tai kokoonpanoryhmä, joka kyseisen osan valmisti tai asensi. Tavoitteena on, ettei reklamoitavaa päädy asiakkaalle. Siksi tehtaalla on käytössä jatkuva työkierto, jossa opitaan muiden valmistusvaiheiden syy-seuraus-ketjut.
Varaosat seuraavaksi päiväksi
Claasin varaosatoimitukset ovat kunnossa, jotta asiakkaat saavat tarvittavat osat. Eurooppaan tilaus pitää olla Claasilla paikallista aikaa klo 16, jotta pikarahdilla tavara on perillä seuraavana päivänä. Valtameren yli luvataan varaosat vastaavasti 48 tunnissa.
Tulevaisuus kiinnostaa
Claasilla seurataan markkinoita tarkasti. Neljä viimeistä vuotta vehnästä on ollut ylituotantoa ja maissista alituotantoa. Se on vaikuttanut markkinoihin. 2013–2017 ajanjaksolla isojen puimureiden ja traktoreiden myynti ei ole Länsi-Euroopassa kasvanut, päinvastoin, mutta sen sijaan Itä-Euroopassa myynti on kasvanut.
Vaikka rakennekehitystä tapahtuu Suomessa, niin se on voimakasta myös Euroopassa muualla. Länsi-Euroopassa tilakoko kasvaa vääjäämättä. 2003–2017 välisenä aikana yli 100 hehtaarin tilojen määrä on Saksassa lisääntynyt 28000:sta 37000:een. Samaan aikaan niiden osuus peltoalasta on kasvanut 48 %:sta 60 %:iin. Vastaava kehitys on ollut Ranskassa. Tämä on vaikuttanut siten, että traktoreiden keskiteho on noussut 103:sta 155:een hevosvoimaan, puimureissa keskiteho oli aiemmin 262 ja nyt 374 ja ajosilppureissa vastaavasti 433 ja 576 hv. Ajosilppureissa tehotarve on kasvanut myös biokaasutuotannon lisääntyessä, mutta samat koneet ovat käytössä osittain myös rehupuolella.
Konekoon kasvu vaikuttaa työn tekemiseen, kun yksi kuljettaja saa enemmän aikaiseksi. Koneiden koon kasvaessa myös uusi tekniikka on entistä helpommin otettavissa käyttöön. Uusi tekniikka helpottaa osaltaan kuljettajan työtä, kun se neuvoo kuljettajaa. Asiakkaat pohtivat entistä enemmän myös taloudellisuutta, kun koneiden koko kasvaa. Isossa puimurissa on merkittävää, miten paljon esimerkiksi polttoainetta kuluu tonnin puimiseen.