Metla ja VTT – metsähakkeen käyttötavoitteen saavuttaminen on haasteellista

Tärkeimpiä kehittämiskohteita 2010-luvulla ovat harvennuspuuhakkeen tuotantoketjun tehostaminen ja korjuukustannusten alentaminen sekä metsähakkeen toimitusvarmuuden ja kuljetuksen tehostaminen pitkillä matkoilla. Kantohakkeen epäpuhtauksia on vähennettävä.

”Yritysten liiketoimintaosaamista on kehitettävä ja kuljettajien koulutuksen täytyy tukea tehokkaampien työtapojen etsimistä. Myös metsänomistajia on koulutettava ja aktivoitava metsäenergiakauppaan. Kaikkiaan puubiomassan kasvatusta aines- ja energiapuuksi olisi tehostettava”, toteaa Metlan varttunut tutkija Juha Laitila. Kaikilla näillä kehittämistoimilla pyritään myös ennaltaehkäisemään metsähakkeen korjuun mahdollisia haitallisia seurantavaikutuksia.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja VTT:n yhteistutkimuksessa kartoitettiin metsähakkeen käyttö- ja korjuumahdollisuuksia vuonna 2020 sekä selvitettiin sen hankinta- ja toimituslogistiikan kehittämistarpeita. Lisäksi perehdyttiin viljellyn energiapuun korjuuteknologiaan ja talouteen sekä pellettien ja torrefioidun puun tuotantoteknologiaan ja -kustannuksiin.

Tutkimuksessa Metla vastasi metsähakkeen kertymiin, korjuuketjuihin, korjuukustannuksiin, kehittämispotentiaaliin ja kehittämistarpeisiin liittyvistä asioista. Metla toteutti myös tutkimukseen liittyneen asiantuntijakyselyn, jonka avulla arvioitiin metsähakkeen vuoden 2020 käyttötavoitteiden saavuttamista rajoittavien tekijöiden merkitystä, käytönkasvun ongelmakohtien ratkaisumahdollisuuksia ja T&K-tarpeita 2010-luvulla.

VTT tutki metsähakkeen käyttöä ja käyttökohteita vuonna 2020. Lisäksi VTT selvitti puun lyhytkiertoviljelyä sekä puupolttoainejalosteisiin liittyviä kysymyksiä.