Konekoski Oy huoltaa jo neljällä paikkakunnalla

Yrityksen toisen polven omistajana ja toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana toimii Sami Koski (38 v.). On toiminut vuodesta 2005 lähtien. Samana vuonna yhtiömuodoksi vaihtui osakeyhtiö

”Yritys aloitti toimintansa vuonna 1980, jolloin isäni Eino (62 v.) aloitti Loimaalla Valmetin sopimushuoltajana. Vanha kivinavetta Loimijoen varressa toimi tuolloin tukikohtana. Kaksi vuotta myöhemmin toiminimi muuttui Eino Koski Ky:ksi ja 300 neliömetrin korjaamo Loimaan Turuntielle avattiin samana vuonna.

1988 perustettiin haarakonttori Forssaan ja kolme vuotta myöhemmin Valmetin ensimmäinen yksityinen varaosapiste liitettiin Forssan korjaamoon. Huittisiin laajennettiin vuonna 2005 ja tänä vuonna Loimaalle avattiin uudet tilat ja toiminta käynnistettiin myös Turun toimipisteessä ”, kertaa vuodesta 1992 asti vakituisesti yrityksessä työskennellyt Sami Koski.
Samilla on nuoresta iästään huolimatta vankka kokemus alalta. Kipinä syttyi roihuun jo 70 -luvun lopulla, jolloin huoltoreissut tulivat isän matkassa tutuiksi. Itse huoltotöihin nuorimies sai myös osallistua.

”Vetopyörästöjen öljyjen pumppaaminen käsipumpulla oli pojankoltiaiselle kunnia-asia. Kaksi kammen kierrosta vastasi varttilitraa ja luottamustehtävä edellytti kierrosten laskemista, jotta perään tuli oikea määrä öljyä”, muistelee Sami.

Nyt takana on varsin työntäyteinen kesä, vaikka käsin ei mies enää öljyjä ehdi pumpata. Kahden toimipisteen avaaminen ja käynnistäminen eivät ole aivan pieni juttu. Samin mukaan kestää aina kaksi vuotta ennen kuin kaikki toiminnot on saatu hiottua viimeisen päälle toimiviksi. Konekosken kasvu onkin ollut aika nopeaa. Syyskuussa päättyneellä tilikaudella liikevaihto oli 1,8 miljoonaa euroa. Vuosittainen kasvu on ollut 10–15 prosenttia.

”Toiminta on ollut kyllä varsin nousujohteista, mutta samalla hallittua. Hyvä esimerkki on Huittisten toimipiste, jonka aloitimme vuonna 2005 vanhan sopimushuoltajan lopetettua toimintansa. Kysyntä kasvoi huoltopalvelujen tarjonnan kasvaessa ja jo vuoden päästä tila jäi pieneksi. Kaksi vuotta Huittisissa on toimittu uudessa hallissa. Huittisten alueella Valtralla on hyvä markkinaosuus, jopa yli 50 prosenttia vuosittain”, tietää Koski.

”Nyt isäni käynnistää Turun toimipisteen toimintoja ja kysyntää on heti ollut vahvasti. Ennen meitä vanhoissa Hankkijan raskaskonehuollon tiloissa toimineelle sopimus­huoltajalle riitti pesutilat. Meillä on käytössä vajaat 500 neliömetriä huoltotilaa, jonka remontoimme ajan vaatimuksia vastaavaksi. Samalla kun kapasiteetti huoltaa koneita kasvoi, kasvoi myös huollon tarve alueella.”

Asentaja on se tärkein

Asentaja on Konekosken tärkein voimavara ja se, mistä yrityskuva muodostuu. Samin käsityksen mukaan taantuman aikana vanhaakin konetta huolletaan, kun ei ole varmuutta investoida uuteen. Valtran takuu on nykyään kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi on kuluton ja kaksi seuraavaa vuotta 250 euron omavastuulla.

”Tällä hetkellä työllistämme yhdeksän asentajaa. Töitten vastaanotossa työskentelevät pystyvät hekin tarpeen vaatiessa huoltotöihin. Yhteensä Konekosken vahvuus on 14 henkeä. Hallinnossa ei työskentele yhtään ihmistä, joten organisaatio on puristettu niin tiiviiksi ja toimivaksi kuin mahdollista. En laske edes itseäni hallinnolliseksi, sillä työskentelen päivittäin esimerkiksi laitemyynnissä ja lasken tarjouksia.”

”Toiminta on kääntynyt viimeaikoina vahvasti hallissa tehtävään huoltoon. Syy on, että huollot ovat vaativia ja edellyttävät erikoistyökaluja ja elektroniikan diagnostiikkalaitteita. Vähemmän ajetaan enää asiakkaalle. Nykytraktorissa on loistavat ajo-ominaisuudet eli 30–40 kilometriä ei ole matka eikä mikään ajaa huoltoon. Traktorin tuominen huoltoon on yleensä asiakkaallekin se edullisin ja järkevin vaihtoehto. Monesti lavetti- tai kuorma-autokuljetus on sekin vielä kannattavampaa kuin asentajan meno paikanpäälle. Usein ei selvitä yhdellä käynnillä, kun vaadittavat varaosat on noudettava kuitenkin”, valistaa Koski.

”Asentajat meillä ovat ammattitaitoisia ja vanhimmat olleet talossa jo 27 vuotta. Koulutus on tiivistä ja nykyaikaisiin koneisiin entistä välttämättömämpää. Esimerkiksi Valtra kouluttaa tiiviisti sekä tehtaalla että meidän omissa tiloissamme.

Uusien mallien huoltokoulutus tehdään hyvissä ajoin ennen mallien lanseeraamista, joten olemme valmiina kun ensimmäisiä huoltoja uutuuksiin tehdään. Haastattelen itse Konekoskelle pyrkivät asentajat ja ammattitaidon lisäksi vaadin ehdottomasti sosiaalisia kykyjä. Asiakkaan kanssa on pystyttävä kommunikoimaan luontevasti. Nyt voinkin ylpeästi sanoa, että meillä ammattikunnassa on hyvällä maalaisjärjellä varustettuja miehiä, jotka kantavat vastuun työstään. Ammattiylpeys kun ei nykyään ole valitettavasti enää päivän selvää. Meillä kaikki asentajat myös hallitsevat huollot kauttaaltaan. Kaikki ovat erikoistuneet esimerkiksi sähköön ja voimansiirtoon, kun merkkejä on vain kaksi. Yhden osa-alueen hallitseminen vain viivästyttäisi töitä. Sähkökaveri on kuitenkin lomalla juuri silloin, kun asiakkaalta katoaa traktorista virrat.”

”Meidän ehdoton voimavaramme on ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi se, että kaikki toimipisteet ovat kolmen vartin ajomatkan päässä toisistaan. Asentajia on helppo siirtää esimerkiksi Loimaalta Turkuun tai Forssasta Loimaalle ja näin taata nopea palvelu asiakkaalle. Seitsemää huoltoautoamme käytetään myös asentajien toimipaikasta toiseen siirtymiseen. Kahdessa kuukaudessa minäkin ajoin 9000 kilometriä pelkkää toimipisteestä toiseen siirtymistä.”

Omat ykkösmerkit

Konekoski ei ole alkanut rönsyilemään eri traktori- tai konemerkkien suhteen ja miksi olisikaan, kun alueen Valmet – ja Valtra -kannat ovat ovat niin isoja. Kyselyjä muiltakin tulee Kosken mukaan koko ajan, mutta runsas omien merkkien kanta takaa sekin kasvua. Turun toimipisteessä aletaan kuitenkin jatkossa mahdollisuuksien mukaan huoltaa ja korjata myös kiinteistökoneita, mutta aina omat traktoriasiakkaat tullaan kuitenkin priorisoimaan.

Loimaan hallissa Fendt 927 -traktoria luovutuskuntoon varustaa 25 vuotta Konekoskea palvellut loimaalainen Ismo Suonpää. Hänen mukaansa nykytraktoreihin voimansiirtoa ja moottoria pitää avata paljon vähemmän kuin aiemmin. Traktoreitten laatu on parantunut paljon. Huoltotöistä on tullut aiempaa siistimpää, mikä näkyy myös Suonpään työympäristössä. Jakoavain on vaihtunut sylitietokoneeseen.

”Vaikka koneissa on paljon elektroniikkaa, tosi kinkkisiä tapauksia osuu kohdalle varsin harvoin. Kun diagnostiikka paikallistaa vian vaikka anturiin, on asentajan ammattitaitoa ymmärtää, että vika voi olla myös anturille menevässä johdossa tai anturia haistelevassa ohjaimessa”, selvittää Sami.

Samalla kun tekniikka on kehittynyt, on isännän mahdollisuudet tehdä omia kor­jauksia traktoriin varsin olemattomat. Edes öljynvaihtoihin ei usein enää tilalla aleta.
”Joskus asiakas sanoo, että tekniikassa on liikaa hienouksia. Koneen pysähtyminen vikatilanteessa on kuitenkin tarkoituksellista suurempien mekaanisten vaurioitten estämiseksi. Samasta asiasta on kyse huolto-ohjelmassa tehtävissä kalibroinneissa. Ne on syytä tehdä kunnolla ja ajallaan vaurioitten estämiseksi.”

”Takuuaikaiset huollot ovat meillä merkittävä työllistäjä, mutta toki takuuajan jälkeenkin tehdään säännöllisesti tänä päivänä huollot. Varsinkin jos kone on alle 10 vuotta vanha. Varmaan aikalailla 50/50 jakaantuu työt huoltojen ja korjausten kesken. Fendtin osuus töistä on tällä hetkellä vasta 5–10 prosentin luokkaa, mutta on voimakkaassa nousussa koko ajan. Joskus kor­jaukseen tulee hyvinkin vanhoja koneita, mutta suurin osa on 15 vuoden ikäistä ja sitä nuorempaa. Tuntimäärät koneissa myös vaihtelevat aikalailla”, päättää toimitusjohtaja.

Turkuun toimipiste

Isä Eino käynnistää Turun Kärsämäentien toimipistettä kahden vuoden projektina. Hallissa häärii kaksi asentajaa ja tammikuussa aloittaa kolmas. Toiminta on nopeasti kasvanut ja kysyntää on.

”Täällä entiset raskaskonehuoltoon tarkoitetut tilat ovat hyvät. Korkeutta on enemmän kuin tarpeeksi, samoin hallinosturissa tehoja. Saaristo asettaa täällä rannikolla erikoisvaatimuksia. Yhteysalusten ja lossien takana olevat koneet vaativat yleensä päivän matkaa ja huoltoautoa ollaan juuri varustelemassa täydelliseksi saaristoon suuntautuviin reissuihin. Sinne kun pitää saada kaikki nippelit matkaan kerralla. Uudentyyppisiä asiak­kaita ovat myös veneitten nostoja ja laskuja tekevät asiakkaat. Traktori ajetaan joskus liian syvällekin mereen ja suolavesi teettää huoltoa koneisiin.

Tekemätöntä työtä Turun alueella kyllä on runsaasti. Viatkin nykykoneissa ovat erityyppisiä kuin ennen. Esimerkiksi liittimissä kulkee niin pieni virta, että joskus katkosta on vaikea löytää. Ennen liittimen väri muuttui äkkiä, kun kontaktihäiriötä oli. Juuri tästä syystä asentajiamme koulutetaan. Vika pitää löytyä nopeasti ja se pitää korjata ammattitaitoisesti”, kertoo Eino Koski.